Eteläisen Amerikan intiaaneita on ollut noin 10 miljoona kun Columbus saapui.
Indigenos saapuivat noin 11 000 -12 000 vuotta sitten Amerikkaan ja jo noin 10 000 Chilestä on löydetty asutuskeskus, mikä viittaa siihen, että väestö levisi hyvin nopeasti eteläkärkeä myöten.
Yakutia ihmisillä Siperiassa olisi ollut sama genetiikka kuin brasilialaisilla, kolumbialaisilla...
80-90 % intiaaneista kuoli eurooppalaisten tulon seurauksena.
Vasta satoja vuosia myöhemmin intiaanit saavuttivat vanhan väestömäärän 10 miljoona.
10 miljoona afrikkalaista orjaa Brasilian ja Caribian alueelle varsinkin.
Esimerkiksi Argentiina hävitti omat mustat orjansa usuttamalla heitä sodassa eturintamille kuolemaan.
Orjaa tuotiin sinne, mikä oli sen hetken työtarve plantaaseilla ja kaivoksilla.
Toisista Etelä Amerikan maista puuttuu perinteinen arikkalainen orjaväestö.
20 000 nipponialaista japanilaista työntekijää, jotka pakenevat aborttilakia ja maaomistuslakia Japanissa.
Brasiliassa eläisi tänään 3 miljoona japanilaista.
Jokaisessa Latino Amerikan maassa on turkkilainen katu, koska osmaanitkin lähtivät Amerikkaan ja saivat suosionsa.
Englantilaiset/espanjalaiset toivat myös ajoissa kiinalaisia ja intialaisia työntekijöitä, joista kehittyi oma suuri väestöryhmä.
Italialaisia ja juutalaisia muuttaa Amerikkaan mm. Argentiinaan.
Maoreita muuttaa Espanjasta Amerikkaan.
Saksalaisia muuttaa ympäri Latin Amerikkaa pieninä määrinä.
Ranskalaisia ei muuta Amerikkaan, koska Ranskan Vallankumous söi väestöä eikä väestöpainetta ollut, eikä syitä lähtemiselle.
Libanonialaisia, syyrialaisia maahanmuuttajaa Latin-Amerikassa.
Osa afroorjista olivat kapinallisia ja tulivat Nigeriasta, Camerunista, mutta osa orjista olivat rauhanomaisia ja jopa sivistyneitä, he osasivat lukea ja kirjoittaa arabiaa ja tulivat Länsirannikkolta, Ghanasta, Senegalista.
Karanneiden orjien suurin yhteisö sisälsi 20 000 ihmistä, jotka karkasivat omistajilta ja perustivat oman yhteisönsä ja onnistuivat jopa puolustautumaan espanjalaisilta-portugalialaisista. Orjaomistajat jopa sallivat omien orjien tavata karanneita orjaa, koska sillä on huomattu olleen hyvää vaikutusta.
Orjat työnsä lisäksi pitivät omia pieniä maatilkkujaan kaupungin laidoilla. Satonsa he myivät pienissä marketeissa, joista toisinaan kasvoin kaupungin ainoa ruoan saanti paikka, koska kaikki muu peltoala oli varattu sokeriruokolle ja ruoasta tuli pula. Perinne jatkui ja afrikkalaisten pienistä ruokapuodista tuli kulttuuriperintö.
Pohjois-Peru ja Amazonin alue sekä Karibia ovat afrikkalaisorjien levinneisyyspaikkoja, sen sijaan sitä etelämmäs, heitä ei enää löydä tai on vähän.
Juutalaisia palaili 1970 luvulla Israeliin Argentiinasta.
Indigenos saapuivat noin 11 000 -12 000 vuotta sitten Amerikkaan ja jo noin 10 000 Chilestä on löydetty asutuskeskus, mikä viittaa siihen, että väestö levisi hyvin nopeasti eteläkärkeä myöten.
Yakutia ihmisillä Siperiassa olisi ollut sama genetiikka kuin brasilialaisilla, kolumbialaisilla...
80-90 % intiaaneista kuoli eurooppalaisten tulon seurauksena.
Vasta satoja vuosia myöhemmin intiaanit saavuttivat vanhan väestömäärän 10 miljoona.
10 miljoona afrikkalaista orjaa Brasilian ja Caribian alueelle varsinkin.
Esimerkiksi Argentiina hävitti omat mustat orjansa usuttamalla heitä sodassa eturintamille kuolemaan.
Orjaa tuotiin sinne, mikä oli sen hetken työtarve plantaaseilla ja kaivoksilla.
Toisista Etelä Amerikan maista puuttuu perinteinen arikkalainen orjaväestö.
20 000 nipponialaista japanilaista työntekijää, jotka pakenevat aborttilakia ja maaomistuslakia Japanissa.
Brasiliassa eläisi tänään 3 miljoona japanilaista.
Jokaisessa Latino Amerikan maassa on turkkilainen katu, koska osmaanitkin lähtivät Amerikkaan ja saivat suosionsa.
Englantilaiset/espanjalaiset toivat myös ajoissa kiinalaisia ja intialaisia työntekijöitä, joista kehittyi oma suuri väestöryhmä.
Italialaisia ja juutalaisia muuttaa Amerikkaan mm. Argentiinaan.
Maoreita muuttaa Espanjasta Amerikkaan.
Saksalaisia muuttaa ympäri Latin Amerikkaa pieninä määrinä.
Ranskalaisia ei muuta Amerikkaan, koska Ranskan Vallankumous söi väestöä eikä väestöpainetta ollut, eikä syitä lähtemiselle.
Libanonialaisia, syyrialaisia maahanmuuttajaa Latin-Amerikassa.
Osa afroorjista olivat kapinallisia ja tulivat Nigeriasta, Camerunista, mutta osa orjista olivat rauhanomaisia ja jopa sivistyneitä, he osasivat lukea ja kirjoittaa arabiaa ja tulivat Länsirannikkolta, Ghanasta, Senegalista.
Karanneiden orjien suurin yhteisö sisälsi 20 000 ihmistä, jotka karkasivat omistajilta ja perustivat oman yhteisönsä ja onnistuivat jopa puolustautumaan espanjalaisilta-portugalialaisista. Orjaomistajat jopa sallivat omien orjien tavata karanneita orjaa, koska sillä on huomattu olleen hyvää vaikutusta.
Orjat työnsä lisäksi pitivät omia pieniä maatilkkujaan kaupungin laidoilla. Satonsa he myivät pienissä marketeissa, joista toisinaan kasvoin kaupungin ainoa ruoan saanti paikka, koska kaikki muu peltoala oli varattu sokeriruokolle ja ruoasta tuli pula. Perinne jatkui ja afrikkalaisten pienistä ruokapuodista tuli kulttuuriperintö.
Pohjois-Peru ja Amazonin alue sekä Karibia ovat afrikkalaisorjien levinneisyyspaikkoja, sen sijaan sitä etelämmäs, heitä ei enää löydä tai on vähän.
Juutalaisia palaili 1970 luvulla Israeliin Argentiinasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.