Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä muutaman vuoden. Jo pidemmän aikaa minua on vaivannut hänen saamattomuutensa. Peiliä ei saanut seinälle, kun vasta 1,5 vuoden jälkeen siitä ensikerran mainittuani eikä kotitöitä saa aikaiseksi tehdä, vaikka olisi meidän yhteisessä kodissa kokon päivän. Pelaamaan kerkeää kyllä ja ruuan kyllä kerkeää varsin mainiosti tekemään ainoastaan itselleen, mutta minä kolmivuorotyötä tekevänä teen ruuat, pesen pyykit ja muutenkin hoidan kotia puhtaaksi lähes päivittäin.
Teen hoivakodissa 7-13h päiviä riippuen siitä, miten paljon on puutosta missäkin vuorossa. Työmatkani ovat 1,5h pituisia suuntaansa, joten tästä voikin jo tulla tulokseen, että nukkumiselle jää erittäin minimaalinen aika kaiken kotityön jälkeen. En kestä siivotonta läävää, joksi tämä meidän kotimme muuttuu jo kahdessa päivässä ellen kulje rätin kanssa mieheni perässä siivoamassa hänen jälkiään.
Olen työpäivien jälkeen erittäin uupunut ja ainoa asia, jota toivoisin silloin, kun mieheni on kotona on se, että hän olisi siivonnut täällä ja tehnyt ruokaa, kun hänellä siihen sitä aikaa on koko päivä ollut. Haluaisin sen kaiken olevan valmiina, eikä niin, että mies makaa kotona television tai tietokoneen äärellä sen kaiken sotkun keskellä. Minä kuitenkin töiden jälkeen laitan kodin ensisijaisesti kiiltämään ennen, kuin edes istun alas tai menen suihkuun. Asiasta on keskusteltu, asiasta on riidelty ja olen sanonut useaan kertaan tämän tilanteen raastavan hermojani mutta ei vaan mene sinne vihkoon asti. Pitäisikö tässä harkita vähintään erilleen muuttoa, kun en vain jaksa olla mikään miehen henkilökohtainen siivooja.
Hänen sukulaisiaan kyllä autetaan VÄLITTÖMÄSTI, mutta jos minä tarvitsen apua tai haluan, että joku asia hoituisi ihan sillä samalla periaatteella, eli välittömästi niin ei onnistu. Tämä välittömästi on minun kohdallani kuukaudesta puoleen vuoteen.
Myös tallille mennään tekemään minkäkin helvetin Japen projekteja moneksi tunniksi, kun minä täällä tuhkimona teen kaiken muun.
Teen hoivakodissa 7-13h päiviä riippuen siitä, miten paljon on puutosta missäkin vuorossa. Työmatkani ovat 1,5h pituisia suuntaansa, joten tästä voikin jo tulla tulokseen, että nukkumiselle jää erittäin minimaalinen aika kaiken kotityön jälkeen. En kestä siivotonta läävää, joksi tämä meidän kotimme muuttuu jo kahdessa päivässä ellen kulje rätin kanssa mieheni perässä siivoamassa hänen jälkiään.
Olen työpäivien jälkeen erittäin uupunut ja ainoa asia, jota toivoisin silloin, kun mieheni on kotona on se, että hän olisi siivonnut täällä ja tehnyt ruokaa, kun hänellä siihen sitä aikaa on koko päivä ollut. Haluaisin sen kaiken olevan valmiina, eikä niin, että mies makaa kotona television tai tietokoneen äärellä sen kaiken sotkun keskellä. Minä kuitenkin töiden jälkeen laitan kodin ensisijaisesti kiiltämään ennen, kuin edes istun alas tai menen suihkuun. Asiasta on keskusteltu, asiasta on riidelty ja olen sanonut useaan kertaan tämän tilanteen raastavan hermojani mutta ei vaan mene sinne vihkoon asti. Pitäisikö tässä harkita vähintään erilleen muuttoa, kun en vain jaksa olla mikään miehen henkilökohtainen siivooja.
Hänen sukulaisiaan kyllä autetaan VÄLITTÖMÄSTI, mutta jos minä tarvitsen apua tai haluan, että joku asia hoituisi ihan sillä samalla periaatteella, eli välittömästi niin ei onnistu. Tämä välittömästi on minun kohdallani kuukaudesta puoleen vuoteen.
Myös tallille mennään tekemään minkäkin helvetin Japen projekteja moneksi tunniksi, kun minä täällä tuhkimona teen kaiken muun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lusikat jakoon!
Parisuhteessahan molempien osapuolien tulisi tehdä kaikkensa suhteen toimimiseksi, valitettavan usein toinen osapuoli otetaan itsestäänselvyytenä. Eroaminen suhteesta pelottaa, mutta se voi olla paras ratkaisu, varsinkin jos puhuminen ei auta tai onnistu.
Näitä mammanpoikia riittää. Ihmettelen, miksi naiset hyväksyvät tällaista. Tiedän omastakin piiristä. Nämä pojut ovat ottaneet aviopuolisostaan äidin korvikkeen ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Miksi ihmeessä tällaisia tyyppejä hyysätään ? Onhan niitä fiksujakin miehiä. En ymmärrä ?
Ei ole pakko seurustella sottapytty miehen kanssa joka ei siivoo eikä tee kotitöitä.
Pärjäät aivan hyvin yksinkin ja olisi vähemmän siivottavaa ja tekemistä joten sen ajan voisit käyttää nukkumiseen ja rentoutumiseen. Elämässä pitää tehdä koviakin valintoja että haluatko olla loppuelämäsi miehen kanssa jota joudut palvelemaan ja tekemään kaiken kotityön sen puolesta. Vai haluatko rentoutua välillä ja elää omaa elämää ilman että pitää olla piikana miehelle.
Miksi ihmeessä kulutat elämääsi moiseen mieslapseen? Nyt oma elämä haltuun hyvä nainen, potkaise renttu pihalle ja nauti omasta elämästäsi ilman muiden passaamista.
Ei se kulutakaan. Sama trolli on kertonut saman tarinan jo aika monta kertaa.
Mies ei ole koskaan saamaton. Se vaan miettii.