Miksi niin moni lapsi/nuori/aikuinen voi niin huonosti suomessa?

lapsissa on tulevaisuus lisään vielä sen, eli mun mielestä sun avauspostaus on tosi tärkeä. Tulevaisuuden nuoret ratkaisee aika paljon ja siinä mielessä mitä mä tiiän suomen nuoria niin aika moderneja ja mukavia sekä fiksuja ne on suurin osa niin mä uskon että tulevaisuus suomessa voi olla loppujen lopuksi hyvä.

mut aina nää pahikset yrittää painaa jarrua ja olla empaattisen ja fiksun kehityksen jarruna. Milloin ne yrittää mitäkin propagandaa höpöttää eli niiden propaganda on vähän sama kuin esim vaikkapa venäjän putinilla joka vannoo koti-uskonto-isänmaahan ja lupaa hyvät oltavat oman maansa sairaille, työttömille ja eläkeläisille ja duunareille mutta putin on valehdellut heille eikä kukaan uskalla syöstä vallasta hullua diktaattoria jolla voi lopullisesti naksahtaa päässä. En usko että suomi olisi mitenkään erilainen valtio kuin venäjä siinä mielessä että kyllä täälläkin voi tapahtua pahoja asioita yhtälailla kuin venäjässä. Kun katsoo monia muita maailman valtioita niin aika monessa valtiossa on käytössä kova oikeistovalta tai kova vasemmistovalta(kommunismi) eli asiat ei ole niin hyvin kuin pitäisi mutta toki kyllä tänä vuonna 2022 on tilanne paljon parempi jos vertaa keskiaikaan.

elikkä siis maailman haastavat tilanteet on varmasti myös yksi laukaiseva tekijä nuoren ihmisen mielialoihin eli moni suomalainen nuori voi potea masennusta ja ahdinkoa ihan maailman haastavien tilanteiden takia. Nyt maailmassa riehuu koviten hullu putin.

Anonyymi kirjoitti:

lapsissa on tulevaisuus lisään vielä sen, eli mun mielestä sun avauspostaus on tosi tärkeä. Tulevaisuuden nuoret ratkaisee aika paljon ja siinä mielessä mitä mä tiiän suomen nuoria niin aika moderneja ja mukavia sekä fiksuja ne on suurin osa niin mä uskon että tulevaisuus suomessa voi olla loppujen lopuksi hyvä.

Lue lisää

Itse en usko Nuoret istuu koneillaan ja pelaa

Anonyymi kirjoitti:

Itse en usko Nuoret istuu koneillaan ja pelaa

Nyt tuli taas niin ihana boomer vastaus, että pakko kommata.
Pelaamista ennen syntejä ovat olleet television katsominen, sarjakuvien lukeminen, ja proosa.

Itse pelasin nuoruudessani, pyöritin 140 henkeä käsittävää kiltaa. Näistä pelaajista, niihin joihin olen pitänyt yhteyttä ovat näinä vuosikymmeninä saaneet koulutuksen, perustaneet perheitä, yrityksiä jne. Eikä itsellenikään tuosta kokemuksesta ole koskaan haittaa ollut, päinvastoin.

Nyky koulu ei myöskään ole sitä, että opettaja vetää esiin diaprojektorin, tai vhs videot. Nykynuoret elävät maailmassa, missä heidän pitää tietää jo lapsena, mitä on mikromaksut, puskista tulevat pedofiilit, ja kuinka tieto etsitään ja tehtävät palautetaan digitalisesti. Valitettavan usein näen työssäni keski-ikäisiä ihmisiä joiden jatko opiskelut kangertelee perusdigitaitojen puutteen takia.

Tietenkin, niin kuin kaikessa, myös pelaamisessa on ne haitta vaikutuksensa. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan, että onko se pelaaminen syy, vai seuraus?

Seuraava asia, mikä kannattaa miettiä, on se että toimiiko sodanjälkeisen ajan alkoholivalistus syyllistämisineen myös pelihaittojen ehkäisemiseen? Näkemykseni mukaan ei.

Silloin kun puhutaan ihan oikeasti syrjäytyneestä ihmisestä, niin silloin se on saavutus, että hän pystyy pelaamaan moninpeliä muiden ihmisten kanssa. Pelkkien ruudulla olevien pisteiden lisäksi siihen vaaditaan kaiken maailman sosiaali skilssejä. Käsi ylös kellä täällä ne tulee luontevasti?

Anonyymi kirjoitti:

lapsissa on tulevaisuus lisään vielä sen, eli mun mielestä sun avauspostaus on tosi tärkeä. Tulevaisuuden nuoret ratkaisee aika paljon ja siinä mielessä mitä mä tiiän suomen nuoria niin aika moderneja ja mukavia sekä fiksuja ne on suurin osa niin mä uskon että tulevaisuus suomessa voi olla loppujen lopuksi hyvä.

Lue lisää

Tähän on pakko laittaa, että mieltä lämmittää ainakin se, kun liikuntarajoitteisena kuljen jossain kaupoilla, tai milloin missäkin, niin nuoret ovat niitä, jotka herkimmin tulevat auttamaan tai kyselevät tarvitseeko apua.

Lapset ja nuoret ovat todellakin tulevaisuuden tekijöitä, eikä heitä tule koskaan aliarvioida.
Jokaisella on heikot hetkensä ja aikansa, mutta tällä hetkellä ei voi tietää tulevasta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tuli taas niin ihana boomer vastaus, että pakko kommata.
Pelaamista ennen syntejä ovat olleet television katsominen, sarjakuvien lukeminen, ja proosa.

Itse pelasin nuoruudessani, pyöritin 140 henkeä käsittävää kiltaa. Näistä pelaajista, niihin joihin olen pitänyt yhteyttä ovat näinä vuosikymmeninä saaneet koulutuksen, perustaneet perheitä, yrityksiä jne. Eikä itsellenikään tuosta kokemuksesta ole koskaan haittaa ollut, päinvastoin.

Nyky koulu ei myöskään ole sitä, että opettaja vetää esiin diaprojektorin, tai vhs videot. Nykynuoret elävät maailmassa, missä heidän pitää tietää jo lapsena, mitä on mikromaksut, puskista tulevat pedofiilit, ja kuinka tieto etsitään ja tehtävät palautetaan digitalisesti. Valitettavan usein näen työssäni keski-ikäisiä ihmisiä joiden jatko opiskelut kangertelee perusdigitaitojen puutteen takia.

Tietenkin, niin kuin kaikessa, myös pelaamisessa on ne haitta vaikutuksensa. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan, että onko se pelaaminen syy, vai seuraus?

Seuraava asia, mikä kannattaa miettiä, on se että toimiiko sodanjälkeisen ajan alkoholivalistus syyllistämisineen myös pelihaittojen ehkäisemiseen? Näkemykseni mukaan ei.

Silloin kun puhutaan ihan oikeasti syrjäytyneestä ihmisestä, niin silloin se on saavutus, että hän pystyy pelaamaan moninpeliä muiden ihmisten kanssa. Pelkkien ruudulla olevien pisteiden lisäksi siihen vaaditaan kaiken maailman sosiaali skilssejä. Käsi ylös kellä täällä ne tulee luontevasti?

Lue lisää

itse olen mukava boomer mut on osa boomereista semmosia että ajatusmaailma on kova ja koventunut entisestään. Syyttävät koko ajan sosiaaliturvalla eläviä ja sairausdiagnooseja saaneita ihmisiä. Itse olen 80-luvun alussa syntynyt. Oon 40vuotias, mutta aina ollu avarakatseinen ja kaukana stereotyyppisestä kasari ihmisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän on pakko laittaa, että mieltä lämmittää ainakin se, kun liikuntarajoitteisena kuljen jossain kaupoilla, tai milloin missäkin, niin nuoret ovat niitä, jotka herkimmin tulevat auttamaan tai kyselevät tarvitseeko apua.

Lapset ja nuoret ovat todellakin tulevaisuuden tekijöitä, eikä heitä tule koskaan aliarvioida.
Jokaisella on heikot hetkensä ja aikansa, mutta tällä hetkellä ei voi tietää tulevasta.

Lue lisää

Ihan niin , tätäkään asiaa ei voi yleistää, ihmiset on erinlaisia riippuen minkälaisen kasvatuksen ovat saaneet.
On paljon nuoria jotka ovat auttavaisia yksilöitä, myös nuoria joilla ei ole pienintäkään hajua käytöstavoista .
Ihan minkä kasvatuksen ovat saaneet kotonaan.
Lapsi joka saa aktiivisesti olla osana kodin tehtävissä kehittyy aikaisin huomaamaan ettäihmisillä on velvollisuuksia Taas lapsi jonka elämää paapotaan koko ajan luulee että hän on jotenkin erikoisasemassa vaan pettyy kun tulee isoksi kun huomaa että häntä kohdellaan kuten muitakin ihmisiä yhteiskunnassa , ja traumatisoituu asiasta .
Hänhän on mielestään erikoistapaus ja odottaa paapomista aikuisenakin

näen kommenttisi kovana.

terveisin 40 vuotias takuueläkeläinen(jolle eläke myönnettiin henkisten ja synnynnäisten sairauksien perusteella) niin tosiaan joo näen kommenttisi kovana. Ei mitään lisättävää siihen.

Anonyymi kirjoitti:

terveisin 40 vuotias takuueläkeläinen(jolle eläke myönnettiin henkisten ja synnynnäisten sairauksien perusteella) niin tosiaan joo näen kommenttisi kovana. Ei mitään lisättävää siihen.

Lue lisää

Juu kommenttini on kova mutta niin on aihekkin.
Nykylapsille ja jo pitemmän aikaa vanhemmat siloittavat lapsen elämää.
Ei pettymyksiä, ei vaatimuksia, keksitään "järkevää" tekemistä, aikataulutetaan elämä.

Mitä käy kun nuo vanhemmat eivät sitten aikuisiässä ole siloittelemassa elämää.

Elämään kuuluu vastuunottaminen, pettymykset, työn tekeminen, oma rauha (ei koko ajan tekemistä).
Myös tekniset asiat, kädentaidot, oman järjenkäyttö (ajattelukyky, järkeily, yms.), ne lisää omanarvon tunnetta.

Anonyymi kirjoitti:

Juu kommenttini on kova mutta niin on aihekkin.
Nykylapsille ja jo pitemmän aikaa vanhemmat siloittavat lapsen elämää.
Ei pettymyksiä, ei vaatimuksia, keksitään "järkevää" tekemistä, aikataulutetaan elämä.

Mitä käy kun nuo vanhemmat eivät sitten aikuisiässä ole siloittelemassa elämää.

Elämään kuuluu vastuunottaminen, pettymykset, työn tekeminen, oma rauha (ei koko ajan tekemistä).
Myös tekniset asiat, kädentaidot, oman järjenkäyttö (ajattelukyky, järkeily, yms.), ne lisää omanarvon tunnetta.

Lue lisää

Ei ole mielestäni mitenkään kova kommentti vaan ihan oikeaa asiaa joka sana.
Kun ei lapselta vaadita mitään koskaan niin miten hän aikuisena voi ymmärtää ettei yhteiskunta siloittelekkaan hänen tekemisiään tai tekemättä jättämisiään .

Anonyymi kirjoitti:

näen kommenttisi kovana.

Mielestäni ei hänen kommenttinsa ollut mitenkään kova, ainostaan realistinen asiallinen kommentti.
Kun lapset tuntevat lapsena olevansa yksi osa perhettä ja saavat tehtäviä kotona niin he kehittyvät huomaamaan että he ovat. Yksi osa yhteisöasiakkaat nimeltä perhe, eikä mitenkään erikoisia olentoja joita nostetaan jalustalle ja kehutaan asioista mitkä ei tue hänen itsetuntoaan .
Joten itsekkin olen nähnyt monesti miten nämä ns ” erikois” lapsetnvoivat huonosti kun kukaan ei koskaan ole antanut vastuuntunnetta heille , vaan kasvatus on ollut että hän on perheen napa Inka ympärillä asiat pyörii koko ajan vääränlaisena ihailuna.
Lapsi vaatii rajoja elämässään , eikä olematonta ylistystä hänen ns erikoisuudestaan

Kuinka sattukaan, juuri oli ylen uutisissa juttua siitä miksi nuoriso ärsyttää vanhempia.

"Ikiaikaiseen ilmiöön on tutkijoiden mukaan kaksi syytä, eikä kumpikaan löydy nuorisosta."

Kannattaa käydä katsomassa.

Tosiasia on myös se, että psykiatrinen avohoito on suuresti kehittynyt 80-luvulta saakka. Kuntoutuspykoterapian tarjonta on monikymmenkertaistunut, lääkityksen tarjonta räjähtänyt käsiin niin, että on tavallista että jokainen ylivilkas pikkupoika laitetaan 7-vuotiaana vähintään stimulanteille, jos on aggressiivisuutta niin neuroleptikin saattaa "vahingossa" jäädä päälle seuraavaksi 20 vuodeksi. 80-luvulla ei ollut puoliakaan siitä avohoidon tarjonnasta, mitä on nykyään. Ainoa ongelma on, että ongelmien medikalisoitumisen johdosta myös kysyntä on räjähtänyt käsiin, eikä mikään tarjonta riitä tyydyttämään kysyntää, jos kaikki elämän vastoinkäymiset medikalisoidaan ja niiden hoito ulkoistetaan "hyvinvointivaltiolle" ja sen hajanaiselle palvelujärjestelmälle, jossa kukaan ei oikeasti ymmärrä mitä hoitavat ja jossa harvalla on aikaa ja resursseja edes hahmottaa, mistä ihmisten ongelmat johtuvat.

Siinäpä onkin ongelma, kuinka vaatia lapselta sopivasti, ei liikaa eikä myöskään liian vähän, kun lapset ovat erilaisia. Mikä sopii yhdelle ja valmentaa sopivasti tulevaisuuden pettymyksiin, onkin toiselle jo lähtökuoppiin hyydyttävän nujertavaa vaatimista, liian raakaa.

Mielestäni ihmisiä pitäisi nykyisen informaatiotulvan aikana opettaa selvästi suojelemaan aivojaan. Ei liikaa laitteita, ei liikaa sosiaalisia kontakteja ja mieluiten joitakin moraalisia ohjenuoria joihin turvata kun tuntee neuvottomuutta. Ei aivoja ole suunniteltu siten, että täytyisi olla 24/7 tietoinen kaikista maailman tapahtumista ja seurustella kaikkien maailman ihmisten kanssa. Myös television tuuttaamaa sisältöä kannattaisi karsia päättämällä vaikka jo etukäteen, mitä sieltä katsoo. Miten murhasarjojen katsominen auttaa elämässä eteenpäin, tappamisen ja kierojen murhanhimoisten juonien tuijottaminen, en näe rakentavaa vaikutusta.

Some on jo niin suuri kasa outoutta, etten sano siihen mitään, mutta onhan tutkittu että ihmisten hyvä olo ei lisäänny toisten tekotaiteellisten tai -onnellisten tuokioiden tuijottamisesta.

Kyllä, apu koulut, tarkkikset, pienluokat takaisin ja inkluusiot voi lopettaa.

Koulukiusaaminenkin on sitä että lapsi elää ympäristössä jossa aina kritisoidaan muita ihmisiä, ja se on heidän maailmansa, ja vanhemmat näyttävät tien miten kiusataan ihmisiä, kuten että kukaan ei saa olla parempi kuin muutkaan, kiusataan jopa ihmisten ulkonäköäkin hyvin loukkaavin sanoin.
Se on ollut kiusaajan elämää aina, joten miten hän tietäisi että toinenkin ihminen on tunteva ihminen joka saattaa voida huonosti , sillä empatian kyky muita ihmisiä kohtaan ei kuulunut koskaan hänen kasvatuksensa Ainoastaan kateelliset kommentit vanhemmiltaan jos jollain naapurilla oli jotain mitä heillä ei ollut, tai yhteiskunnan sääntöjen haukkuminen ainainen puheen aihe. Ruokaillessa . Joten lapsen pitäisi saada kasvaa olosuhteissa missä hyväksytään muutkin ihmiset , juuri ihmisinä

Taitaa huonekalukaupat vaan jatkaa sitä vaatekauppojen aloittamaa trendiä.

Taisit unohtaa listaltasi sen tärkeimmän. Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä jossa jollain toisella on mielenterveysongelma.

Aika hyvä ja osuva lista!