Läpätys autossa ikkunan ollessa auki

Minulla oli aikoinaan 2 kakkosmallin Golffia 2 ja 4 -oviset. Etusivulasien ollessa auki 4-ovisella tuo ilmiö oli melkoisen voimakas 2-ovisella ei niinkään, eroahan noissa on siis lasien pituudessa.

Tuo ilmiö on muuten pahimmillaan, jos 1 ikkuna on hieman raollaan ja muut ikkunat kokonaan kiinni.

Toisen ikkunan avaaminen saattaa vähentää ilmiön voimakkuutta.

eipäs höpistä puuttuvasta ilmastoinnista.

Viallinen ikkunahissi voi aiheuttaa sen, ettei ikkuna pysy kiinni, vaan valuu itsestään auki.

Olen tuollaisen vian korjannut, ja samalla selvisi yllättävä asia:

Autojen veivi-ikkunat ovat kokonaisuutena uskomattoman monimutkainen viritys (ja sellaisena myös kallis).

Entä sähköikkunat?

JOS joku autotehdas olisi suunnitellut sähköikkunat kokonaan alusta alkaen uudelleen, tuosta monimutkaisuudesta olisi helposti päästy eroon.

Ei sähköikkunoissa ole mitään luontaista tarvetta tuollaiselle monimutkaisuudelle.

Mutta:

Tulikin yllätyksenä: autotehdas ei viitsinyt suunnitella kokonaisuutta uudelleen siirtyessään veivi-ikkunoista sähköikkunoihin.

Sensijaan tehdas vain poisti veivin (ja sen alla olevan akselin) ja sorvasi sen sähkömoottorin ja vaihteiston yhdistelmällä, jossa integroitu akseli, joka korvaa alkuperäisen veivin alla olleen akselin.

Tämän takia sähköikkunamekanismi on kokonaisuutena huomattavasti monimutkaisempi kuin oikeasti olisi tarpeen.

Eli JOS sähköikkunamekanismi suunnitteltaisiin ns. "puhtaalta pöydältä" uudelleen, eikä niin, että se on periaatteessa sama kuin veivi-ikkunamekanismi, mutta vain veivi on korvattu sähkömoottorin ja vaihteiston yhdistelmällä, niin rakenne olisi huomattavasti yksinkertaisempi ja myös halvempi ja vikakohteita olisi vähemmän.

Myydäänköhän jossain yleismallista sähköikkunamekanismia, joka olisi suunniteltu juuri näin, eli että yleismallinen sähköikkunamekanismi korvaisi alkuperäisen mekansimin kokonaan, jolloin olisi vieläpä samantekevää, onko alkuperäinen mekansimi veivi-ikkuna vai sähköikkuna, ainoana poikkeuksena se, että jos alkuperäinen on veivi-ikkuna, niin sähköjohdot ja ohjausnappi sille pitää silloin asentaa kokonaan alusta alkaen, koska eihän veivi-ikkunassa tuollaisia ole. Hyötynä olisi siis se, että jos alkuperäinen mekanismi on rikki, niin korvattaessa se kokonaan uudella, rikkinäisyydellä ei ole mitään merkitystä.

Alunperinhän se lasi liikkuu kiskoilla ylös/alas täysin vapaasti, ja nostomekanismi on näistä liukukiskoista kokonaan erillinen.

nimimerkki: "auton oven rakenteet ikkunamekanismin huoltamisen takia avannut".







QQQQ-

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ilmiö on muuten pahimmillaan, jos 1 ikkuna on hieman raollaan ja muut ikkunat kokonaan kiinni.

Toisen ikkunan avaaminen saattaa vähentää ilmiön voimakkuutta.

eipäs höpistä puuttuvasta ilmastoinnista.

Viallinen ikkunahissi voi aiheuttaa sen, ettei ikkuna pysy kiinni, vaan valuu itsestään auki.

Olen tuollaisen vian korjannut, ja samalla selvisi yllättävä asia:

Autojen veivi-ikkunat ovat kokonaisuutena uskomattoman monimutkainen viritys (ja sellaisena myös kallis).

Entä sähköikkunat?

JOS joku autotehdas olisi suunnitellut sähköikkunat kokonaan alusta alkaen uudelleen, tuosta monimutkaisuudesta olisi helposti päästy eroon.

Ei sähköikkunoissa ole mitään luontaista tarvetta tuollaiselle monimutkaisuudelle.

Mutta:

Tulikin yllätyksenä: autotehdas ei viitsinyt suunnitella kokonaisuutta uudelleen siirtyessään veivi-ikkunoista sähköikkunoihin.

Sensijaan tehdas vain poisti veivin (ja sen alla olevan akselin) ja sorvasi sen sähkömoottorin ja vaihteiston yhdistelmällä, jossa integroitu akseli, joka korvaa alkuperäisen veivin alla olleen akselin.

Tämän takia sähköikkunamekanismi on kokonaisuutena huomattavasti monimutkaisempi kuin oikeasti olisi tarpeen.

Eli JOS sähköikkunamekanismi suunnitteltaisiin ns. "puhtaalta pöydältä" uudelleen, eikä niin, että se on periaatteessa sama kuin veivi-ikkunamekanismi, mutta vain veivi on korvattu sähkömoottorin ja vaihteiston yhdistelmällä, niin rakenne olisi huomattavasti yksinkertaisempi ja myös halvempi ja vikakohteita olisi vähemmän.

Myydäänköhän jossain yleismallista sähköikkunamekanismia, joka olisi suunniteltu juuri näin, eli että yleismallinen sähköikkunamekanismi korvaisi alkuperäisen mekansimin kokonaan, jolloin olisi vieläpä samantekevää, onko alkuperäinen mekansimi veivi-ikkuna vai sähköikkuna, ainoana poikkeuksena se, että jos alkuperäinen on veivi-ikkuna, niin sähköjohdot ja ohjausnappi sille pitää silloin asentaa kokonaan alusta alkaen, koska eihän veivi-ikkunassa tuollaisia ole. Hyötynä olisi siis se, että jos alkuperäinen mekanismi on rikki, niin korvattaessa se kokonaan uudella, rikkinäisyydellä ei ole mitään merkitystä.

Alunperinhän se lasi liikkuu kiskoilla ylös/alas täysin vapaasti, ja nostomekanismi on näistä liukukiskoista kokonaan erillinen.

nimimerkki: "auton oven rakenteet ikkunamekanismin huoltamisen takia avannut".







QQQQ-

Lue lisää

Veivissä ja sähkömoottorissa on aivat samat lähtökohdat eli pyörivä liike...

Voitaisiin olettaa pikkuauton kopin resonoivan suuremmassa nopeudessa ja korkeammalla taajuudella kuin ison farkun tavaratilan.

Minkä kokoisen koppimopon pitäisi olla, ettei sen kabiinissa resonoisi Suomessa käytettävillä ajonopeuksilla (max 120 km/h)? ; )

Et sitten ole kuullut termiä ajella luu ulkona? Tuohon pitää yhdistää vielä että käännetään lippis väärinpäin ja stereoista äänet/bassot täysille.

"Itsellä taakkateline aloittaa melodisen vihellyksen tietyn nopeuden ylityttyä."

Autossani ei ole taakkatelinettä, mutta kattokaiteet on, kumma kun niiden kohdalla samaa ääniefektiä ei synny.

Kokemusta on myös hieman vanhemmalla autolla ajamisesta, siihen aikaan autoissa oli tyypillisesti 75 cm pitkä FM -antenni nykyisten pätkäantennien sijasta.

Jos laittoi antennin lähes pystyyn (paras radiokuuluvuus) niin jo 80 km/h nopeudesta alkaen radioantenni aiheutti vastaavan viheltävän äänen.

Ilmeisesti tarve säästää polttoainetta on aiheuttanut sen, että 75 cm radioantenneja ei juuri nykyautoissa näe, vaan jos FM -antenni yleensä on, se on enintään 15-20 cm pätkä tai sitten ns. haineväantenni.

Ja 2000 -tuhatluvun autot ovat selkeästi virtaviivaisempaa muotoilua kuin esim. 1980- ja 1990 -luvun autot.

Mutta jokuhan tässä ketjussa jo totesikin, että mitä virtaviivaisempi auto, sitä pahempi läpätysilmiö ikkuna auki ajamisesta seuraa.

Eli ikkuna kiinni, mutta jos veivi-ikkuna, älä väännä liialla voimalla kiinni, sillä tuon veivin takana oleva mekaniikka ei ole järin vahvaa tekoa.

Onkohan sähköikkunoissa mitään suojamekanismia vastaavan vahingon välttämiseksi, sillä voisihan se vaihteiston kautta liitetty sähkömoottorikin vääntää mekanismia liian isolla voimalla.

Toki, jos valmistaja olisi viitsinyt paneutua asiaan:

näin itse olisin asian toteuttanut sähköikkunoiden osalta:

Ikkunaan liimataan pieni magneetti kiinni (siis kohtaan, joka on aina oven rakenteiden sisällä piilossa. Sopivaan kohtaan asennetaan ns. reed -putki:

reed -putken sisällä on 2 metallista kontaktiliuskaa, joiden materiaalit on valittu siten, että toiseen (A) ei magneettikenttä vaikuta mitenkään, mutta toiseen (B) magneettikenttä vaikuttaa vetämällä sitä liuskaa (A) kohti, jolloin liuskojen A ja B välille syntyy sähköinen kontakti, kun magneetti tuodaan reed -putken lähelle.

Kun painat "ikkuna kiinni" nappia (autoissa, joissa on nostoautomatiikka) tai "ikkuna ylös" -nappia, niin molemmissa tapauksissa: kun ikkuna on jo nostettu aivan ylös asti, tuo ikkunaan kiinni liimattu magneetti liipaisee reed -putken johtavaksi, ja tämän ikkunanohjausyksikkö tunnistaa, ja katkaisee virran ikkunan nostolta (mutta sallii virran kulun, jos ikkunaa komennetaan alas/aukipäin).

Voisihan siellä toisessa ääripäässä olla toinen reed -putki, joka puolestaan liipaistuu, kun ikkuna on laskettu aivan alimpaan asentoonsa.

Näillä estettäisiin sähköikkunan moottorin ylikuormittuminen samoin kuin riski mekaanisesta viasta, jos ikkunaa yritetään nostaa/laskea liikaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Itsellä taakkateline aloittaa melodisen vihellyksen tietyn nopeuden ylityttyä."

Autossani ei ole taakkatelinettä, mutta kattokaiteet on, kumma kun niiden kohdalla samaa ääniefektiä ei synny.

Kokemusta on myös hieman vanhemmalla autolla ajamisesta, siihen aikaan autoissa oli tyypillisesti 75 cm pitkä FM -antenni nykyisten pätkäantennien sijasta.

Jos laittoi antennin lähes pystyyn (paras radiokuuluvuus) niin jo 80 km/h nopeudesta alkaen radioantenni aiheutti vastaavan viheltävän äänen.

Ilmeisesti tarve säästää polttoainetta on aiheuttanut sen, että 75 cm radioantenneja ei juuri nykyautoissa näe, vaan jos FM -antenni yleensä on, se on enintään 15-20 cm pätkä tai sitten ns. haineväantenni.

Ja 2000 -tuhatluvun autot ovat selkeästi virtaviivaisempaa muotoilua kuin esim. 1980- ja 1990 -luvun autot.

Mutta jokuhan tässä ketjussa jo totesikin, että mitä virtaviivaisempi auto, sitä pahempi läpätysilmiö ikkuna auki ajamisesta seuraa.

Eli ikkuna kiinni, mutta jos veivi-ikkuna, älä väännä liialla voimalla kiinni, sillä tuon veivin takana oleva mekaniikka ei ole järin vahvaa tekoa.

Onkohan sähköikkunoissa mitään suojamekanismia vastaavan vahingon välttämiseksi, sillä voisihan se vaihteiston kautta liitetty sähkömoottorikin vääntää mekanismia liian isolla voimalla.

Toki, jos valmistaja olisi viitsinyt paneutua asiaan:

näin itse olisin asian toteuttanut sähköikkunoiden osalta:

Ikkunaan liimataan pieni magneetti kiinni (siis kohtaan, joka on aina oven rakenteiden sisällä piilossa. Sopivaan kohtaan asennetaan ns. reed -putki:

reed -putken sisällä on 2 metallista kontaktiliuskaa, joiden materiaalit on valittu siten, että toiseen (A) ei magneettikenttä vaikuta mitenkään, mutta toiseen (B) magneettikenttä vaikuttaa vetämällä sitä liuskaa (A) kohti, jolloin liuskojen A ja B välille syntyy sähköinen kontakti, kun magneetti tuodaan reed -putken lähelle.

Kun painat "ikkuna kiinni" nappia (autoissa, joissa on nostoautomatiikka) tai "ikkuna ylös" -nappia, niin molemmissa tapauksissa: kun ikkuna on jo nostettu aivan ylös asti, tuo ikkunaan kiinni liimattu magneetti liipaisee reed -putken johtavaksi, ja tämän ikkunanohjausyksikkö tunnistaa, ja katkaisee virran ikkunan nostolta (mutta sallii virran kulun, jos ikkunaa komennetaan alas/aukipäin).

Voisihan siellä toisessa ääripäässä olla toinen reed -putki, joka puolestaan liipaistuu, kun ikkuna on laskettu aivan alimpaan asentoonsa.

Näillä estettäisiin sähköikkunan moottorin ylikuormittuminen samoin kuin riski mekaanisesta viasta, jos ikkunaa yritetään nostaa/laskea liikaa.

Lue lisää

Sähkölaseissa on aina systeemi joka lopettaa noston jos jotain välissä on tai moottori muuten kuormittuu liikaa eikä siihen mitään kuvailemiasi virityksiä tarvi.

Tuohan nyt on itsestään selvää -kertoisit tarkemmin miten tämä syntyy

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan nyt on itsestään selvää -kertoisit tarkemmin miten tämä syntyy

Kysymys on pyörteistä. Taitaa asiasta olla tehty väitöskirjakin (siis pyöteristä, ei autoista). Kuuluu hydrologiaan, vaikka tässä tapauksessa onkin kaasun pyörteet.