Tammi-helmikuu 1942: 100
Joulukuu 1942: 181
Lokakuu 1943: 242
Heinäkuu 1944: 322
Tammikuu 1945: 227
Ennen vuoden 1942 loppua oli Saksan sotatuotannosta alle 4% taistelupanssarien, telatykkien ja rynnäkkötykkien valmistusta (ilman niiden aseita). Ajoittain osuus oli vai. 2%. Sen sijaan lentokoneiden valmistus (ilman aseita ja ammuksia) muodosti ajoittain jopa puolet sotatuotannosta ja yleensä yli 40% ja laivaston alukset 10-15%.
Huipputuotannon heinäkuun 1944 osuudet:
Lentokoneiden valmistus: 48,3%
Ammustuotanto: 24,0%
Aseet (kaikki) : 9,3%
Panssari ym telataisteluvaunut: 7,8%
Laivaston alukset: 4,5% (sodan ajan alhaisin osuus)
Ajoneuvot: 2,4%
Puolitela-ajoneuvot: 1,6%
Ruuti: 2,1%
Joulukuu 1942: 181
Lokakuu 1943: 242
Heinäkuu 1944: 322
Tammikuu 1945: 227
Ennen vuoden 1942 loppua oli Saksan sotatuotannosta alle 4% taistelupanssarien, telatykkien ja rynnäkkötykkien valmistusta (ilman niiden aseita). Ajoittain osuus oli vai. 2%. Sen sijaan lentokoneiden valmistus (ilman aseita ja ammuksia) muodosti ajoittain jopa puolet sotatuotannosta ja yleensä yli 40% ja laivaston alukset 10-15%.
Huipputuotannon heinäkuun 1944 osuudet:
Lentokoneiden valmistus: 48,3%
Ammustuotanto: 24,0%
Aseet (kaikki) : 9,3%
Panssari ym telataisteluvaunut: 7,8%
Laivaston alukset: 4,5% (sodan ajan alhaisin osuus)
Ajoneuvot: 2,4%
Puolitela-ajoneuvot: 1,6%
Ruuti: 2,1%
Vastaukset 76
Vanhimmat
Aseiden+ja+ammusten+tuotannosta+Saksan+maavoimien+osuus+ei+suinkaan+ollut+niin+ylivoimainen+kuin+useimmat+kuvittelevat.+Tässä+tiedot+vuosilta+1942-44+(vuosineljänneksittäin).+
Eli+Saksan+armeijan+aseet+muodostivat+vain+4-5%+sotatuotannosta+ja+ammukset+(+ruuti)+keskimäärin+16-18%.+Panssarit+ja+puolitelavaunut+ym+8-9%.+Muut+ajoneuvot+noin+2%+mutta+niistäkin+osa+meni+Luftwaffen+ja+Kriegsmarinen+tarpeisiin.
Vuonna+1943+Saksa+kulutti+ilmatorjunta-ammuksia+ensimmäisellä+vuosipuoliskolla+97911+tonnia+ja+toisella+vuosipuoliskolla+117709+tonnia.+Vastaavasti+lentopommien+lukemat+154707+ja+196559+tonnia.+Lentokoneiden+ammuksia+kulutettiin+8335+ja+6839+tonnia.
Ammustuotannon+arvoksi+on+ilmoitettu+1943+noin+6+mrd+RM:ää+ja+siitä+Luftwaffen+osuus+(keskimäärin+17%)+on+näin+ollen+1-1,1+mrd.+Se+on+ollut+vajaan+370+000+ammustonnin+arvo.+Tuolla+perusteella+voidaan+siis+esittää+ammustonnin+(etupäässä+pommeja)+keskihinnan+olleen+noin+3+000+Saksanmarkkaa.+Mukana+on+tietysti+pommien+mekanismin,+sytyttimien+ja+ruudin+kustannus.
Nyt+taisikin+luvut+mennä+sinulla+väärin.+Luftwaffen+osuus+ammuksista+13-14%+ja+ilmatorjunnan+keskimäärin+17%+vuonna+1943.+Voisi+olla+2500+euroa+etupäässä+pommitonnin+keskihinta.+Ilmatorjunta-ammusten+(n.215+000+tonnia)+arvo+oli+1-1,1+miljardia+jolloin+ammustonnin+arvo+on+ollut+5+000+saksanmarkkaa.+Olisikin+varsin+loogista.
Kuukausi....... miljardia RM.... Indeksi
Heinäkuu 1944 RM 2.99 322
Elokuu1944 RM 2.76 297
Syyskuu 1944 RM 2.80 301
Lokakuu 1944 RM 2.54 273
Marraskuu1944 RM 2.49 268
Joulukuu 1944 RM 2.45 263
Tammikuu 1945 RM 2.11 227
Helmikuu 1945 RM 1.52 175
Maaliskuu1945 RM 1.34 145
Saksan markoilla ei kannata verrata ainakaan muiden maiden tuotantoa sillä rahan arvon vaihtokurssi niissä oloissa on ollut fiktiivinen. Saksa käytti sotatuotannossa kasvavassa määrin orjatyövoimaa.
Saksan sotatuotanto oli yllättävän korkealla vielä joulukuussa 1944, itseasiassa korkeampi kuin alkuvuonna. Länsivaltojen pommitukset syksyllä 1943 itseasiassa ensi kerran pudottivat sotatuotantoa joka todennäköisesti olisi muuten puhkaissut 300 pisteen indeksiluvun jo vuoden 1944 alussa. Pommitusten lopettaminen keväällä 1944 (Normandian operaation tukipommitukset) antoi Saksan tuotannolle viimeisen nousupiikin maalis-heinäkuussa 1944. Kun pommitukset alkoivat uudelleen alkoi tuotanto laskea vaikka olisi muussa tapauksessa noussut hyvinkin korkealle. Raaka-aineet sinänsä eivät rajoittaneet tuotantoa, niitä Saksa oli kerännyt niin paljon varastoon että tuotantoa niiden perusteella olisi voitu jatkaa vuoteen 1946 asti, osin jopa vuoteen 1947.
Kromi+olisi+ollut+ensimmäinen+joka+olisi+loppunut+(tammikuu+1946).+Nikkeli+olisi+riittänyt+kesäkuuhun+1946,+wolframi+ja+molybdeeni+huhtikuuhun+1946,+sinkki+elokuuhun+1948,+kupari+heinäkuuhun+heinäkuuhun+1947,+mangaani+kesäkuuhun+1946.+Alumiinin+täystuotanto+olisi+ollut+mahdollista+tammikuuhun+1946+jonka+jälkeen+tuotantoa+olisi+pitänyt+laskea+25%:lla.
Eli siis oikeasti Petsamon nikkelillä ei ollutkaan merkitystä? Vai kuinka suuri osa Saksan varastoidusta nikkelistä oli peräisin sieltä?
>>Alumiinin+täystuotanto+olisi+ollut+mahdollista+tammikuuhun+1946+jonka+jälkeen+tuotantoa+olisi+pitänyt+laskea+25%:lla.<<
Panssariteräksen valmistukseen tarvitaan 5-8 eri mineraalia / ainesosaa. Tärkeimmät seosmetallit raudan lisäksi ovat kromi, mangaani, nikkeli, vanadiini, molybdeeni. Kaikista seosaineista oli jo pulaa 1944 ja panssatiteräs vaunuissa oli jo haperoa ja lohkeilevaa, kuten monista tuhottujen saksalaispanssarien valokuvista näkee.
https://waffenlager.net/archive/pzgr_penetration.html
Samoin monet värimetallit oli vähissä ja siksi kiväärin hylsyt tehtiin raudasta, samoin luodit. Pattuunat ja luoti lakattiin säilymisen takaamiseksi ja piipun kulumisen takia ns. liukasteeksi.
Panssaritetäksen laatu heikkeni seosmetallien puutteen takia. Nikkelin riittävyys taisi olla kriittisin tekijä.
Lentopommien valmistuksen romahtamiselle on hyvä syy siinä, että Saksa käytännössä ajoi alas pommikoneiden tuotannon jo kesällä 1944. Jo aikaisemmin oli todettu pommitusoperaatioiden johtavan vain aivan liian raskaisiin omiin tappioihin.
Eipä+tainnut+riittää+räjähdysaineetkaan+lentopommeihin.+
Saksan+sotatuotannon+lukemista+on+kuvaaja+joka+osoittaa+tuotannon+indeksin+olleen+n.+150+heinäkuusta+1942+lokakuuhun+1942+(1,4+mrd+RM:ää+kuukaudessa).+Marraskuun+lukema+oli+noin+165+ja+joulukuun+180.+Tammi-ja+helmikuun+indeksiluvun+100+jälkeen+lukema+nousi+4+kuukaudessa+50%.+Tämä+antaisi+indeksin+keskiluvuksi+vajaat+140+joka+olisi+1,3+mrd+RM+kuukaudessa.+
Eihän+edes+heinäkuun+1944+huipputuotannon+arvoksi+ilmoitettu+2,99+miljardia+Saksan+markkaa+anna+vuositasolla+kuin+vajaan+36+mrd+tuotannon.
Kuinka korkeaksi on arvioitu keskitysleirikikyläisten työvoimakustannukset noissa laskelmissa? Saksan tuotanto oli hyvin "kustannustehokasta", mutta oliko se muuten kilpailukykyistä esim amerikkalaisen tuotannon kanssa, on kyseenalaista. Orjatyövoiman tuhlaava käyttö olisi johtanut tuotannnon vaikeuksiin kuitenkin enemmin tai myöhemmin.
Natsit olivat idiootteja, joita heitäkin tyhmemmät vielä nykyäänkin ihailevat. Juha Sipilä näyttää omaksuneen taloudellisen ajattelunsa Göringiltä ja Speeriltä.
1943:+959+540+pistoolia,+1+946+200+kivääriä,+240+073+konepistoolia,+165
"Saksan+vuoden+1943+sotatuotannon+arvosta+rahamäärillä+on+annettu+seuraavia+tietoja:
Mitä Saksa hyötyi tuhlaamalla noin paljon voimavaroja lentokoneisiin? Eikö kaikki tuo aika, raha ja raaka-aineet olisi kannattanut käyttää edullisemman mutta tehokkaamman ilmapuolustuksen rakentamiseen. Ainakin jos Saksa silti olisi hävinnyt, se ei olisi hukannut niin paljon resursseja täysin turhaan.
Lentokoneet ovat ensisijaisesti hyökkääjän ase. Puolustamalla taas ei sotia voiteta, mutta voidaan joskus saavuttaa hyväksyttävä rauha. Hitlerin ajatus suihkumoottoripommittajasta oli tietenkin täysin oikea, sen avulla Saksa olisi voinut taas päästä iskemään vastustajansa yhteyksiin ja tykistöön ja pysäyttää sen etenemisen, ehkä iskemään myös satamiin ja tehtaisiin. Kuitenkin ainoa todellinen mahdollisuus voittoon olivat sukellusveneet, joita olisi pitänyt olla riittävästi 1942. Eikä kai sekään olisi riittänyt, sillä sukellusveneet olivat kuitenkin avuttomia, kun hävittäjät ja muut torjuntatoimet lisääntyivät.
Suihkuhävittäjä olisi voinut viedä liittouneilta ilmaherruuden ja lopettaa pommitukset, joksikin aikaa, myös rintamilla. Parhaassa tapauksessa se olisi siis voinut ehkä pysäyttää hyökkäyksen, uskomattoman kalliilla hinnalla.
Siis jos suihkuhävittäjä olisi valmistunut aiemmin ja saatu tuotettua riittäviä määriä. Tosin se kai vasta polttoainetta kuluttikin ja siitäkin oli pulaa.
Aika onnetonta räpistelyä se Saksan sodankäynti oli vuodesta 1942 eteenpäin.
Hitlerin olisi ehdottomasti kannattanut kuunnella Rommelia ja vallata Lähi-idän öljyalueet itselleen. Idässä olisi kannattanut antaa itsenäisyys ukrainalaisille ja pyrkiä Kaukasukselle jo 1941.
Britanniaa ei rakennettu vuodessa, kuten Hitler yritti rakentaa omaa tuhatvuotista valtakuntaansa 1941 salamasodalla. Hänellä oli ehkä kenraalejaan paremmin strategista silmää, mutta melko onnetonta se silti oli.
"Mitä Saksa hyötyi tuhlaamalla noin paljon voimavaroja lentokoneisiin? Eikö kaikki tuo aika, raha ja raaka-aineet olisi kannattanut käyttää edullisemman mutta tehokkaamman ilmapuolustuksen rakentamiseen."
Efektiivisesti lentokoneet olivat se ilmapuolustus, päivähävittäjien ollessa merkittävissä määrin vastuussa liittoutuneiden päiväpommittajien raskaista tappioista 1943.
Teknologiset reaktiot sotatilanteeseen, suihkuhävittäjät tai supersukellusveneet, kutakuinkin järjestään olivat tuomittuja lähtökohtaisesti. Osapuolilla ei ollut aikaa selvittää tai korjata kaikkia teknisiä bugeja saadakseen niitä kentälle.
///MeAgaln
"Hitlerin olisi ehdottomasti kannattanut kuunnella Rommelia ja vallata Lähi-idän öljyalueet itselleen."
Se olisi ollut vielä kauempana kuin ihmeaseet. Akselin Afrikan joukkojen logistinen infrastruktuuri oli teipin ja kuminauhojen varassa Libyan rajalle tultaessa ja tilanne paheni entisestään jokaisessa yrityksessä tunkeutua syvemmälle Egyptiin.
"Idässä olisi kannattanut antaa itsenäisyys ukrainalaisille ja pyrkiä Kaukasukselle jo 1941."
Saksa ja Japani etenivät Ukrainaan, Filippiineille ja Indonesiaan tarkoituksenaan ottaa mitä he halusivat, kuinka ikinä paljon he halusivat. Heidän sotatavoitteensa olivat aina jyrkässä kontrastissa sen ajatuksen kanssa, että alueilla vallitsisi itsenäinen keskushallinto, joka saattaisi keksiä vastustaa ryöstetyksi tulemista.
///MeAgaln
Saksan ammustuotanto vuonna 1943:
patruunat : 3 174 800 000 kpl
Muut jalkaväkiammukset: 118 440 000 kpl
Kevyt it- ja pst-ammukset: 196 332 000 kpl (ylivoimainen enemmistö it-ammuksia, 20 mm painopiste)
Kaliberi >75 mm
Pst- ja tankin ammukset: 18 000 000
It-ammukset 16 600 000
Kenttätykistöammukset: 56 000 000
Rakettien ammukset : 2 350 000
Kaikkiaan saksalaisen raportin mukaan v 1943 ammuksia olisi tuotettu 2 558 000 tonnia.
1940: 865 000 tonnia
1941: 540 000 tonnia
1942: 1 170 000 tonnia
1943: 2558 000 tonnia
1944: 3 350 000 tonnia
---------------
Yht....8 483 000 tonnia
"1940:+865+000+tonnia
Lentokoneita lukuunottamatta materiaalin hinta, saattaa olla yllättävän paljon kilohinnaltaan melko samanlaista. Esim aseilla 3000-5000 RM per tonni, ainakin raskaimmat. Käsiaseilla hinta saattoi olla tosin yli 10 000 RM per tonni. Ammuksilla 2000 - 3000 RM per tonni. Teräksen ja muun metallin kilohinta on määritellyt suuren osan tuotteen loppuhinnasta. Jopa esim Pzkw IV panssarivaunun hinta oli lopultakin reilu 4 000 RM per tonni.
V-2+aseisiin+Saksa+upotti+nykytutkimuksen+mukaan+3+miljardia+saksanmarkkaa.+Summa+vastasi+noin+26+000+Pzkw+IV+panssarivaunun+valmistuskustannusta+niiden+aseistus+mukaan+lukien.
Vuotuiset+indeksiluvut+käyttämällä+ns+Speer+indexiä+olivat+Saksan+sotatuotannossa:
Speer tutkimus (2002) antoi ammustuotannon indeksiksikehitykseksi 1941-44: lukemasta 102, lukemaan 306 eli tuon tiedon mukaan ammustuotanto kasvoi tasan kolminkertaiseksi kolmen vuoden aikana. Mutta nyt vastaan nousee selvä ongelma sillä useissa opuksissa on ilmoitettu myös täällä esiin nostettu ammustuotannon tonnimäärät:
1941...... 540 000 tonnia
1944...3 350 000 tonnia
Jos ammuksia on kaikkiaan tuotettu yli 6 kertaa enemmän 1944 kuin mitä 1941 niin miten Speer on saanut indeksinousun kertoimeksi vain 3?
Osittain vastaus löytyy siitä että lukemat 540 000 tonnia ja 3 350 000 tonnia ovat Wehrmachtin lukemat joista puuttuu Luftwaffen ja Kriegsmarinen osuudet jotka olivat vuosina 1940-42 varsin huomattavat ammustuotannosta juuri Blitzkrieg voitokkaassa vaiheessa. On myös epävarmaa onko koko ilmatorjunnan ammustuotanto noissa mainituissa lukemissa sillä ilmatorjunta-ammuksien kulutusta oli myös Luftwaffella ja Kriegsmarinella.
"Osittain+vastaus+löytyy+siitä+että+lukemat+540+000+tonnia+ja+3+350+000+tonnia+ovat+Wehrmachtin+lukemat+joista+puuttuu+Luftwaffen+ja+Kriegsmarinen+osuudet+jotka+olivat+vuosina+1940-42+varsin+huomattavat+ammustuotannosta.."
"useissa opuksissa on ilmoitettu myös täällä esiin nostettu ammustuotannon tonnimäärät:
1941...... 540 000 tonnia
1944...3 350 000 tonnia"
Nuo ovat ammuskulutuksen tonnimäärät, eivät ammustuotannon tonnimäärät. Tosin koko sodan ajan koulutusmäärien ja tuotantomäärien on täytynyt lähestyä kokonaislukemissa toisiaan. Tasan yks yhteen ne eivät tietenkään käyneet. Osa ammuksista katosi. Toisaalta Saksa käytti myös sotasaaliina saatuja ammuksia.
Ilmatorjunta-ammusten+tonnimäärä+215+620+tonnia+on+ollut+8,4%+vuoden+1943+ammuskulutusmäärästä.+Kuitenkin+Ilmatorjunta-ammusten+tuotanto+muodosti+tuplasti+suuremman+noin+17%+osuuden+saman+vuoden+ammustuotannosta.+Oliko+siis+It-ammukset+painoonsa+nähden+muita+tuplasti+arvokkaampia?
Saksan+ammustuotannon+ja+ruudin+tuotannon+osuus+sotatuotannosta+oli+yhteensä+43%+vuonna+1940+jolloin+osuus+oli+suurempi+kuin+lentokonetuotannon.+Vuonna+1941+osuus+oli+28%,+vuonna+1942+hieman+yli+31%,+vuonna+1943+noin+29,5%+ja+1944++lähes+29%.+Vastaavasti+lentokonetuotannon+osuudeksi+on+ilmoitettu+diagrammin+pylväskuvaajassa:
Hitlerin Saksan ammustuotanto oli määrällisesti (tonneina) suurempi kuin Neuvostoliiton mutta kuitenkin pienempi kuin Saksan ammustuotanto 1914-1918. Tämä tieto (väite?) on esitetty useissa opuksissa. Pitäneekö paikkaansa?
*****Penna Tervo*****
"Vastaavasti+lentokonetuotannon+osuudeksi+on+ilmoitettu+diagrammin+pylväskuvaajassa:
Panssarien+(ml+telatykit)+tuotannon+osuudet+sotatuotannosta+ovat+olleet+eteenkin+sodan+alkupuolella+vaatimattomat.
"1940:+1,9%
Veihän laivasto noin puolet Suomenkin puolustusmäärärahoista 1930- luvulla, maasodan fanittajien. kuten esimerkiksi Mannerheimin. kiusaksi,
Saksan+aseiden+tuotannon+osuus+sotatuotannosta+eri+vuosina:
Moottoriajoneuvojen+ja+ns+half-tracksien+(puolitela-ajoneuvojen+)+osuus+sotatuotannosta:
ukrainan tuotanto on tasan miinus - eu englanti usa=konkurssi, suomalaiset maksavat kaiken inflatio jyllää.
Saksan+lentokonetuotannon+osuus+sotatuotannosta+vaihteli+ajoittaisten+huippujen+kuten+heinäkuun+1944+lukeman+(48,3%),+vuoden+1942+alun+46,1%+ja+kokonaisuudessaan+vuoden+1944+puolivälin+45,9%+sekä+alimpien+osuuksien+kuten+vuoden+1942+lopun+36,3%+ja+vuoden+1943+lopun+35,7%+välillä.+Nuokin+raja-arvot+viittaavat+keskiarvon+olleen+yli+40%+ja+luultavammin+jossain++41-42%++lukemissa.
Tuollaisen tuotantoindeksin luominen uskottavaksi on ongelmallista. Pitää tietää tasan tarkalleen kuinka paljon kunkin lentokoneen, ajoneuvon, aseen tai ammusmäärän tuottaminen on arvoltaan. Pelkkä lukumäärä ei riitä. Lisäksi olisi tiedettävä myös suunnittelu- ja modifikointikulut. Saksan valmistamien ensimmäisten Junkers-88 pommikoneiden tuotantokustannukset olivat jopa yli kymmenkertaiset per kappale verrattuna siihen mitä samantyyppiset koneet vuonna 1944. Pelkkä materiaalimäärä kuten alumiinin tai teräksen tarve ei selitä kustannuksista kuin osan.
Sotatuotannossa oli myös materiaalia jotka eivät näy tuotantomäärittelyssä. Miten paljon erilliset tutkat, radiot, vaatetus, lääkitys, varastorakentaminen jne maksoivat? Ilman muuta lentokoneet ja niiden tarvitsemat aseet, ammukset, elektroniikka, sekä valtava varaosatarpeet muodostivat huomattavan osan sotatuotannosta kaikissa maissa ja että esim panssarien osuus oli huomattavasti vähäisempi. Jostain syystä media ja jopa historioitsijat ovat hurahtaneet panssarien lumoihin ja muodostaneet (harha)luulon että ne olisivat olleet II maailmansodan keskeisin työkalu. Tosiasiassa lentokoneiden ja laivojen painoarvo oli selvästi merkittävämpi.
Saksan ammustuotannossa oli suorastaan huikeita tuotantoeroja kuukausittain eteenkin sodan alkupuolella ja korrelaatio teräksen saannin kanssa oli vahva. Albert Speerin "rationalisointipolitiikalla" ei ollut mitään tekemistä myöhemmän "tuotantoihmeen" kanssa.
Wages of War - tutkimus paljastaa miten ammustuotantoindeksi vaihteli rajusti 1939-1942.
Lokakuu 1939: 55
Helmikuu 1940: 75
Kesäkuu 1940: 100
Lokakuu 1940: 45
Helmikuu 1940: 45
Kesäkuu 1941: 30
Lokakuu 1941: 15
Helmikuu 1942: 55
Kesäkuu 1942: 80
Lokakuu 1942: 130
Helmikuu 1943: 145
Kesäkuu 1943: 130
Lokakuu 1943: 180
Erityisen surkea oli ammustuotannon taso Operaatio Barbarossan ensimmäisenä kesänä. Ajoittain jopa vain kymmenesosa kesän 1943 tuotantotasosta.
Tarkoitit kai: Adam Toozen arvostettu teos "The Wages of Destruction"?
-----Stieglitz-----
Operaatio Barbarossan käynnistyttyä ei Neuvostoliitosta enää tullutkaan täpötäysiä tavarajunakuormia terästä, öljyä, puuvillaa, vehnää tahi muita sotatuotannolle tärkeitä raaka-aineita.
Palstan puppugeneraattoreiden pitää tutkia Saksan lentokonemoottoreiden tuotantoluvut tyypeittäin 1939-1945 maaliskuulle.
http://www.enginehistory.org/Piston/WW2GermanProduction/WW2GermanProduction.shtml
Syksyn 1944 tuotantoluvut on hurjia alkuvuoteen verrattuna.
Tuosta tuotannosta kyllä riitti kaksimoottorisiinkin...
Saksalaisten moottoreiden todellinen valtti oli mekaaninen polttoaineen ruiskutus ja tämä mahdollisti lentämisen missä tahansa asennossa, vaikka ylösalaisinkin. Samoin polttoaineen kulutus oli optimaallinen. Toinen Jumo- ja DB-moottoreiden etu oli kuivasumppu voitelujärjestelmä, joka myöskin osaltaan mahdollisti vapaan lentoasennon. Englantilaisten moottorit oli sodan alussa enimmäkseen kaasutinmoottoreita.
Moottoritehojen kasvaessa ja potkureiden halkaisijoiden suurentuessa lisättiin lapojen määriä ja koska potkurin pyörintänopus ei saanut ylittää kärkien osalta äänennopeutta kavitoinnin takia, käytettiin alennusvahdetta. Tämä mahdollisti samalla moottorin läpi ampuvan tykin käytön. Olihan rivimoottorit DB ja Jumo alaspäin käännettyjä V-moottoreita.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Daimler-Benz_DB_605
http://www.aviation-history.com/engines/db605.htm
http://www.aviation-history.com/engines/jumo211.html
Liittoutuneet toimitti lantokonealumiinin, teräksen ja kuparin ns. perille saakka... tonttiin asti!
Moottorituotannosta iso osa meni myös vaihtomoottoreiksi. Sakujen lentomoottoreiden käyttöikä oli lyhyt ja me 109;n suunniteltu moottorin vaihtoväli oli luokkaa 200 h. Eli kolme keikkaa päivässä siirtolennot ym niin 2 kk per motti.
Täydennys.... ja jos moottori otti vähänkin osumaa, niin kenttäoloissa onnistui moottorin vaihto, ei sitä korjattu. Focke wulffihan palasi reissusta kai vielä pari pyttyä irti ammuttuna.
Speer+kertoo+muistelmissaan+kuinka+syksyllä+1944+Saksan+petrokemian+tuotanto+eli+synteettinen+polttoainetuotanto+oli+niin+vähissä,+että+kranaatteihin+lisättiin+suolaa+25%+räjähdysainepulan+vuoksi.+Teho+tykistön+ammuksilla+oli+mitätön+tämän+suolan+lisäämisen+takia,+mutta+kranaattien+painon+/+osumatarkuuden+takia+näin+oli+pakko+tehdä.+Tykistön+ampumataulukoita+ei+siis+tarvinnut+muuttaa.
Keväällä+1944+Saksan+nestemäisten+polttoaineiden+tuotannosta+pommitettiin+suurin+osa+pois+pelistä+ihan+pysyvästi.+Eräs+Saksan+tappion+perussyy+kuuluukin:+EI+ollut+bensiiniä.
"Saksan ase- ja sotataloustuotanto nostettiin kesällä 1944 huippuunsa, sillä vasta tuolloin oli suoritettu täysmobilisaatio."
Höpö höpö. Saksan sotatuotanto kasvoi 1942-44 nopeasti koska sodan alussa oli tehtävä investoinnit jotta tuotanto myöhemmin lähti käyntiin. Tänne on ihan turha tulla levittämään väljähtänyttä Albert Speer-myyttiä.
""Tammikuussa 1944 Saksa tuotti 1759 hävittäjäkonetta - syyskuussa samana vuonna 4314 kpl.", (Valtonen s.16-17)"
Jälleen unohtui se että Saksa lopetti kesällä 1944 paljon kalliimpien pommikoneiden valmistuksen.
Saksan synteettisen polttoaineen tuotanto romahti keväällä -44 pommitusten seuruksena. Tämä johtui siitä, että overlordin takia bomber-Harris pistettiin kuriin. Mutta syksyllä -44 liittoutuneitten ylijohdon ote lipsui ja Harris pääsi mielikohteittensa eli Saksan kaupunkien kimppuun. Siksi synteettisen öljyn tuotanto elpyi osaksi. Näin Saksa pystyi pysäyttämään rintamat joksikin aikaa. Lähde: Bomber Command.
Suomi vaihtoi liittoutuneiden puolelle sopivasti, kun Saksan öljy oli vähimmillään ja minimoi näin vastatoimet.
Tältä sivulta löytyy myös kuva Saksan sotatuotannon jakaumasta vuosilta 1940, 19941, 1942, 1943 ja 1944. Samoin miten ammustuotanto vaihteli rajusti kuuksusittain eteenkin 1939-42.
http://chris-intel-corner.blogspot.com/2013/05/wwii-myths-german-war-economy-was.html?m=1
Kuvaajasta+hahmottuu+todellakin+että+pelkkien+lentokoneiden+tuottaminen+ilman+niiden+aseistusta+ja+ammuksia+muodosti+yli+40%+Saksan+sotatuotannosta.
Simppeli sääntö sotatuotannon ihmettelijöille:
1) ensin täytyy investoida tehtaisiin ja laitteisiin jotta voidaan valmistaa
2) täytyy varata työvoimaa ja täytyy hankkia raaka-aineet
3) kun kohdat 1 ja 2 on kunnossa alkaa tuotanto. Se on alussa hitaampaa sillä teollisuustuotanto on "tekemällä oppimista"
Nämä yllämainitut selittävät miksi Saksan sotatuotanto oli aluksi vähäistä mutta myöhemmin - täysin luonnollisesti - kasvoi ja kasvoi nopeasti.
Hitleri määräsi vielä operaatio Barbarossan alettua ennätysmäisen nopean etenemisen ja Puna-armeijan murskatappioiden innostamana osan sotatuotannosta siirrettäväksi siviilisektorin tuotantoon.
Hän piti jo varmana Neuvostoliiton tuhoa ja halusi pitää Saksan siviiliväestön tyytyväisenä.
Voi vain arvioida sitä turhautumisen ja voimattoman raivon määrää,joka Phvyyreriä rasitti Stalingradin ja Kurskin jälkeen.Ainakin siinä hän on varmasti ollut maineensa veroinen...
Huuhaata. Siviilituotannon leikkaukset alkoivat jo 1938. Ne jatkuivat sodan alettu. Ja vastoin yleistä klisettä Saksan naisista oli suurempi osa työelämässä kuin Usassa ja jopa Britanniassa. Natsien kotirouvamyyttiin nähtävästi suurin osa jopa historioitsijoista on hurahtanut. Samoin siihen että Saksa olisi muka tuottanut liikaa siviilituotteita.🤣
》》Saksalaisilla oli raaka-aineita vaikka kuinka paljon. Phillips Payson O'Brienin mukaan varastoissa olevilla raaka-aineilla Saksa olisi pystynyt jatkamaan vuoden 1944 tuotantotahdilla ainakin kevääseen 1946 asti ja joiltakin osin jopa vuoteen 1947 asti vaikka täydennystä raaka-aineissa ei olisi tullut.《《
Liittoutuneet toimitti lantokonealumiinin ja kuparin ns. perille saakka... tonttiin asti!
Tuskin on tuotantokustannuksissa laskettu aivan kokonaan sitä miten paljon kalliimmaksi tulivat vaikkapa ensimmäiset Ju-88 pommikoneet valmistaa verrattuna myöhempiin aikoihin.
Elokuu 1939: 57 000 työtuntia
Syyskuu 1939: 53 000 työtuntia
Lokakuu 1939: 100 000 työtuntia
Marraskuu 1939: 43 000 työtuntia
Joulukuu 1939: 38 000 työtuntia
Vuoden 1940 alkukuukausina työtunteja meni 32 000 - 34 000 per valmistettu Ju-88. Saman vuoden lopulla työtuntimäärä laski ensi kerran alle 20 000. Vuoden 1941 alkupuolella työtuntimäärät uudelleen kasvoivat 22 000 - 25 000 mutta saman vuoden kesällä laskivat noin 15 000:een. Tuossa vaiheessa perusmalli alkoi olla lopulta valmis suurempiin tuotantosarjoihin.
Jos siis lentokonetuotannon arvoa mitataan kaavamaisesti vain jonkun 1942 tai 1943 yksikköhintakustannuksen perusteella on vuosien 1939-1941 kustannukset ja näin tuotannon arvo laskettu alakanttiin.
On luultavaa että myös ammustuotannossa tuotannon arvo per valmistettu tonnimäärä ollut suurempi sodan alussa kuin 1943-45.
Yleisesti ovat tutkijat ja historioitsijat maininneet että Saksan sotatuotannossa ainakaan osaa eteenkin lentokoneiden, V-2 aseiden ja sukellusveneiden suunnittelukuluista ei ole laskettu mukaan kokonaiskustannuksiin. Saksan tuotannon kustannuksista puuttuu myös korjausrakentaminen (pommitukset) ja varautuminen pommituksiin (betoninen suojarakentaminen). Normaalissa teollisuudessa nämä lisäävät tietenkin valmistuksen kokonaiskustannuksia.
Saksan+sotatuotannosta+suurin+osa+kohdistui+ilmasotaan+(lentokoeet+ja+niiden+aseet+sekä+ammukset,+ilmatorjunta+ja+sen+ammukset,+betoninen+suojarakentaminen,+V-1/V-2+aseet+ja+alustat).+Osuustuotannosta,+kun+huomioidaan+vielä+myös+Luftemwaffen+ja+ilmatorjunnan+ajoneuvot+nousi+noin+55%:iin+ilman+betonista+syojarakentamista+ja+V-aseitakin.+Kun+nämä+ynnätään+sekä+ajoittain+melko+suuri+laivastotuotanto+päästään+jo+lähelle+70%+tuotannosta.+Maasodan+aseet,+ammukset,+ajoneuvot+muodostivat+sotatuotannosta+30-33%.+Tämä+on+ollut+myöhemmin+sotahistorioitsijoille+melkoinen+yllätys.+Eteenkin+maasodan+apostolit+ovat+jopa+järkyttyneitä+ja+osin+noloja.
Saksa ei hallinnut liukuhihntuotantoa lainkaan jenkkityyliin. Saksassa kiväärit ja tankit olivat ammattimiesten kokoamia. Osat teki myös ammattimies.
Jenkeissä ammattimiehet kokosivat sen tehtaan, tuotanto oli suunniteltu niin, että pikakoulutettu henkilöstö teki siellä kaiken. Eikä luotetta muutettu vuoteen.
Esim. jotain osaa saksalainen ammattimies jyrsi tyyliin 15 min. Samassa ajassa jenkkirouva präsässi isolla koneella 100 kpl.
Erityisen vahvasti liittoutuneiden tuotannon teho tuntui kaikessa logistiikassa. Kuten autot, kuorma-autot, rahtilaivat ja kuljetuslentokoneet.
Kun liittoutuneet ajoivat auton kyydissä, hinasivat tykkejä tiesmillä moottorihärpäkkeillä jne. niin saksalainen sotamies marssi jalkaisin ja tykistö oli hevosvetoista.
Ei sakujen itärintaman huolto kärsinyt yksinomaan väärästä raideleveydestä, vaan ylipäätään surkeasta ja riittämättömästä huoltosysteemistä. Kun Aatu keksi -40 lopulla että seuraavana vuonna piti marssia itään, ei ollut riittävää pyöräkalustoa suunnattomille huoltoetäisyyksille eikä teollisuus kyennyt vastaamaan tarpeeseen.
Täällä on käsitelty minkä verran sakemanni tuotti tykkejä ja tykin ammuksia. Mutta itärintamalla tykkejä vetivät hevoset ja tykin ammukset vietiin hevoskuormissa kuten 1. maailmansodassa. Saksalaisen sotilaan yleisin ase oli kivääri, kuten isällä 1. maailmansodassa. Barbarossan alussa panssaridivisioonat etenivät, mutta jalkaväki marssi perässä 25 km päivässä.
Stalingradissa kuoltiin nälkää, koska ei ollut lentokapasiteettia ja ne 50.000 hevostakin oli viety talveksi lännemmäs. Koska ei ollut rehunkuljetuskapasiteettia niin pitkälle itään.
Afrika Korpsilla kaikki oli tosin moottoroitua, koska siellä ei hevosille ollut ruokaa ja lämpöä taas liikaa. Siellä taas loppui bensa. El Alameinissa oli muuten enemmän sakujen tankkeja kuin Stalingradissa.
Keskittyisit+mieluummin+siihen+faktaan+miten+yllättävän+pientä+osaa+Saksan+sotatuotannossa+armeijan+aseet+ja+muu+kalusto+näytteli.+Vähemmän+kuin+5%+sotatuotannossa+maavoimien+aseet+ja+kaikentyyppiset+taistelupanssarit+ja+telatykit+keskimäärin+vain+6,5%.+Puolitelavaunujen+ja+muiden+ajoneuvojen+osuuskin+jäi+jonnekin+alle+4%:iin.+Itseasiassa+maavoimien+ammukset+saattoivat+muodostivat+jopa+suuremman+osan+tuotannosta+kuin+kaikki+ajoneuvot+ja+aseet.
Kun Barbarossa alkoi, Saksalla oli itärintamalla 0.75 miljoonaa hevosta. Vielä -44 lopussa suurin osa divisioonista oli moottoroimattomia. Voi miettiä, miten monta minkäkin kaliiperin tykin ammusta hevonen jaksaa vetää. Ja miten pitkälle yhdessä työvuorossa? Ja minkä matkaa valjakko vetää tykkiä päivässä? Siitä laskemaan salamasodan kaavoja.
Arvatkaa montako hevosta liittoutuneet toivat maihin operaatio Overlordissa? Eivät yhtään.
Koko operaatio Barbarossa olisi ollut mahdoton ilman lännestä,varsinkin Ranskasta rosvottua moottoroitua kuljetuskalustoa.Siltikin natsilainen lantsari sai luvan marssia itsensä näännyksiin Venäjän tomuisilla teillä yrittäessään pysyä panssarikärkien tahdissa.
Moni joukko-osasto suoritti marssinsa ohessa lähinnä poliisitoimiksi määriteltäviä tehtäviä kunnes Venäjän talvi puuttui peliin.Sitten kaatuneiden luvut pomppasivat lukemiin,joissa oli kestämistä jopa saksalaisellekin militäärille...
Saksa+oli+täysin+riippuvainen+amerikkalaisten+GM:n+ja+Fordin+kuorma-autoista,+joita+oli+yli+70%+kaikista+Saksan+armeijan+raskaista+ja+keskiraskaista+kuorma-autoista.
Sakujen 88 oli ehkä 2. ms paras panssarintorjunta-ase. Melkein yhtä hyvä ominaisuuksiltaan oli 75 mm tykki. Mutta ne olivat liian raskaita hevosvaljakoille. Siksi saksalaisilla oli ilmatorjunnassa kotialueilla törröttämässä 10.000 it-tykkiä, joilla olisi itärintamalla tuhonnut ehkä muutaman tankin. Mutta kun ei ollut tykkien vetovaunuja, koska Saksan teollisuuden kapasiteetti ei riittänyt.
Se suunniteltiin pääasiassa ilmatorjuntaan mutta osoittautuu myöhemmin aika tehottomaksi liittoutuneiden raskaita pommikoneita vastaan. Tarvittiin noin 15 000 ammusta yhtä pudotettua pommikonetta kohden kun raskaamman 128 millin tykin tapauksessa vain noin 3 000.
Hintaa aseelle kertyi 33600 RM:ää ja niitä valmistettu 20 754 kpl joista ennen sotaa 2 459. Raskaampaa 128 mm it-tykkiä valmistettiin 1 125. Sen ammuksen paino oli 26 kg kun Flak 88:n 9,4 kg. Jopa ammustuotannon materiaali huomioiden oli 128 mm it-tykki kustannustehokkaampi kuin Flak 88.
Yksinkertaisesti Saksalla ei ollut riittävästi kykyä tuottaa edes polttoainetta. Materiaalin kuljetuksesta vastasi rautatiekalusto. Tosin myös Neuvostoliiton öljyntuotanto oli vuonna 1943 vain 18 milj tonnia ja seuraavana 18,3 milj tonnia mutta kuitenkin tässä suhteessa sillä oli tuplasti polttoainetta Saksaan verrattuna.
Neuvostoliittoon verrattuna USA tuotti öljyä ainakin 12 kertaa enemmän.
Ilmatorjunta-aseiden+osuus+Saksan+asetuotannosta+oli+todella+suuri.+Tässä+tiedot+neljännesvuosittain:
Saksan+pääasiallinen+panssaritorjuntatykki+oli+sodassa+vuoden+1942+puolivälistä+lähtien+75+mm,+ei+tämä+suuresti+(yli)+hypetetty+88+mm+ensisijassa+ilmatorjuntaan+tarkoitettu+Flak+36/37/41.++Samalla+tavalla+Korkkariosasto+höpöttää+Tiger-panssareista+vaikka+niiden+osuus+Saksan+koko+panssariarsenaalista+jäi+lopulta++4%:iin+kun+pääkalusto+oli+StuG+III+ja+Pzkw+IV+sekä+sodan+jälkipuoliskolla+myös+Panther.+Eikä+Tiikereiden+käyttöaste+ollut+koskaan+lähellekään+PzkwIV:n+ja+StuG+III:n+tasoa+koska+vaunujen+paino+asetti+rajoitteita.+Itseasiassa+Saksan+ei+olisi+koskaan+pitänyt+siirtyä+tuottamaan+tuota+polttoaine-+ja+materiaalisyöppöä.
Miksi ihmeessä Saksa valmlsti 1943 lähes miljoona pistoolia, jos tuolla ylhäällä mainittu luku on oikein?
Lisäksi saksalaiset pistoolit eivät olleet mitään bulkkia, vaan laatutavaraa.
Rintamilla olisi tarvittu konepistooleita. Kun metalli-, työ- ja rahamäärää pohdiskelee, niin tuolla panoksella olisi tehty 250.000 konepistoolia. Oliko nuo pistoolit tarkoitettu keskitysleirien vartijoille? 2 ms rintamaoloissa pistooli oli lelu.
Miljoonan käsiaseen valmistusarvo on ollut jotain 50-100 miljoonaa RM:ää. Lentokoneiden valmistusarvo varaosineen oli puolestaan 8-14 miljardia RM:ää vuodessa.