Hitto, miten huono tuuri mulla on! Muksun päiväunien aikaan, pätin käydä läheisessä metsikössä noutamassa (ehkä) muutaman musikan ja samalla katsella kanttarilli tilanteen, joko niitä olisi risottoon asti poimittavaksi.
Joku toinenkin näyttää tietävän sen koivutaimikon sienipaikan, se oli poimittu putipuhtaaksi.
Samalla siinä tarkastellessani olisiko seuraavassa pusikossa myös kanttarelli kasvusto, tulin polkaisseeksi maa-ampiaispesään. Nehän hyökkäsi puolustamaan pesäänsä ja yks ehti tuikata mua huuleen ja toinen ranteeseen. Mä en jäänyt paikoilleni vaan juoksin minkä metsänrisukoista nyt pääsin juoksemaan.
Muutaman sata metrisen jälkeen ne vihulaiset antoi periksi, ilmeisesti palasivat pesälleen korjaamaan vahinkoja, joita mammutti oli heidän tukikohdalleen aiheuttanut.
Kotona vasta huomasin ett olin saanut kolmannenkin osuman, korvalehteeni.
Sehän näytti erehdyttävästi kukkivalta ruusulta. Saattaa olla yöllä hiukan epämukavaa jos käännyn kyljelleni... korva taatusti vihoittelee, jos sitä vielä käännetään tyynyä vasten. Kaipa tämä tästä muutamassa päivässä asettuu, mä en ole erityisen herkkä ampiaisenpistoksille, onhan noita tullut saaduksi vuosien varrella... ihan pihapiirissäkin.
Grillikatokseen eksyi meille ampiainen tiedustelumatkallaan, päiväkahvi aikaan. Pikkuleipälautasesta oli kovin kiinnostunut, mä hyväkäs huitaisin sitä matkoihinsa... sehän oli taisteluvalmiudessa ja tyrkkäs piikkinsä minuun sisuunnuttuaan.
Mutt näkisittepä Mimmin ilmeen, hänen nähtyään minun pusuhuuleni, mutt ainoastaan toisen puolen ylähuuli on "botoksin vaikutusvaltaisuudessa".
Paljon ei tee mieli jutella, hiukan ankean tuntuista... toivottavasti tuo laskee tuosta pikapuoliin. Pitäisi käydä nimittäin töissä, ei palon houkuta käydä näyttämässä naamaani. Systeri saa käydä asioimassa, tuo tarvitsemani paperit, jotta voin tutustua asiaan.... Mutt tuskin tulen suostumaan tarjoukseen, jonka puhelimitse sain.
Joku toinenkin näyttää tietävän sen koivutaimikon sienipaikan, se oli poimittu putipuhtaaksi.
Samalla siinä tarkastellessani olisiko seuraavassa pusikossa myös kanttarelli kasvusto, tulin polkaisseeksi maa-ampiaispesään. Nehän hyökkäsi puolustamaan pesäänsä ja yks ehti tuikata mua huuleen ja toinen ranteeseen. Mä en jäänyt paikoilleni vaan juoksin minkä metsänrisukoista nyt pääsin juoksemaan.
Muutaman sata metrisen jälkeen ne vihulaiset antoi periksi, ilmeisesti palasivat pesälleen korjaamaan vahinkoja, joita mammutti oli heidän tukikohdalleen aiheuttanut.
Kotona vasta huomasin ett olin saanut kolmannenkin osuman, korvalehteeni.
Sehän näytti erehdyttävästi kukkivalta ruusulta. Saattaa olla yöllä hiukan epämukavaa jos käännyn kyljelleni... korva taatusti vihoittelee, jos sitä vielä käännetään tyynyä vasten. Kaipa tämä tästä muutamassa päivässä asettuu, mä en ole erityisen herkkä ampiaisenpistoksille, onhan noita tullut saaduksi vuosien varrella... ihan pihapiirissäkin.
Grillikatokseen eksyi meille ampiainen tiedustelumatkallaan, päiväkahvi aikaan. Pikkuleipälautasesta oli kovin kiinnostunut, mä hyväkäs huitaisin sitä matkoihinsa... sehän oli taisteluvalmiudessa ja tyrkkäs piikkinsä minuun sisuunnuttuaan.
Mutt näkisittepä Mimmin ilmeen, hänen nähtyään minun pusuhuuleni, mutt ainoastaan toisen puolen ylähuuli on "botoksin vaikutusvaltaisuudessa".
Paljon ei tee mieli jutella, hiukan ankean tuntuista... toivottavasti tuo laskee tuosta pikapuoliin. Pitäisi käydä nimittäin töissä, ei palon houkuta käydä näyttämässä naamaani. Systeri saa käydä asioimassa, tuo tarvitsemani paperit, jotta voin tutustua asiaan.... Mutt tuskin tulen suostumaan tarjoukseen, jonka puhelimitse sain.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"musikan"... kirjoitus virheen pentele! siis tarkoitus oli kirjoittaa mustikan.
Vai vielä musikoita, ei kiitos, ei kiinnosta "musikat"... ei edes suomalaiset musikat!
Tekevälle sattuu 🤔. Otitko kyypakkauksesta tabletin? Auttaa turvotukseen ja kipuun.
Jos ottaisit soisellekin puolelle ampiaisenpiston voisi tulla aika mielenkiintoiset pusuhuulet sulle. Olisi tasainen kun molemmin puolin pistot.
S=T toisellekin
En mä masokisti ole, kokeile itse! Se tuntui kuin kuumalla naulalla ois pistetty huuleen, oikeesti se satuu enemmän mitä nyrkin isku. No, onhan niitä kaikenlaisia nyrkin iskuja ja jos isku olisi niin kova ett huulihalkeaisi, sattuisi varmaan jälkikäteen enemmän mitä tuo pistos.
Kaikkein kovin kipu ja kirvely siitä alkaa mennä jo ohi, syödessä ja jutellessa se vielä tuntuu.
Turvoksissa varmaan vielä viikonlopun ylikin, mutt pahin varmaan ohitse maantaihin mennessä.
Pyykki pesty, kone pysähtyi äsken ...ainakin ujellus loppui. Nyt pyykki vaan narulle kuivumaan niin varmaan yöksi saan sen jo pois ulkoa.
Ei löytynyt sieniä, enkä ole nyt ihan innokas lähtemään uudelleen metsään. Joten Kesäkurpitsaan joutuvat taas tyytymään, raastan kurpitsaa, perunaa, porkkanaa ja silppuan pari sipuulia, paistan niistä kasvispihvejä ja savustettua kirjolohta, tomaatteja pitkittäin ja poikittain, smetana/kermaviiliä ½ purkkia, ja tillisilppua sekä kurkkupikkelssiä 2 rkl. Se oli siinä sitten, huominen lounas.
trollikka
Huonosti tuli nukuttua, käännyin kahdesti ton ruusukorvani päälle... kyllä uni katosi sen sileän tien. Ja aamulla join kahvia pillinkanssa, mukista hörppinen oli hiukan hataraa. Kuuma kahvi ja kipeä pusuhuulen puolikas, ei hyvä yhtälö ollenkaan.
Taidan tehdä itselleni lounaaksi pinaattikeittoa, sen saa kätevästi imettyä
pirtelöpillillä suuhun ja nielaista alas. Hitto mä en kyllä tämännäköisenä mene huomenna töihin. Huuli on niin turvoksissa ja kipeä sekä mä näytän ihan hirviölle!
Hiivatin siivekkäät ötökät, eivät kyllä kuulu mun suosikkeihin enää, vaikka kuinka olisivat luonnon kannalta... tarpeellisia pölyyttäjiä.
trollikka