Lervokerhon perustaminen

Peijolan KTK:lla ei aamun käskynjaolla kuormaa annettu jos ei aamuläjää laskenut pihaan! Muutamanakin kertana parit märkäkorvat lähti telit lennossa kymppi-volvolla tai leukku-jyryllä kotiin kasvamaan. Vanhat paatuneet karvapersekojoottikelmimullikat pudottelivat läjän käskemäti, ja ison sontakasan tekivätkin!! Oli ne aikoja!! Oi voi!!! Aika kultaa muistot (ja paska sotkee kolitsit)!!!

Lervo tuossa Päntälän Kesoililla oli aamupalaksi ottanut pikimustaa kurasumpinlitkua ja päivälliseksi makkarapannua tuplilla höyryillä ja tripla suolalla. Kassalikka oli vielä mennyt lupaamaan että pesee rahti saunassa Lervon kalun ja kulkuset sitten illalla! Kyllä on Päntälässä hyvä palvelu.

Ei se mitään että huoltikoilla jauhetaan brojosta, Lervosta ja nussimisesta mutta kun sitä samaa juttua kuulee ktk:lla, terminaaleissa ja krilleilläkin. Sinä olet hyvä tyttö kun olet ymmärtänyt että rekkamiehiltä saa kovimmat kyydit, toki moni muukin nuori tyttönen hankkii kivoja kokemuksia rekkojen hyteissä. Annatko rahtisonnin lasketella mällin sisään aina? Entä lentääkös se "peräöljy" eli broikka hytän kattoon saakka kun rahtibiisoni astuu sinua lähetyssaarnaajassa?

Rahtimiehet tekee kaikki asiat aina kovalla paineella: puhuvat mylvien ja karjahdellen, ajotulppa lähtee arrmottomalla broikka-paineella, nussitaan mylvien ja lasti lähtee kuin tykin ammus ja ajua ajetaan lappu lattiasa nilkka oikosena. Eli kaikki tehdään tosi kovalla asenteella, ehkä siinä syy miksi naiset ihannoi ja ovat ihan kiimassa rekkamiehiin.

Hulda-mummi täällä hei! Kyllä vanha Hulda tietää nämä jutut, niin paljon on vuosikymmenien aikana kokemusta kertynyt hyttimuijana. Mikään muu ei ole muuttunut mutta hytit ovat tulleet tilavammiksi. Muistelin juuri tuossa kuinka oli ahdasta puuhastella esim -48 GMC:n hytissä ja tosi ahdasta oli vielä Titaani-volvonkin kajuutassa mutta aina Hulda sai sitä mitä eniten halusi eli kovaa parrua ja pitkän kaavan mukaan! Jo nuorena tyttönä oli ihanaa saada rahtimiesten riittoisat lastit ja katsoa vielä aktin jälkeenkin kuinka iso rekkamulli sylkee broikkaa patanokka-kaanian takalasille! Oi niitä aikoja! Huoooooh..... aika kultaa muistot. Monesti unohtui pikkuhousut rekan hyttiin ja kuskin vaimon ne löytäessä yleensä tuli meteliä. Mutta ääntähän maailmaan mahtuu, kuten jo Lervo sanoi kesällä 1968 pirkon krillillä kun rykäisi raakasti ajutulpan pihalle ja puoli pesofatillista kiisseliä perästä.

Mites Hulda-mummi, kairaskos ne ajusonnit silloin kuuskytluvulla persereikää myös, vaiko pelkkää pimppaa? Nää nyky kuskit haluu aina myös tunkee sen meisselinsä persesilmään ja se tekee kipiää. Mulla isävainaa oli ajumies myös ja aina humalassa ollessaan puhui brojosta kun leivästä. Kuivia ajutulppia se isävainaa keräs myöskin, niitä oli pannuhuoneessa nätissä rivissä satoja.

Tarkoitit varmaan 40-luvulla? Silloin ei sellaisia jumalattomuuksia tehty kuin perseen kairaaminen, ei kuuna päivänä. Jso nyt kuitenkin joku linjakuljetuksen, lumiahon, pynnösen tai nyyholmin kuskeista peppuun niittasi niin siitä ei puhuttu kuin kuiskutellen sompan krillillä ja ykköstien essolla. Vasta silloin vapaan rakkauden aikakautena 60-luvulla sai kairata minne huvitti. Kyllä, ah, kuinka hyvää se tekikään kun isomeisseliset rahtarit antoivat Huldalle sitä mitä eniten aina halusin, ja pitkään. Siinä tuli monesti käytyä koko rekkarivi läpi kertaalleen. Paras hyttihän oli silloin se niittihytti-Sisua edeltänyt koppi, miinuspuolena se että siinä oli ikkunat joka suuntaan ja kaikki näki mitä puuhasteltiin eli suoraansanoen nussittiin ja kunnolla! 70-luvulla Huldaa ei enää muualle kairattukaan kun dullaholeen koska pimpsa oli niin hävyttömän väljä ja häppäri- huuletkin lerpattivat jo vallan kamalasti. Kuivakin se tavara rupes oleen ja sittenhän ne karvatkin lähti joten annoin pojille aina peppua, siitä ne tykkäs.

Lervolassa ja SEOLLA Hulda on myös käynyt, rahtimulleja viihdyttämässä! Oi niitä aikoja, huoooohh..... Aivan alapäätä kutisee kun muistelee kun koko ktk:n ajurinki astui vanhaa Huldaa (olin toki silloin vielä rippikoulutyttönen) ja sain sitä mitä olin aina halunnut! Aisaan peruuttelut opetettiin minulle perusteellisesti ja tavarani oli niin täpötäynnä lastia silloin että sain nauttia siitä monta päivää vielä. Oi niitä aikoja.... Lervon Hulda toki muistaa, sannan aju miesten kunkku, krillimpirkkojen halutuin ajukonna ja huoltiksen typyjen salainen päiväuni. Ajoi aina talon uusimmalla 111, muistaakseni LBS mallin kaanialla jossa perässä vaanon 4-akselinen kasetti ja fyllerin laatikko, isolohko kasi, kuten kyrpäkosken kalevi aina sanoi. Tosi raaka panomies hänkin toki. Päivähytässä nussimisessa oli omat hyvä ja huonot puolensa ja monesti se Lervo astui ihan parlokkia tahi kärrinaisaa vasten. Siitä vanha Hulda tykkäsi! Nam nam, ja broikka lensi lastien nakkaamisen jälkeen mahtavasti!

Kaikille täältä huolzin rekkaparkista terkkuja toivottaapi Hulda-mummi!!!

Vieläkö Lervolan huotsikka on rekkamiesten suosiossa? Siellä ennew vanhaa ainakin istuttiin illat pitkät ja kerrattiin päivän keikat moneen kertaan ja kaffee kuppi kokoajan nokan alla. Oli se mukavaa aikaa se. Sora kanjat marisi pihamaalla jonnin joutavaa tunti kaupalla, kun me kuskit jauhettiin sisällä kahvilassa turpaa. Koko ajan puhuttiin kuormureista ja kuormien ajosta sekä tietysti iskettiin silmää mpaarim myyjäflikoille. Päntälän Seon lisäksi kovasti suosittu oli Perseön Kesoilin kahvila, siellä tuli muutaman kerran viikossa käytyä makkarapannulla ja tuplilla höyräreillä sekä heittämässä pari mojovaa rekkajuttua poikien kanssa ilmoille. Jumalauta perkele, oli se vaan kovaa aikaa se. Tuolla Perseön Sellillä kävi myös pari vanhempaa naista antamassa tavaraa meille sora rekan kuljettaja klopeille, silloin oli muukin kovaa, kun aika ja polvilumpiot.

Isotätini toimi muinoin Päntälän Gulffin vahtimestarina ja yleismiehenä, ns, jokapaikan höylänä. Taisipa jotkut peijakkaan rekkamullit höylätä eli vetästä viikseenkin isomummiani tuolla Päntälän SEOm paarilla. Siellähän oli rekkateroille omat tilat ja toimikos paikallinen Päntälän Ajumullit ry kin siellä? Saunatiloissa oli 20 pennin pajatso ja olut automaatti. Kaljapullo maksoi muistaakseni markan ja kaljaahan rahtimiehet joivat jo tuolloin hanakasti ja ajelivat sitten kaljapöhnissään kuormia. oli se kovaa aikaa, perkele.

Olisko mahtavaa jos Lervolle saatais oma sarja. "HEI ME LERVOILLAAN!" -olis nimi ja siinä olis mukana kaikki Lervon tutut, kaljahessu, kiljukassu ja siltahessu. Ja vaikka kanttikoski. Ajua ajettais 111 "kolmen viivan" kanikalla. Tunnarina oli tietenkin söödertäljen sonaatti, ja sarjaa kuvattain Lervolle rakkaissa paikoissa kuten persnettolan seolla, sompan krillillä, kesoilimpaarimmäen huoltikampaarilla, kaanian päivähytässä ja rahtipaarissa. Lervon kuulemma tunnistaa huoltsin baarissa siitä että hänen ympärillään pörrää eniten kärpäsiä. Isoja, peukalon kokoisia paskakärpäsiä lentelee varsinkin Lervon ajouran "rekkavaon" ympäristössä. Syy on runsaasti sonnatut kolitsi työ housut joissa on eiliset, tämänpäiväivet ja viimeviikkoiset liejut, osa jo kuivunut mukaviksi koviksi ja isoiksi pastirooleiksi, osa vielä liisterimäisenä pitkin persposkia. Lervo hoiti kuuberintestin siten että seolla baarim mäellä pisteli aune-mummia peppuun 12 min ja päälle söi palauttavan höyriksen.

ERI HYVÄÄ LERVOSTELUA ! ARVOSTAN! TÄTÄ LISÄÄ!!

"KYllä Lervo tietää mitä tekee" -oli taannoin 1984 Kiljukassu tokaissut kun Lervo oli 3.5 promillen etukenossa nojaillut otsallaan kanjan kylkeen ja kussut eturenkaaseen samalla kolitsiin paskoen ja mutissut jostain kuormien ajosta. Ja lähtenyt silmät verestäen karmiva kuskivirne ja turhapuromainen irvistys naamalla ajoon! Murjaisipa vielä että Lervo on tullut uskoon. Joo. Näin on päässyt nyt taas käymään. Sanoi että jos rolssi lähtee ilman apuvirtoja käydä lonksuttelemaan niin hän tulee uskoon ja niin se Lerskan vanha sotaratsu lbs 111 kanja hörähti tulille vaan! Kiljukassu oli tuhannen tumuissa ja ehkä lievissä pikku tumuissakin nojaillut otsallaa kasettikärrin laitaan ja lorotellut renkaaseen ja tokaissut: ”! On se hävytön konna!!

vuosina 1977-1966 lervo veti pelkästää peruutusvaihteella, ettei pauku akselit kun meinas loppuu vekseli. siinä oli colizi koetuksella ja krillin likoilla happipullot naamalla kun lervvo tuli tilaamaan höyröset pikimustaa kupista lipen ja peukalompäänkokoset sontakärpäset ajovaossa pastiroolia imeskellen.

Jouluna lausuttiin pejolan paarilla ennen makkarapannu lounasta"Tapahtui myös niinä päivinä kun LErvo astui huoltamolle ja astui tuhman kassatytön ja joi oluen. "älä lausu turhaan herrasi nimeä" -murjaisi Lervo kassalikalla samalla hyvää antaen. Kun kanja kommasti laukeaa niin vekseli lankeaa, sanoi Ka-lervo, tuo lersu. Pyhä kolminaisuus, Lervo, Kanja ja Kilijukassu. Pyhitetty olkoon nimesi. Hän joka Lervoon uskoo näkee valon. Älköön pidettäkö muita Lervoja kuin Lervo. Hän, joka ajut ajaa. Krillillä makaa ja huoltikalla möhisee. Pyhitetty olkoon Lervon ajupäivä. Lervo on harras ja hurskas, saatanallinen ajumöllikkä. Kirkkokuoro on harrastuksena yhtä lähellä Lervon sydäntä kuin kaljan sekä kossun kittaaminen. Siellä Lervo saa olla oma itsensä, mylviä kuoron alttospraanona sydämensä kyllyydestä, karjahdella kauneimmat virret ja turautella rahti vaostaan psalmeja väliajoilla.

aikoinaan SKALiiton palkkaamat tutkijat koitti selvittää läjien jättäjiä huoltoasemien ja rekkaparkkien edustajien kiivaasta painostuksesta, mutta niiden tutkiminen olikin hankalaksi osoittautunut operaatio, lervon kasoittamisa läjistä sikinneet 2 tuuman pituiset sittikärpäset puolustivat territiriotaan raivokkaasti ja ajoivat uteliaat pakosalle kerta toisensa jälkeen. lervo hirnui ja mylvi ällaassa kaliaheselle ja muille rahtisaukoille sellaista rähmää, ettei kukaan tajunnut mitään mutta heleä pulputus kuului taustalla kuin vuoristopuron kosken kuohu. tutkimus jäi tuloksettomaksi ja asia jäi selvittämättä vaikka suurin syyllinen oli kyllä tiedossa. luin tämän SKALLIN salaisista kansioista. tosi on.

Huhu kertoo että Ka-lervo neuvotellut päntälän seonpaarin pajatson kanssa ajosopparin Akin pururinkiin. Ajaa clobendotteri jyryllä, sillä euro kutosella, kahta vuoroa. Rahaa tulee ku tukinajosta, kuulemma, oli lervo pajatsolle kerskunut ja vielä viinaryypytkin tarjonnut. NIIN SAATANA ON SE AJUKONNA JUMALAUTA!

Minä tykkään eniten niistä jutuista, joissa kerrotaan raakan rahti karjun antaneen isoa ja hyvää molempiin reikiin paari Pirkoille huoltseilla ja krilleillä sekä essom mpaareillssa ja Päntseillä. Aina lirahtaa pissaa pikkareihin, kun luen juttua kuskeista, joilla on tirskahtanu lusikallinen lämmintä ajuhousuihin ajun aikana. Luepas Päntälän SEOm paarim muistokirja siinä palio juttua rahtiniiloilta ja paarimpirkoilta. Lervohan sukelsi "kolmenkepin" kanjallaan kerran paarin seinästä sisälle ja murjaisi vaan la-mikkiin "paas tyttö höyryt pöytään ja pikimustaa saatana perkele, ku on tymäkkää rekka aiheista juttua täällä!!! Murjaskaas viäl pari juttua lisää, joissa urkoolit soittaa kwai joen siltaa ja paari pirkot kusee hunajaa, kun sonnit jauhaa turpaa paareissa ja Päntälöissä. Myös brojosta...sumppia kans saavillinen ja katokki että on suolaa" Paarimpirkkotyttöjen pimpit rupee aina värisemään kun lauma isoja ja paatuneita rahtisikoja laahustaa Päntälän SEOlle, sinne rekkahuoltikselle. Siellä vitospöydässä ne jauhaa aju juttua niin kovaan mylvimällä että peeritytöillä lirahtaa hunajaa tussusta tennareille lisää. Kaikilla käydä lonksottaa kanjat pihalla tyhjäkäynnillä, peilinvarsiantennit tuulessa huojuen ja ällaat soittaa härskiä sävelmäänsä taukoamatta. Kun ensimmäinen rekkamulli täräyttää kolitsiinsa kunnolla "ruskeetahyvää" niin paarim typyilä pimpit valuu jo ihan koskena. Tämä on sitä normaalia rahtimeininkiä.

Tappiperse-tuula ja Rattoraija sekä koko Vekselimäen Gulffin porukka olivat LERVOa etsimässä kissojen ja koirien kanssa kun LErvo, tuo paviaanimullikojoottimöllikkä oli äkkiseltään kadonnut. LERVO oli havaittu viimeksi Gulffin vitos pöydässä mölyämässä mutta sen jälkeen mystisesti kadonnut. Gulffin vahtimestari oli epäillyt LERVOn sammuneen roskikseen, koska se viihtyy roskiksessa koska siellä on lämmin ja ruoan tähteitä. Lopulta LERVO oli löytynyt tuhannen päissään Väliteli-Veijon Volvon kärrinaisan päältä kuorsaamasta. ON SE SAATANAN KONNA!

ja niin kävi rahtareitten älaakanavalla käsky, että kaikki rekkajuitsarit oli tultava päntälän kesoilinpaarin seolle ja rekkaparkin puolelle läjittämään, tämän käskyn antoi rahtuujumala Lervo, rekkoja alkoi saapua pitkienkin taipaleitten takaa ja ainakin pientä läjää alkoi siunaantua, isopatakaanian konepellillä seisoi lervo tuhannen tumuissa ja mylvi "LÄJITTÄKÄÄ SAATERI SOIKOON NYT" ja kaikki jotka vain kynnelle kykenivät laskivat kolitseja ja koittivat vääntää muhkean läjän, mutta eihän se nykyjulleilta onnistu ja lervo joi pikkukossuja kuin partiolaispojat trippimehuja ja möhisi hytissä jotain käsittämätöntä murretta. mmmöööhh tuhnuja toki päästeli menemään mutta pysytteli vaan hytässä murjottamassa pettyneenä rahdinajun nykytilaan

Takajunttilan SEOlla puhuivat jo 80- ja 90-lukujen vaihteessa ja siinä välissä, että sillä kylällä on joka toisessa torpassa samalla silmien välillä ja yhtä pitkällä ajumullin peräpään uralla varustettuja jälkikasvuja, mitä itse Lervolla on. Lervo ei ole myöntänyt isyyttä yhteenkään kyseiseen olentoon, mutta sen tokaisi - eineslihapullan hajuisen suoliesiripun laskiessaan - että äiti hän ei ainakaan ole noille edellä mainituille. Tarkempisilmäiset huomasivat tutun turhapuromaisen virneen taustalta, että Lervolla saattoi olla asian kanssa muutakin tekemistä. Kovin olivat nimittäin koiran paskoiksi kookkaita ne läjät mitä isännät tonteiltaan löysivät 9kk sen jälkeen kun pennut olivat pieraisseet ensimmäiset sävelensä synnärillä. Eikä pelkästään se silmien väli, mutta sama ominaishaju ja ajomullimainen lievä etukenoinen asento mitä huhutulla siementäjällä! On se vaan kertakaikkiaan ja eittämättä eräs ja yksi aikamme hahmoista!

Päntälän SEOlla vuosina 1979-1986 pyöritettiin Lervo kerhua, jäseninä Kalija-Hessu, kiliju-Kassu, KA-lervo, ja Kassu. Aune mumman lisäksi paarilla hääräili Ratto-raija. Lervo antoi aina kolitsille lämpimäisiä kun kerho kokoontui. Oi noita menneitä aikoja...

KA-lervon ajo ura näyttää suunnan. Kerran Kesselin mäessä Lervo ja Kiljukassu oli pahasti eksyksissä, lunta tuiskutti ja molemmilla julleilla tuiskutti myös. Kassu ei häkeltynyt vaan otti suuntiman Lervon kuus tuumasesta aju urasta, kelmit löysivät lähimmälle huoltiksempaarille ja purkivat tuntujaan siellä vitospöydässä kaskuja murjoen mylvimällä. Kassalikka punasteli tussu liukkaana.

Parrukosken Jaskan Transit ei tahtonut lähteä talvella käyntiin niin Lervo tuli avuksi ja hönkäisi krapula deliriumi puhalluksen ilmanputsariin niin Transiitti hörähti heti käyntiin, eikä sammunut enää ku vain vaihteella! Lervon uloshenkityksessä on promilleja aina se kaksi vähintään.