Jumalan mielen mukainen murhe.

Mikään murhe ei ole niin Jumalan mielen mukaista kuin murhe hänen Pojastaan. Mistä tietää kuuluvansa Jumalan perheeseen? Siitä että tämä murhe tulee henkilökohtaiseksi. Ja onhan niin että Kristus meni ristille vain koska me olemme syntisiä. Uhria ei olisi tarvittu ilman meidän rikkomuksiamme. Tämä pitää paikkansa jokaisen ihmisen kohdalla, mutta vain ne, joihin tämä koskee, ovat Jumalan perheenjäseniä. Oman syntisyyden murehtiminen on lopulta sama asia, kuin murehtisi Jumalan Poikaa:

2 Korinttolaiskirje 5:21
"Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi."

Jeesus tehtiin synniksi.

Galatalaiskirje 1:3-4
"Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, joka antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta meidän Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan!"

Antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden.

Jeesus maksoi meidän synneistämme ristillä ja koko maailman. Mutta tämä sanoma on hyödyksi vain niille, ketkä sen uskovat. Eikä tätä evankeliumia todella usko kukaan, joka ei käänny pois tekemästä pahaa. Olen huomannut itsessäni, että vaikka toisinaan teen syntiä (mitä suuresti häpeän), minun on aina palattava ristille ja pyydettävä anteeksi koska Jeesusta rangaistiin juuri siitä mitä minä teen syntiä tehdessäni. Hänen kuolemansa velvoittaa.

2 Korinttolaiskirje 5:14-15
"Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut."

Kiitos Jumalalle, Jeesukselle Kristukselle.