notkelmasta kanttarelleja. Tosin ovat aika pieniä, sellaisia 2 € kolikon kokoisia, kymmenkunta kpl. Pakko oli ruveta tutkimaan hieman tarkemmin ympäristöä, ja löytyihän niitä muutama yhtä pieni vielä lisää. Vajaan litran sain kerättyä lopulta,
en edes uskonut niitä vielä olevan metsässä, täällä kun ollut niin kuivaa.
Muutamana päivänä hieman roiskinut vettä, mutt kunnon sateita odotellaan, marjasadon toiveita on vielä! Mustikkaa ja puolukkaa lähinnä havittelen saavani lähimetsistä, jos ei löydy täältä niin saaristossa ainakin tulee marjaa.
Vahinko ett mereltä tulevat pilvet sataa suurimman kuormansa jo merellä, mitä vähän rippeitä niillä on ollut jäljellä, kun mantereelle asti ovat päässeet.
Puutarha marjaa mä saan jonkin verran ja mansikkaa sen verran ett taidan pakastaakin sadosta muutaman rasiallisen soseena. Sauvosta menen hakemaan pakasteeseen n.30 litraa mansikoita. Sen saamiseksi multa kuluukin kokonainen päivä poimijana mansikkamaalla ahertaen. Saan alennuksen niihin marjoihini, kun poimin viljelijälle myytävää marjaa; molemmin puolinen hyöty.
Poimijoista kuulemma taas pulaa, ihme kunnei ihmisille kelpaa edes mansikanpoiminta pelloilta. Tulisivat poimimaan edes omat marjansa itse, alennuksella, mansikka kaupassa myytynä nimittäin maksaa tänä vuonna.
Ja taatusti myös talvella pakastealtaasta ostettuna. Kaupasta ostetut hillopurkit; tietäisittepä vaan mitä kaikkea säilöntä, väri ja sakeutusaineita napaanne ahtaatte.
Jk. ...Ostan minäkin joskus mansikkahillopurkin, silloin kun omat hilloni ja marjani ovat jo loppuneet. Lättykesteihin yleensä kevättalvesta tai alkukesästä.
en edes uskonut niitä vielä olevan metsässä, täällä kun ollut niin kuivaa.
Muutamana päivänä hieman roiskinut vettä, mutt kunnon sateita odotellaan, marjasadon toiveita on vielä! Mustikkaa ja puolukkaa lähinnä havittelen saavani lähimetsistä, jos ei löydy täältä niin saaristossa ainakin tulee marjaa.
Vahinko ett mereltä tulevat pilvet sataa suurimman kuormansa jo merellä, mitä vähän rippeitä niillä on ollut jäljellä, kun mantereelle asti ovat päässeet.
Puutarha marjaa mä saan jonkin verran ja mansikkaa sen verran ett taidan pakastaakin sadosta muutaman rasiallisen soseena. Sauvosta menen hakemaan pakasteeseen n.30 litraa mansikoita. Sen saamiseksi multa kuluukin kokonainen päivä poimijana mansikkamaalla ahertaen. Saan alennuksen niihin marjoihini, kun poimin viljelijälle myytävää marjaa; molemmin puolinen hyöty.
Poimijoista kuulemma taas pulaa, ihme kunnei ihmisille kelpaa edes mansikanpoiminta pelloilta. Tulisivat poimimaan edes omat marjansa itse, alennuksella, mansikka kaupassa myytynä nimittäin maksaa tänä vuonna.
Ja taatusti myös talvella pakastealtaasta ostettuna. Kaupasta ostetut hillopurkit; tietäisittepä vaan mitä kaikkea säilöntä, väri ja sakeutusaineita napaanne ahtaatte.
Jk. ...Ostan minäkin joskus mansikkahillopurkin, silloin kun omat hilloni ja marjani ovat jo loppuneet. Lättykesteihin yleensä kevättalvesta tai alkukesästä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Se on LETTU!
Pff, se on räiskäle!
Ensisijaisesti lettu, mutta räiskälekin käy. Lättyjä syö vain Pellehermanni.
Hän taisi syödä plättyjä.
Niinpä taisikin. Plättyjä ja mansikkahilloa. Koska kyseessä on lastenohjelma, niin kyseessä saattaa olla jonkinlainen kiertoilmaus pillulle. Että pilluhan se mielessä on, mutta pelleillään nyt ensin.
Äitinsä tekemiä ... no saahan sitä kaiken väännettyä pervoksi ja harvoin siihen edes kovin suurta mielikuvitusta kaivataan.
Eli se on LETTU.
Ei varmasti ollut Pellellä!
Hyi!!
Luulen että ihmisillä joilla yleensäkään on sekä varaa että intoa ostaa marjoja, niin on sitten varaa ostaa ne valmiiksi poimittuina. Itsepoiminta voi toimia jonkinlaisena nostalgiatrippinä, mutta jos se työltä tuntuu, niin ei siinä tuntipalkoille pääse.
Kantarellit eivät siis koronasta ja Euroopan sodista kriisiytyneet vaan kasvavat kuten aina ennenkin. Mitähän vielä toistaiseksi tuntematonta myrkkyä nekin sisältävät, kun eivät oikein tunnu kelpaavan toukille eikä etanoille.
En mä väittänytkään etten pystyisi ostamaan niitä poimittuina. Kyse mun kohdalla on paremminkin siitä, ett marjat tulee poimituksi, eivätkä märänny mansikkamaalle.
Siis ihan hyötykäyttöön päätyvät, viljelijäkin saa oman osansa tuotteestaan ja minä halvemmalla marjani.
Oikeesti siinä olet oikeassa; ettei mansikanpoiminta sitä työkseen tekevälle kannata.
Siksi kai meille on tullutkin ulkomaanlaisia poimijoita, saaden majapaikan työssä olo ajalle jostain parakista, aitasta ja jopa ladosta... olen kuullut puhuttavan.
Nämä ihmiset kuitenkin kokevat muutaman kuukauden aherruksen kannattavaksi,
koska elävät yleensä maassa; jossa ruoka ja asunto sekä verot ovat huomattavasti huokeampia mitä suomalaisille Suomessa!
Ilmeisesti muutaman kuukauden työnteolla täällä, he turvaavat elintasonsa kotimaassaan paremmin, mitä me täällä asuvat suomalaiset mansikanpoiminnasta ansaittuamme.
Joka tapauksessa mä hyödynnän niitä maalla kasvavia mansikoita, osallistumalla niiden poimintaan, omista hyöty näkökannoistani... ja ekologisesti myös; vähemmän hukkaan heitettyä (mennyttä) satoa!
Hyväksi käyttöä EHKÄ; mutt määrittelepä se, kuka ketäkin väärin käyttää, jos jokainen osapuoli on tyytyväinen lopputulokseen!
trollikka
En mä tarkoittanut edes sitä työkseen tekemistä vaan pelkästään omien marjojen poimimista. Että jos se tuntuisi työltä eikä huvilta niin ei kannata. Mä saan iloa litrasta omin pikku kätösin poimituista karpaloista tai lakoista, jopa puolukoista tai mustikoista. Mutta mansikkapelto on tylsä.
Mun ymmärtääkseni mansikkahomma muuttui joskus 90-luvulla. Siihen saakka kotimaiset lapset, nuoret ja vanhukset keräsivät sadon talteen. Tuo porukka asui enimmäkseen kotonaan tilojen lähistöllä. Sitten lähinnä ukrainalaiset ja venäläiset tulivat tekemään nuo työt ja luonnollisesti tarvitsivat majapaikan, joksi kelpasivat aitat, asuntovaunut yms. Mutta ei suurin osa suomalaisnuorista nykypäivänä mitenkään suostuisi tuollaisiin olosuhteisiin. Eihän opiskelija-asunnoksikaan kelpaa mikään muu kuin oma yksiö. Vähän samaan tyyliin puutarhaviljely toimii kaikkialla Euroopassa ja myös Amerikassa. Aina jostakin muualta joku tulee tekemään sen työn, joka on liian arvotonta paikallisen väestön tehtäväksi.
Ja jos mennään historiassa taaksepäin niin Suomessakin on eletty satoja vuosia niin, että esim. mansikoiden ja muiden vastaavien puutarhakasvien viljely on ollut ihan omavaraispuuhastelua, jos sellaista yleensäkään on harrastettu. On ollut aivan riittävästi haastetta tuottaa syötäväksi kaloreita niin että nälkä pysyy loitolla.
Ehkä mä olen ajatusmaailmaltani hiukan erilainen, koska mun äidilläni oli mansikkamaa, josta perheemme marjat poimittiin, meidän lasten toimesta. Yksinkertaisesti siitä syystä ettei äiti pystynyt yksinään joka asiaa hoitamaan. Hänen vastuullaan oli niin paljon muutakin tehtävää.
Äiti teki selväksi koko kakaralaumalleen; ettei mansikkahilloa ole talvella, jos marjat ei tule poimittua ja toimitettua viileään kellariin. Sieltä hän nouti marjat, teki hillot ja tuoreena mansikkatortut, täytekakut, kääretortut: eli kakkutaikina pohjalle kermavaahto ja tuoreet marjat.
Puurojen kanssa oli mansikkakiisseliä tai mustikkamansikka soppaa. Ilman mansikan poimintaa ei olisi tullut noitakaan herkkuja tarjolle. Valinta kysymys, mitä kukakin arvostaa. Mustikat, puolukat, villivadelmat, ja karpalot tulee mun nykyäänkin poimittua itse, omaan käyttööni. 30 kpl vihtoja koivusta tuli tehtyä talveksi, roikkuvat varastossa nyt, osa tulee käyttöön mökillä, suurin osa täällä kaupungissa pihasaunassa.
Talvella on vain vihta tai pari käytössä saunottaessa kaupungissa, riippuu saunojien määrästä... mutt jokaiselle ei tule omaa vihtaa käyttöön, vuorotelkoot käyttöä, tai ostakoot torilta omansa. Mä en enempää sormiani pistä likoon, vihdan tai kaksi kietaisee nopeasti, mutt se vitsaksen pyörittäminen käsissään narunkaltaiseksi sidonta-aineeksi on se vaikein ja työläin vaihe. Veljet sitoo polkupyörän sisäkumista leikatuilla renksuilla, kun eivät osaa muuta ja helpommalla pääsevät.
No niin ja taas mä eksyin aiheesta!
Pitäis keittää vielä raparperisoppaakin aamuksi, riisipuuron kanssa syötäväksi.
Riisipuuro on jo keitetty, lämmitän sen lautasittain jokaiselle, ja raparperisoppaa tai kylmää maitoa ja kaneli/sokeria! Siinä vaihtoehdot aamulla puuron suhteen.
trollikka
Mä olen pari tonnia mansikoita elämässäni poiminut ja luulen sen olevan vähintään sen verran kuin eläessäni syön. Tunnen tuota marjojen ja hedelmien kasvatusta jonkin verran. Mummolla oli kirsikkapuitakin.
Löysin joskus hyvän apajan kantarelleja. En itse syö sieniä mutta soitin yhdella naiselle ja se halusi heti kaikki. Keräsin 2 muovikassillista eli varmaan 50 litraa. Sain niistä 350 euroa.
Viinamies juo aina sherryä kanttarellikeiton kanssa.
Haaveilen, että alkaisin tehdä pienimuotoisesti fudgea työkseni. Tiedätkö siitä jotain?