syistä tai toisista, kaikki parisuhteet, ne onnellisen oloisetkaan eivät kestä.. mistä ero johtuu, kun vuosien jälkeen mistään ei tulekaan mitään? jos olet ollut pitkäaikaisessa suhteessa ja se on loppunut, kerrotko mitä sen jälkeen?? onko elämää "sen oikean" jälkeen?
mitäs sitten kun suhde "sen oikean" kanssa loppuu?
broken_one
31433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joskus voi vain kestää pitkäänkin, kunnes löytää uuden Sen Oikean. Heitä kun on useampiakin, ei pelkästään vain yhtä, usko pois! Vaatii vaan yrittämistä ja tuuria (mutta silti ei liikaa yrittämistä, epätoivoisuus kun on aistittavissa niin helposti). On niin hankalaa luopua liiasta toivosta. Minä tein niin ja pian, ihan sattumalta, löysin uuden, satumaisen ihanan naisen.
Kyllä sitä elämää on. Minäkin luulin eläväni Sen oikean kanssa. Luulin niin melkein kymmenen vuotta. Lopulta heräsimme kuitenkin todellisuuteen ja erosimme. Nykyään elämäni on muuttunut ja voin sanoa olevan aidosti onnellinen - ilman mitään jossittelua.
Jos suhde päättyy, kyseinen ihminen ei ollut Se oikea :)
Oma pitkäaikainen suhteeni päättyi äskettäin. Tämä on vielä totuttelemista, mutta kaikesta kivusta huolimatta toivo kytee jossakin ja aika ajoin pilkahtelee pintaan...
Minä ajattelin, että ex-mieheni olisi ollut minulle se oikea. Tuntuu surulliselta ajatella, että kesällä meidän olisi pitänyt mennä naimisiin, omasta asunnostakin haaveiltiin ja koko elämä oli edessä. Sitten toinen vain päätti (osittain myös minä), että suhteessa pitää ottaa "aikalisä", mutta tämä aikalisä on nyt kääntynyt lopulliseksi eroksi. Syinä olivat erilleen kasvaminen, arjen voittamattomat ristiriidat (tai se, ettei niitä enää jaksettu selvittää), erilaiset elämänarvot ja -tyylit, suhteen raastavuus, ties mikä... Ei eroon ole yhtä syytä, eikä sormella voi osoittaa kumpaakaan meistä. Mies oli ehkä aloitteellisempi ja tunnusti rakkauden loppuneen. Mitäpä siinä enää vastaan väittämään?
Elämää on tämän eronkin jälkeen, se on vain hyvin erilaista. Eilen taisi olla käänteentekevä hetki, kun jotenkin oivalsin, että ero ei ole elämäni loppu, vaan yhden aikakauden päätös. Ja nyt alkaa uusi aikakausi uusine ilonaiheineen ja murheineen. Sellaista se elämä vain on. Mikään ei ole pysyvää, ei edes rakkaus.