Heippa!
Olen aika tietämätön klassisesta musiikista, mutta haluan oppia tuntemaan ja kuuntelemaan sitä.
En pidä itseäni kovinkaan musikaalisena. Olen kokeillut pianon ja kitaran soittoa itsekseni ja se on ollut ihan kivaa, mutta en ole oikeasti lahjakas.
Tähän asti olen vieruksunut klassista musiikkia, koska tuntuu, että se on tarkoitettu vain oikeasti musikaalisille ihmisille. Tunteeko joku samalla tavalla? Tavallaan minun on annettu ymmärtää, että se ei ole minun heiniäni, enkä voi ymmärtää/pitää siitä, kun en tajua muutenkaan musiikista mitään. Mutta näin ei kuitenkaan ole!
Nyt olen tehnyt tätä tutkismusmatkaani klassiseen musiikkiin jo lähes tulkoon vuoden ajan. En ole kovinkaan laajasti kerennyt vielä kuuntelemaan, koska oeln halunnut perehtyä kunnolla kaikkiin teoksiin. Periaatteni on ollut, että kuuntelen jokaista teosta niin monta kertaa, kunnes osaan sen ulkoa ;)) Tai melkein ;)) Minulla se toimii! Olen oppinut pitämään esim. Mozartista hyvin paljon. Ja jopa oopperat kiinnostavat.
Suosittelen kaikille keltanokille kirjaa Klassinen musiikki for dummies. Se on aivan loisto! Se on mukavasti kirjoitettu ja on oikein hauska. Nauroin monet naurut sen äärellä. Ja opin paljon! Kirjan luettuaan on hyvä jatkaa raskaampiin teksteihin. Se antaa hyvää pohjaa.
En nyt tiedä mikä tämän tekstini pointti oli! Halusin vain sanoa, että olen todella onnellinen, että aloin kuuntelemaan klassista musiikkia ja minulle on ollut ilo tutkismusmatkailla siihen. Haluaisin suositella sitä kaikille, jotka eivät ole vielä sitä tehneet.
Olen aika tietämätön klassisesta musiikista, mutta haluan oppia tuntemaan ja kuuntelemaan sitä.
En pidä itseäni kovinkaan musikaalisena. Olen kokeillut pianon ja kitaran soittoa itsekseni ja se on ollut ihan kivaa, mutta en ole oikeasti lahjakas.
Tähän asti olen vieruksunut klassista musiikkia, koska tuntuu, että se on tarkoitettu vain oikeasti musikaalisille ihmisille. Tunteeko joku samalla tavalla? Tavallaan minun on annettu ymmärtää, että se ei ole minun heiniäni, enkä voi ymmärtää/pitää siitä, kun en tajua muutenkaan musiikista mitään. Mutta näin ei kuitenkaan ole!
Nyt olen tehnyt tätä tutkismusmatkaani klassiseen musiikkiin jo lähes tulkoon vuoden ajan. En ole kovinkaan laajasti kerennyt vielä kuuntelemaan, koska oeln halunnut perehtyä kunnolla kaikkiin teoksiin. Periaatteni on ollut, että kuuntelen jokaista teosta niin monta kertaa, kunnes osaan sen ulkoa ;)) Tai melkein ;)) Minulla se toimii! Olen oppinut pitämään esim. Mozartista hyvin paljon. Ja jopa oopperat kiinnostavat.
Suosittelen kaikille keltanokille kirjaa Klassinen musiikki for dummies. Se on aivan loisto! Se on mukavasti kirjoitettu ja on oikein hauska. Nauroin monet naurut sen äärellä. Ja opin paljon! Kirjan luettuaan on hyvä jatkaa raskaampiin teksteihin. Se antaa hyvää pohjaa.
En nyt tiedä mikä tämän tekstini pointti oli! Halusin vain sanoa, että olen todella onnellinen, että aloin kuuntelemaan klassista musiikkia ja minulle on ollut ilo tutkismusmatkailla siihen. Haluaisin suositella sitä kaikille, jotka eivät ole vielä sitä tehneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet todella mainiolla tutkimusmatkalla, jota
toivon Sinun jatkavan koko elämäsi ajan; aiheita
on riittävästi. Omasta kokemuksestani väitän, että et tule "matkaasi" katumaan. Siinä määrin
musiikin kuuntelu on "tunneperäistä", että
"heikko musikaalisuus" - mitä se sitten lieneekään - ei juuri mitään merkitse.
Kun vielä olet mieltynyt Mozartiin, joka on
edelleen yksi maailman kuuluisimmista ja
parhaimmista säveltäjistä, niin tutustumisesi
on entistä paremmalla pohjalla.
Toivon onnellista elämänpituista matkaa ja
musiikin rauhoittavaa mieltä niin hyviin
kuin hankaliinkin hetkiin.
Harrasta enemmän rajua seksiä. Se tuottaa sulle enemmän iloa kuin klassinen musiikki. Ehkä löydät sillä alalla lahjasi ja olet hyödyksi muille.
Ketjun avaajalle. Tervetuloa klassisen musiikin pariin. Sanoit mm. että jopa oopperat kiinnostavat. Ne ovat mielestäni taiteen huipentuma siinä mielessä että ne ovat hyvin monipuolisia ja kokonaisvaltaisia taideteoksia, joissa kokemus tapahtuu useiden aistien kautta. Sunnuntaina tuli tv:stä Pretty Woman, jossa myös käytiin katsomassa oopperaa (La Traviata, mikäpä muukaan). Pretty Womanin olen nähnyt kai kolmeen kertaan enkä mitään elokuvaa enempää kuin ehkä viisi kertaa. Mutta Mozartin Don Giovannin olen nähnyt/kuullut ainakin 100 kertaa ja joka kuulemalla se on entistä parempi ja monipuolisempi.
Valitettavasti tulet palstalle aikana, jolloin täällä tarvittaisiin kokopäiväistä siivoojaa. Toivottavasti tilanne on vain tilapäinen.
Synnintekijä on aivan oikeassa.
Luteet temmeltävät nurkissa. Itsekin joudun sivaltamaan ruoskalla, koska Raid ei ole tehonnut.
Jennalle sanoisin, että älä hyppää ilmaan katsomatta alastulopaikkaa ts. en välttämättä neuvoisi kuuntelemaan samoja teoksia monta kertaa läpi. Kuuntele eri säveltäjiä ja eri sävellysmuotoja: sinfonioita, sävellyksiä pianolle, viululle, mainitsemiasi oopperoita jne.
Klassisessa musiikissakin on paljon erilaisia sävyjä. Voi hyvinkin olla niin, että kaikki klassinen musiikki ei sinua viehätä. Olisi ikävää tuhlata tunteja johonkin harmaaseen massaan huomatakseen myöhemmin, että jalokivet löytyvät muualta.
Eli itse suosittelisin sellaista laaja-alaista pintaraaputtelua alkuvaiheessa ja syventymistä vasta kolmannessa vaiheessa... osaako joku sanoa, mikä se toinen vaihe on?
Kylläpä oli älykästä tekstiä. Mistäpä olet tommoisen syvällisen taidon perinyt?!
Neuvot olivat runsaat, kannustavat ja suorastaan
isälliset. Säästä niitä kuitenkin, jotta ehdit
luteitasi hätistellä - ne saattavat pehmentää
aivoa entistä enemmän.
Sata kertaa on jo liikaa. Se paljastaa harrastuksistasi ja luonteestasi epäilyttäviä asioita. Harrastaisit jotakin muutakin, niin maailmankuvasi laajenisi. Ymmärrän jos joku kuuntelee Giovannin esim. kymmenen vuoden välein. Liiallinen harrastuksesi viittaa pakkomielteeseen. Se on vaarallista ja kertoo mielisairaudesta, ahdasmielisyydestä.
Olen minäkin kuunnellut/nähnyt Don Giovannin varmaankin ainakin sata kertaa. Se on niitä harvoja teoksia, joka sitä kestää. On totta, ettei mikään elokuva tai kirja kestä niin montaa käyttökertaa. Don Giovannin kohdalla en vieläkään yöki, ihme juttu! Liikavarvas ei ymmärrä mistä puhuu: jos jotain leffaa katsoo niin monta kertaa, on kyse pakkomielteestä. Mutta ei välttämäti musiikin kohdalla.
Maailmankuvani on tosiaan rajoittunut. Kauniista ja rohkeista en tiedä mitään, salkkareita tai kotikatua en seuraa, jalkapallo ei kiinnosta,
formuloita seuraan sen verran kun niitä uutisissa näkyy. Ministerien salarakkaista olen pihalla, enkä tiedä oliko eilen se päivä, jolloin Mervi Nykänen jätti erohakemuksen vai veti sen pois. Yhtään tosi-tv -sarjaa en myöskään tunne.
Kylläpä oli älykästä tekstiä, sanoit!
Kiitos, olen aivan samaa mieltä. Olen mielestäni älykäs.
Lue muuten yksi neuvoistani: katso alastulopaikka ennen ilmaan hyppäämistä. Kohdallasi pieni lisäys: varmista ennen alastuloa, että jalat edellä! Tarvitsetko lisää neuvojani??! Kai haluat elää vanhaksi.