Miehelläni oli suhde toisen naisen kanssa ja halusi muuttaa yksikseen selvitelläkseen ajatuksiaan.
Asumme nyt siis erillään ja käsittääkseni minullakin olisi nyt täysi oikeus tapailla muita miehiä. Mieheni tapailee ainakin silloin tällöin tätä toista naista.
Minkä ihmeen takia tunnen kuitenkin syyllisyyttä, kun ajattelen että mahdollisesti harrastaisin seksiä jonkun toisen kanssa. Mieheni siis petti minua pitkän aikaa, joten minulla nyt ei mielestäni pitäisi olla syyttä tuntea syyllisyyttä vaikka tekisin mitä. Enkö kuitenkaan ole päässyt tarpeeksi vielä yli miehestäni eli enkö ole valmis tapailemaan muita. Vai mistä ihmeestä tämä johtuu?
Asumme nyt siis erillään ja käsittääkseni minullakin olisi nyt täysi oikeus tapailla muita miehiä. Mieheni tapailee ainakin silloin tällöin tätä toista naista.
Minkä ihmeen takia tunnen kuitenkin syyllisyyttä, kun ajattelen että mahdollisesti harrastaisin seksiä jonkun toisen kanssa. Mieheni siis petti minua pitkän aikaa, joten minulla nyt ei mielestäni pitäisi olla syyttä tuntea syyllisyyttä vaikka tekisin mitä. Enkö kuitenkaan ole päässyt tarpeeksi vielä yli miehestäni eli enkö ole valmis tapailemaan muita. Vai mistä ihmeestä tämä johtuu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
et ole päässyt yli. Rakastat ilmeisesti miestäsi?
Tarviiko sinun heti hommata uutta lämmittäjää tai hetken lohtua? Ei, anna itsellesi aikaa ja mieti asioitasi, järjestä elämäsi kuntoon.
Tämän jälkeen voit jatkaa, ja aloittaa uuden elämän alusta.
Mielestäni suhde miehesi kanssa on ohitse. Jos nyt annat anteeksi, niin todennäköisesti miehesi tulee jatkamaan muita suhteita sivussa kanssasi olessasi.
rakastan miestäni. Asioiden julkitulosta on puolisen vuotta aikaa ja jotenkin tuntuu, että se rakkaus olisi pikku hiljaa alkanut loppumaan, mutta ehkä ei sittenkään... tiedä häntä. Puolivuotta sinänsä ei ole pitkä aika, mutta miehen tekojen luulisi nopeuttavan irtipääsyä. Ja todella yritän itselleni vakuutta, että irti kannattaa päästää. Se on nyt nähty, että hän ei tuosta muutu.
Kiireellä en olekaan tässä uutta hakemassa, jotenkin nyt vain viime aikoina olen ruvennut niin kovasti kaipaamaan toista ihmistä lähelleni, edes sohvalle viereeni istuskelemaan ja vähän halimaan :), jos ei muuta. Mutta liekö tämä juuri sitä lohdun hakemista.
Tuntuu vain, että sydän olisi niin täynnä rakkautta, lämpöä ja hellyyttä annettavaksi jollekin ihanalle :). Ja joka antaisi näitä myös minulle.
...sekasin menee kirjaimet
Luulen, että tiedän miltä sinusta tuntuu. Mieheni on myös pettänyt minua (ainakin) kahdesti, toinen suhteista oli ns.pidempi suhde. Olin todella pettynyt häneen ja tunnekuohut olivat melkoisat. Minulla ei ole, eikä luultavasti tule olemaankaan? uutta miestä, en tunne edes mitään mielenkiintoa, koska kaikesta huolimatta Rakastan tätä exääni, lasteni isää, todella surkuhupaista mutta totta. Olen tyytyväinen elämääni lasten kanssa ja hyvä niin.
Olemme keskustelleet asioista paljon ja syitä pettämiseen olen koittanut etsiä, mutta huonoin tuloksin. Vaikeaa niin kovin vaikeaa...
Anna itsellesi aikaa. Ei sinun tarvitse etsiä miestä itsellesi, vaikka kumppanisi on sinua pettänyt. Ikäänkuin kostoaikeet voi heittää romukoppaan mielestäni. Kun haluat jonkun miehesi paikalle, varmasti silloin sen myös itse huomaatja hormoonit alkaa hyrräämään ;)
Tällä hetkellä meillä on eropaperit sisällä ja harkitsemme nyt, miten avioliitollemme käy. En halua "sitoa" miestä, mutta en halua elää epätietoisuudessakaan, jos hän taas kenties pettää. Halusin eron vireille ja hän saa tahollaan miettiä, mitä elämältään haluaa...Pallo on nyt hänellä. Ikävä tosiasia näyttää olevan, kun kerran pettää jne.
Aurinkoisia kesäpäiviä Tanja!