Eroaisitko jos kuulisit että puolisosi on ihastunut toiseen naiseen/mieheen? Ilman, että mitään fyysistä on tapahtunut. Ottaisitko eron silloin?
GALLUP!
EROAISITKO JOS....
202095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
koska jotainhan olisi vialla, jos noin käy.
En välittömästi haluaisi eroa, vaan haluaisin ensin haastatella puoliskoani ja kysyä hänen näkemyksensä asiasta. Toki voisivat minunkin tunteeni samassa hötäkässä laantua...ehkä. Vaikea sanoa miten sitä siinä tilanteessa reagoisi, nyt on helppo ajatella järjellä tai siten miten haluaisi tehdä. Itse tilanteessa eri asia kun on tunteet mukana pelissä.
...no niinno.
Siinähän se vastaus olikin.
En ihan heti ottaisi.
vaan laitoin miehen valitsemaan. Usein silloin tuleekin siittä ensimmäisestä jo itsestään selvyydeksi käyneestä kumppanista taas se tärkein. Menettämisen uhka avaa monesti ne silmät.
Onhan suhde ollut sen jälkeen raskasta mutta toisaalta puhuttu on paljon enemmän ja ongelmia selvitelty. Vaikka on vaikeaa välillä niin suhde on nyt parempi kuin vuosiinl.
Tuollaisessa tapauksessa pitäisi ottaa kaikki mahdolliset asiat huomioon. Ihastuksen laatu, miten se vaikuttaa parisuhteeseen, miten se vaikuttaa yleensäkkin kaikkeen jne. Luonnollisesti asiasta pitäisi pitää keskustelutuokio puolison kanssa ja päättää sen jälkeen toimenpiteistä. Eli ei mitään kerrasta poikki touhua vaan keskustella asiasta ja samalla siinä keskustelun lomassa sitten punnitaan se parisuhteen laatu ja luottamus toiseen. Järki käteen niin pääsee pitkälle.
justiinsa. En kyllä alkaisi katteleen, erosin kun sain kuulla ukon viereilleen toisen naisen luona vaikkei tunnustanut seksisuhdetta, hyvä syy lähteä nostelemaan. En diggaile jakaa miehiä toisen kanssa henkisellä enkä fyysisellä tasola. Joku on joskus sanonut, että naisen ja miehen välinen suhde johtaa joskus jossain vaiheessa sänkyyn.
En hakisi eroa, en vaikka olisivat olleet sukupuoliyhteydessäkin, en edes silloin, jos tuosta suhteesta syntyisi lapsi. Voisihan tietenkin moisesta seurata se, että hän hakisi eroa minusta, tiedä häntä, mutta itse en hakisi eroa.
saman kaavan mukaan voisi aina siis ottaa eron, onkohan sellaisia pareja olemassakaan jossa kumpikaan ei koskaan ole hetkeäkään ollut ihastunut kehenkään toiseen...
pitää sallia vapautta toiselle.Ihastumisia ei pysty välttämään,kohdalle sattuu aina joskus.Jos ei salli vapautta vaan tukehduttaa vahtimisellaan niin toinen ottaa vapautta.Ja voi ottaa ottaa välimatkaa oikein kunnolla.Siinä olet sitten yksin ja toivot että joku sinuunkin ihastuisi...
Heikko ihminen antaa vallan haluilleen/himoilleen.
Vahva ihminen päättää itse mihin hän rajan vetää. Tilanteista voi aina halutessaan lähteä kävelemään, jottei kiusaus veisi mukanaan. Elämä on valintoja, joita heikot/vahvat tekevät.
Siksi en osaa arvostaa tällaisia heikkoja ihmisiä, koska he ovat AINA muiden vietävissä, eivätkä itse hallitse elämäänsä. Tästä syystä löytyy aina näitä pettäjiä, koska eivät kykene asettamaan itselleen minkäänlaisia rajoja. He sallivat itselleen aina jälkiruokaa, koska ovat liian heikkoja kieltäytyäkseen.
Arvostan vahvoja ihmisiä, siksi tällainen "ihastuja" olisi vain pellemerkin arvoinen...
Ja lopulta johtaisi eroon, koska arvostan itseäni sen verran, että en pystyisi tällaisen heikon ihmisen kanssa elämään.
Ihastuminen on hei vähän eri asia kun että antaa haluilleen ja himoilleen vallan! Ihastunut voi olla ilman fyysistä kontaktia, ilman että ihastuksen kohde edes tietää että häneen on ihastuttu!
likat (ja ukot).
Sille ei voi mitään, jos ihastuu toiseen ihmiseen. On eri asia, että meneekö sitten pitemmälle vai jättääkö asian siihen.
Ihastuminen ei ole mitään luonteenheikkoutta, eikä välttämättä pettäminenkään. Avioliittoja/avoliittoja/suhteita on niin monenlaisia, onnellisia ja onnettomia. Joskus tunteet vain kuolevat vuosien yhdessäolon jälkeen ja ollaan yhdessä tavan vuoksi tai vaikka lasten/talon/koiran takia.
Ja sitten tulee vastaan mies/nainen, jonka kanssa synkkaa, sängyssäkin. Täytyykö sitä elää onnettomassa suhteessa ja kärsiä koko loppuelämä? Ja ketä se kiinnostaa, jos pitää välillä hauskaa jonkun muun kanssa? Eihän sitä tarvi mennä puolisolle kertomaan, ja ennen kaikkea pitää varoa ettei saa aikaan aviottomia lapsia tai tuo puolisolle mitään sairauksia tuliaisina.
Ja jos toinen käy vieraissa, niin kannattaisi itsekin katsoa ensin peiliin ja miettiä, että miksi näin kävi.
mättää
jos niin hyvä tsäkä kävis et joku vikittelis ukon itellee, nii mä kyl eroisin ihan mielläni, tai jos se ees ihastus ite johonkin, voisin potkasta sen pellolle muka pettyneenä. mut se rakastaa minua pläääh
Ihastuin itse ollessani baarissa kavereitteni kanssa, mutta uskon että näin kävi sen takia että suhteestamme puuttui jotain, minun rakkauteni. Mies kyllä rakastaa mutta tunnen eläväni valheessa jos jatkan hänen kanssaan ilman että vastaisin tunteeseen.Joten olemme eroamassa...
Pattiaivo,
en ymmärrä miksi pitäisi odottaa sitä, että toinen haluaa erota jos ei ole itse onnellinen suhteessa.
Vai pelottaako yksinäisyys niin kovasti?
Mä lyön vetoa että jokainen "ihastuu" joskus johonkin toiseen kuin aviopuolisosoonsa, se on sitten eriasia jos suhde menee fyysiselle tasolle, sitten on menty jo liian pitkälle. Eli en kyllä lopettaisi suhdettani vain ihastumisen perusteella. Ihastuminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin rakkaus.
ostaisitko auton, jos se on punainen?
siinä oikeesti on käynyt.Tiedän vain tekstareista, pitkistä puheluista iltamyöhällä, yhdestä (tunnustetusta) tapaamisesta.En tiedä fyysisestä puolesta siinä mieheni toisessa suhteessa.Hän vain ilmoitti, että toinen on hänelle tärkeempi kuin minä ja muutti pois yhteisestä kodistamme.Piste.
Silti en haluaisi erota, mielestäni meillä on enemmän menetettävää kuin saatavaa siinä pelissä.
Odottaisin että toiseen ihastunut puoliso tekee aloitteen eroon. Jos ei tekisi niin sitten ei tekisi.