Mistä te monet naiset saatte sietokykyä tietynlaisten anoppien yms. suhteen? Itselläni sitä on tasan sen verran, että voin sanoa häiritsevistä asioista, jotta ne muuttuisivat, mutta jos eivät muutu, niin sitten.. anoppi pihalle.
Anoppi pihalle
Inda
111921
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et kerro, mitkä asiat sinua häiritsee. Suuren osan asioita voi vaan ohittaa. Kaikissahan meissä on häiritseviä piirteitä.
Isot asiat kannattaa ottaa puheeksi. Onko anoppi ainoa, joka voi olla väärässä.
Maailmassa on tasan yksi ihminen, jota pystyy muuttamaan. - Se ei ole anoppi...
Ai että alan muuttaa itseäni jotta kestäisin esim. anopin haukkumista yms? Tarkoitin niillä häiritsevillä asioilla kaikkia niitä asioita mistä ihmiset ovat täällä kirjoittaneet ja kyselleet mitä voi tehdä. Ei kai siinä paljoa voi tehdä jos toinen jatkaa käyttäytymistään puhumisesta huolimatta, paitsi pistää oven lukkoon pysyvästi. Ja sitten tähän tueksi omaa kokemusta, anoppini on todella mukava ihminen mutta pari kertaa tullut rajoille, ja aina on mennyt perille kun on sanonut, tosin kerran meinasi lentää ulos.
sama ihminen joka on ollut seksialalla töissä..
No harvapa anoppi katsois sua niin hellyyttävänä..
Kertoo paljon sun luonteesta kun tolle alalle oot suuntautunut..Ja suna olisin haukkumatta anoppia..
Ite oon 21.v ja anoppi on mun paras kaveri..Kyllä se miniän luonnekkin vaikuttaa asiaan..Ja todella paljon..Et katoppas peiliin jos et tuu toimeen anoppis kanssa.
on yksinkertaisesti ihmisiä, joiden kanssa on mahdotonta tulla toimeen, vaikka kuinka itse yrittäisi. Taustalla saattaa tosin olla persoonallisuushäiriö.
Voin kertoa omasta anopistani, että vaikka kuinka kohtelias ja diplomaattinen olin, tein kaiken väärin. Ja kommentit olivat todella törkeitä liittyen ikääni, makuuni, kotiini jne.
Sitten kevennys:
Ranskalsella professorilla oli kotiapulainen ja professori sanoi hänelle: Ihmiset jotka ovat ehdottoman varmasti jotain mieltä, ovat tyhmiä. Kotiapulainen kysyi: Onko professori ehdottoman varma? Professori vastaa: KYllä minä olen!
Joten älä yleistä ja pidä oman kokemuksesi perusteella totutena, kolikolla on aina toinenkin puoli. Yleistykset yleensä kertovat enemmän sanojasta kuin itse asiasta. Samoin muuten juorut!
että "toi on mun miehen äiti, toi on mun lapsen isoäiti..." aina sillon kun alkaa ottaa päähän.
En ole muutoin tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ei selkeesti musta tykkää ja sen myös osoittaa, mutta em. syiden takia anopin kanssa on kai pakko...
Pari kertaa on kyllä tullu sylkästyä takaisin yhtä pahasti, mutta sitten on muori mököttänyt puoli vuotta ja näyttänyt mieltään kaikille, joten pyrin vaan puremaan hammasta ja toistelemaan tuota mantraani...
Sitä mieltä mä olen omasta kokemuksestani. Olen ollut mieheni elämässä reilut kuusi vuotta ja siihen asti jaksoin niellä pikkuilkeilyä (varsinkin apen puolelta) ja valehtelua, yhteisten sopimusten rikkomista ja meidän suhteemme mitätöintiä. Viime vuosien aikana olen alkanut puhumaan näistä myös miehelleni, joka aluksi puolusti vanhempiaan, mutta sittemmin alkoi noteeraamaan hänkin samaa. Ja erään episodin jälkeen kun minut oli haukuttu ties millä nimillä ja siitä että olin pilannut heidän pikku rassukkansa elämän, päätimme, että appi ja anoppi pidetään nyt etäällä. Onneksi en itse huutanut appivanhemmilleni törkeyksiä, mieheni on ollut paljon helpompi ymmärtää minua. Ja sen ajan kun appeni ei ole enää ollut pomottamassa ja anoppini nyrpistelemässä elämäntyylillemme nenäänsä niin meidän suhteemme on sujunut harvinaisen ihanasti ja vapaasti. Suosittelen pesäeroa!
olen kade kun sulla mies seisoo sun vierellä. Mun seisoo mun takana enkä tarkoita positiivisessa mielessä. Sanoo vaan, että "on sulla huono itsetunto, kun et kestä tuollaista, kyllä sää nyt tunnet meidän äitin, ei se loppuviimeks tarkota pahaa, toi on vaan sen tyyli..." ja plaaplaa.
Hyvä että teillä homma parani! =)
Niinpä. On pikkusen yksinäinen olo, kun mies asettuu aina äitinsä puolelle kaikessa. Siis kun jälkeenpäin minä itku silmässä olenpahoittanut mieleni anopin ilkeistä sanoista, joihin en voi tietenkään vastata samalla mitalla, kun se olisi epäkohteliasta. Ja oksettavinta siinä on, kun kaikki ne tilanteet ovat sellaisia oman kultapojan palvontahetkiä, joissa minun arvoni on alimmalla asteella. Ja kun hän itse paistettelee pävänvalossa, on tietty helppo jälkeenpäin vähätellä minuun kohdistuneita ilkeyksiä sanomalla "no se nyt sanoo vaan". Ja viime aikoina jokainen anopin näkeminen aiheuttaa meidän kahden välille niin suuren riidan, että olen jo etukäteen ahdistuksesta sekaisin. Aivan kamalaa.
Miksi olette anoppinne kanssa tekemisissä? Vaikuttaa siltä, että omien vanhempien kanssa ette jouda olemaan, kun appivanhemmat jylläävät kotonanne. Miksi kutsutte? Itse olette se, joka hankkii tarjottavan, siivoaa huoneet ja päättää kodin muustakin toiminnasta. Ei nyt kerkiäisi aina anoppia kutsumaan tai menemään kylään. Päättäkää pestä lakanapyykkiä. Päättäkää tavata lapsuudenystävä. Päättäkää mennä hautausmaalle isotätien hautaa siivoamaan. Menkää ilmaiskonserttiin. Menkää punttisalille. Kyllä menoja riittää, jos ei kotona voi jouten olla ja sanoa, ettei nyt vierailut passaa.
Niin minä teen. Meille ei tunge kukaan ilman kutsua. Ja kutsut esitetään aika harvoin. Kerran vuodessa abaut. Ja se koskee omiakin vanhempia, serkkuja ja kummin kaimoja. Johan tuossakin on jo monta vierailua yhteensä.
Keskustelut pidetään yleisellä tasolla. Henkilökohtaisuuksiin ei mennä puolin, ei toisin. Minua ei kiinnosta muiden raha-asiat eikä sairaudet tai työmurheet. Uskon, että sama toisin päin. Jos lapset haluavat vieraitamme tavat, he ovat paikalla ja juttelevat muiden kanssa. En estele, jos haluavat mennä kylään sukuloimaan. Heidän pitää tutustua sukuunsa, OK.
muuttaa itseäs vähän?Kun tuntuu että joka palstalla vaan tinttailet..Ja profiilis kerrot että hyväksyt muut sellaisina kuin he ovat ja toivot että muutkin hyväksyisi sut???Itse et hyväksy toiten mielipiteitä,mutta kaikkien pitäisi hyväksyä sun mielipiteet??
Kerro ihmeessä esimerkkejä missä en hyväksy toisten mielipiteitä. Jos jossain kysytään mielipidettä tai omaa näkökulmaa, toki sen voin kertoa mutta en ole tietääkseni missään käskenyt kenenkään elää samalla tavalla. Jokainenhan on erilainen. Se on vaan jännä miten jotkut saa väännettyä minun tekstistä sen, että käskisini muitten olla samanlaisia. En ole missään kenellekään sanonut että "mielestäni sinun pitäisi.." koska ei kenellekään voi sanoa niin, mutta voi esittää sen mitä itse tekisi.
Tämän aiheen tekstin pointti oli se, etten todellakaan hyväksy sitä jos joku eli tässä tapauksessa anoppi käyttäytyy huonosti minua kohtaan, ja sillä ei ole mielestäni mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa. Ja kirjoitin sen kysyäkseni juuri sitä minkä kysyin, eli miksi ihmiset sietävät toisen huonoa käytöstä, ei se kuuluu suvaitsevaisuuteen. Eli enpä näe syytä muuttaa itseäni. Elän sen periaatteen mukaan, että kaikki on ok kun aikuiset ihmiset tekee keskenään jotain eivätkä satuta muita.
Hyväksyn muitten mielipiteet niin kauan kun eivät tule muille/minulle sanomaan miten pitäisi elää. Kukaan ei voi sanoa toiselle oman henkkoht tekemistensä mukaan että sinunkin pitää tehdä näin. Se minua todellakin suututtaa kun jotkut ovat sitä mieltä että kun minä teen näin tai minä en tekisi tätä, niin muittenkin pitäisi tehdä näin ja jos tekee toisin se on väärin, huonoa tms. Enpä ole siis missään vaiheessa itse sanonut noin, niin äläpä väitä minun sanoneen. Minusta sekään ei ole suvaitsevaisuutta että siedän ihmisiä jotka tulevat neuvomaan minua miten minun pitäisi elää. Tinttaillahan saan omasta elämästäni mitä tahansa :) Puhuuhan täällä muutkin. Se tuntuu suurimmalta osalta unohtuvan että omaa mielipidettään ei voi pistää muitten suuhun, mutta moni yrittää. Että silleen :)