"Sillä Jumala, joka sanoi: 'Loistakoon valkeus pimeydestä', on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.
2. KOR. 4:6
Hei
Olen usein Raamattuni äärellä miettinyt mitä ihmettä on se kirkkaus, josta Raamatussa puhutaan? Erityisesti ajattelen kirkkautta liitettynä siihen mitä Raamattu puhuu Jeesuksesta. En niinkään vaikkapa pilven- ja tulenpatsasta erämaavaelluksen aikana. Katso näitä jakeita ja mikäli mahdollista tutkistele niitä viikon mittaan Raamatustasi:
… ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä … JOH. 1:14
… tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa… JOH. 2:11
… Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennen kuin maailma olikaan ... Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista. JOH. 17:5, 24
… Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa? LUUK. 24:26
… on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten …kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa … 1. KOR. 15:40, 43
… me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen … 2 KOR. 3:18
… niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta … ROOM. 6:4
… itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen … ROOM. 8:21
… jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden … 1. PIET. 1:21
… Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” 2. PIET. 1:17
Tämän kaiken voimme lukea, ja on monia muitakin jakeita aiheesta, mutta mitä tämä kirkkaus tarkalleen ottaen on?
Pakenevat määrittely-yritykset
Tiedän kyllä sanakirjamääritelmät. Sanan merkityssisältö on laaja: rikkaus, kauneus, painavuus, kunnia, loistokkuus, hohde / (sokaiseva) valon loiste jne.
Jumalaan liitettynä sillä viitataan usein hänen läsnäoloonsa ja sitä on myös selitetty Jumalan kaikkien ominaisuuksien kauneuden summana.
Silti minulla on tunne, että mikään määrittely-yritys ei tavoita sitä, mistä näissäkin jakeissa on kyse. Aivan kuin yrittäisimme jotenkin määritellä suudelman rakastavaisten välillä: kaksi toisiinsa kietoutuvaa kasvojen rengaslihasta vaihtamassa bakteeriviljelmiä.
Eräs ongelma on, että omasta luodusta kokemuspiiristämme kumpuavat määrittely-yritykset kirkkaudelle jäävät vajaiksi, koska Kristus itse määrittelee kirkkauden sellaiseksi, mikä ei ole lähtöisin tästä luomakunnasta, vaan jotain, mikä on ollut Pojalla Isän luona ennen kuin luomakuntaa edes olikaan (Joh. 17:5).
Niinpä erilaiset määrittely-yritykset eivät tavoita ajatusta Jumalan ja Kristuksen kirkkaudesta, koska kyse on juuri luomattoman kolmiyhteisen Jumalan kirkkaudesta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen välillä.
Ihmeellistä onkin, että evankeliumin kautta meitä kutsutaan Kristuksessa tähän kirkkauteen, joka ei ole tästä luomakunnasta (Joh. 17:24) ja jota ei kunnolla edes pysty tästä luomakunnasta peräisin olevilla sanoilla ilmaisemaan tai määrittelemään.
Meillä voi nyt olla korkeintaan aavistus mistä on kyse. Saatamme kokea häivähdyksiä siitä nähdessämme luomakunnan ilmentävän ikuisen Luojan kirkkautta Hänen teoissaan, tai lunastushistorian vaiheissa, Jeesuksen inkarnaatiossa ja ihmeissä tai kun Pyhä Henki kirkastaa meille Kristusta sanan ja Hengen lahjojen välityksellä.
Kuitenkaan emme voi käsittää mitä on kirkkaus, ikuinen ja luomaton, ennen kuin pääsemme – niin kuin Jeesus sanoo – Hänen luonaan näkemään mitä on kirkkaus, jonka Isä on antanut Pojalle ennen kuin maailmaa olikaan.
Osallisia Pojan kirkkaudesta
Emmekä vain näkemään, ikään kuin vihdoin pitkään jonotettuamme pääsisimme sisälle kuuluisaan taidegalleriaan ihastelemaan sen seinillä roikkuvia maailmankuuluja aarteita, kuin johonkin taivaalliseen "Louvreen".
Kristuksessa me tulemme osallisiksi siitä kirkkaudesta, mikä ennen maailman luomista, kun ei ollut mitään muuta kuin Jumala, on ollut kolmiyhteisen Jumalan sisäisen elämän todellisuutta Isän ja Pojan välillä Hengessä. Ei sen puhtaampaa, suurempaa tai täydellisempää voi olla olemassa. Se on jotain sanoinkuvaamatonta.
Täältä ikuisuuteen
Kun eräänä päivänä siirrymme tästä ajasta ikuisuuden kirkkauteen kuoleman kautta tai Herran takaisin tullessa, saamme nähdä Jeesuksen hänen ja Isän luomattomassa kirkkaudessa.
Silloin ei kukaan meistä totea lakonisesti, kuin romaanista, jonka jo olemme lukeneet tai elokuvasta, jonka olemme nähneet: ”Ai,
2. KOR. 4:6
Hei
Olen usein Raamattuni äärellä miettinyt mitä ihmettä on se kirkkaus, josta Raamatussa puhutaan? Erityisesti ajattelen kirkkautta liitettynä siihen mitä Raamattu puhuu Jeesuksesta. En niinkään vaikkapa pilven- ja tulenpatsasta erämaavaelluksen aikana. Katso näitä jakeita ja mikäli mahdollista tutkistele niitä viikon mittaan Raamatustasi:
… ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä … JOH. 1:14
… tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa… JOH. 2:11
… Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennen kuin maailma olikaan ... Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista. JOH. 17:5, 24
… Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa? LUUK. 24:26
… on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten …kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa … 1. KOR. 15:40, 43
… me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen … 2 KOR. 3:18
… niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta … ROOM. 6:4
… itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen … ROOM. 8:21
… jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden … 1. PIET. 1:21
… Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” 2. PIET. 1:17
Tämän kaiken voimme lukea, ja on monia muitakin jakeita aiheesta, mutta mitä tämä kirkkaus tarkalleen ottaen on?
Pakenevat määrittely-yritykset
Tiedän kyllä sanakirjamääritelmät. Sanan merkityssisältö on laaja: rikkaus, kauneus, painavuus, kunnia, loistokkuus, hohde / (sokaiseva) valon loiste jne.
Jumalaan liitettynä sillä viitataan usein hänen läsnäoloonsa ja sitä on myös selitetty Jumalan kaikkien ominaisuuksien kauneuden summana.
Silti minulla on tunne, että mikään määrittely-yritys ei tavoita sitä, mistä näissäkin jakeissa on kyse. Aivan kuin yrittäisimme jotenkin määritellä suudelman rakastavaisten välillä: kaksi toisiinsa kietoutuvaa kasvojen rengaslihasta vaihtamassa bakteeriviljelmiä.
Eräs ongelma on, että omasta luodusta kokemuspiiristämme kumpuavat määrittely-yritykset kirkkaudelle jäävät vajaiksi, koska Kristus itse määrittelee kirkkauden sellaiseksi, mikä ei ole lähtöisin tästä luomakunnasta, vaan jotain, mikä on ollut Pojalla Isän luona ennen kuin luomakuntaa edes olikaan (Joh. 17:5).
Niinpä erilaiset määrittely-yritykset eivät tavoita ajatusta Jumalan ja Kristuksen kirkkaudesta, koska kyse on juuri luomattoman kolmiyhteisen Jumalan kirkkaudesta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen välillä.
Ihmeellistä onkin, että evankeliumin kautta meitä kutsutaan Kristuksessa tähän kirkkauteen, joka ei ole tästä luomakunnasta (Joh. 17:24) ja jota ei kunnolla edes pysty tästä luomakunnasta peräisin olevilla sanoilla ilmaisemaan tai määrittelemään.
Meillä voi nyt olla korkeintaan aavistus mistä on kyse. Saatamme kokea häivähdyksiä siitä nähdessämme luomakunnan ilmentävän ikuisen Luojan kirkkautta Hänen teoissaan, tai lunastushistorian vaiheissa, Jeesuksen inkarnaatiossa ja ihmeissä tai kun Pyhä Henki kirkastaa meille Kristusta sanan ja Hengen lahjojen välityksellä.
Kuitenkaan emme voi käsittää mitä on kirkkaus, ikuinen ja luomaton, ennen kuin pääsemme – niin kuin Jeesus sanoo – Hänen luonaan näkemään mitä on kirkkaus, jonka Isä on antanut Pojalle ennen kuin maailmaa olikaan.
Osallisia Pojan kirkkaudesta
Emmekä vain näkemään, ikään kuin vihdoin pitkään jonotettuamme pääsisimme sisälle kuuluisaan taidegalleriaan ihastelemaan sen seinillä roikkuvia maailmankuuluja aarteita, kuin johonkin taivaalliseen "Louvreen".
Kristuksessa me tulemme osallisiksi siitä kirkkaudesta, mikä ennen maailman luomista, kun ei ollut mitään muuta kuin Jumala, on ollut kolmiyhteisen Jumalan sisäisen elämän todellisuutta Isän ja Pojan välillä Hengessä. Ei sen puhtaampaa, suurempaa tai täydellisempää voi olla olemassa. Se on jotain sanoinkuvaamatonta.
Täältä ikuisuuteen
Kun eräänä päivänä siirrymme tästä ajasta ikuisuuden kirkkauteen kuoleman kautta tai Herran takaisin tullessa, saamme nähdä Jeesuksen hänen ja Isän luomattomassa kirkkaudessa.
Silloin ei kukaan meistä totea lakonisesti, kuin romaanista, jonka jo olemme lukeneet tai elokuvasta, jonka olemme nähneet: ”Ai,
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pasi Turusen viikkokirje kannattaa aina lukea