Olettekos koskaan miettineet tai jopa kokeneet että lyhyt suhde toiseen naiseen / mieheen voi jopa parantaa omaa suhdetta. Kaikki tämän suuntaiset asiat on toki kovin yksilöllisiä joten yleistys saattaa olla tuhoisaa. Itselläni kuitenkin kävi niin. Suhde toiseen naiseen ( ..siis miehenä kirjoitan ) tapahtui matkalla ja myöhemmin on nähty muutaman kerran siellä sun täällä. Asumme toisistamme niin kaukana ettei suhteen pilaaminen ja mahdollinen valita tilanne tule helposti esiin. Mutta kuitenkin. Aina kun olemme nähneet on fiilis kotiin palattua jokseekin eroottinen. Tuossa fiiliksessä tekee mieli kovasti joka sitten kanavoituu kotona. En siis tunne olevani menettänyt fiilistä puolisooni vaan päinvastoin.
Mitäs Jos?
Jone9
81032
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä ei tapa se vahvistaa!
niin varmaan muijaskin fiilis suhun paranee kun tosta joskus kuulee. sillekkö meinaat asian selittää noin niinkun täälä selitit?
Niin, kysymys olikin siitä miten itse käsittelen asiaa. Tottakai tilanteeseen sisältyy petos toista kohtaan mutta mielestäni tämän otsikon alla kirjoittavien ei kait tarvitse lähteäkkään miettimään sitä kuka ketäkin pettää. Ne ihmiset jotka kunnioittaa perinteisiä arvoja voivat helposti valita jonkun toisen foorumin. Ihmettelen silti suuresti miksi juuri tämä foorumi on niin suosittu?!
no mä yritän kovasti kunnioitaa perinteisiä arvoja mut mokiahan sitä sattuu yhelle jos toiselle. siinä vaan et toi tuntuu niin tahalliselta ja mä uskon jotenki siihen et pettämisen saa aina selville tavalla tai toisella. eikä kukaan halua se petetty olla. ja siis tännehän tullaan nimenomaan kyselemään neuvoja ja mielipiteitä. kyllä sitä moni tyttö joka sun tekstis luki rupes varmasti miettimään et ajatteleeko oma mies samalla tavalla.. ja se vasta mietityttää.
Kun minä luin Jone9:n tekstin niin ilahduin: Miehetkin voivat ajatella siis samoin kuin minä.
Tuossa joku kirjoitti, että asia ok kunnes se paljastuu syntyy "helvetti". Miksi aina pitää lähteä tästä näkökulmasta? Tai siitä, että syrjähypyistä on "sovittu". Todellisuus on sitä, että suurin osa meistä tähtää uskollisuuteen, mutta siihen törmätessä osaa SUHTAUTUA asiaan.
Kommentoit itse aika yksisilmäisesti "helvetin" alkamista. Alkuperäinen kirjoittaja taisi todeta, että pettämisen paljastumisesta saattaa alkaa helvetti.
Minusta on aika raukkamaista muuttaa yksipuolisesti ilman yhteistä sopimusta parisuhteen pelisääntöjä. Luultavasti useimmat eivät sitä hyväksy (tästä voisi varmaan tehdä pienen gallupin). Uskonpa, että useimmat eivät osaa "suhtautua" toivomallasi tavalla vuosien pettämisen paljastuttua. Kyse ei enää siinä vaiheessa ole pelkästään uskottomuuden vaan vuosien valehtelun paljastumisesta. Aikuisen ihmisen uskalluksen pitäisi riittää siihen, että tuntiessaan olonsa tyytymättömäksi omassa parisuhteessaan, ottaisi asian puheeksi partnerin kanssa.
Jos pari ei pääse yhteisymmärrykseen suhteen pelisäännöistä, erotakin voi. Moni pettäjistä taitaa kuvitella olevansa niin korvaamaton puolisolleen, ettei tämä voisi missään olosuhteissa elää ilman pettäjää. Kannattaa testata, riittääkö oma viehätysvoima vielä pettämisen tunnustamisen jälkeenkin. Joskus parisuhde todellakin jatkuu ja joskus ei. Kaikilla kuitenkin lienee oikeus elää suurin piirtein rehellisessä ilmapiirissä.
harva näköjään ymmärtää, että parisuhteessa saattaa olla kaikki vähintääkin ok, mutta silti ilmenee uskottomuutta. Se riippuu niiiiin monesta eri seikasta, jota ei vaan haluta hyväksyä. Ellei ole parisuhteeseen tyytymätön niin mikä sitten pitäisi ottaa kumppanin kanssa puheeksi?
Useimmat eivät voivat "suhtautua toivomallani tavallani" puolison uskottomuuteen, koska ovat liian heikkoja. Olen täysin varma siitä, että mieheni kestäisi minun uskottomuuteni ja hän minun, sillä viehätysvoimaa riittää ;D. Siis nimenomaan viehätysvoimaa. Ei roikkumista, takertumista yms.
Jos mieheni jostain eriskummallisesta syystä haluaisi erota niin sitten erottaisiin (parempaa vaimoa tuskin koskaan löytäisi, vaikka sitä saattaisin jopa hänelle toivoa - ei se minulta pois olisi). Erittäin suurella todennäköisyydellä olisimme ystäviä erosta huolimatta.
Sinun ajattelutapasi ei ole kovin harvinaista ja varmaan olet rehellinen kertoessasi, että vieras suhde parantaa vakisuhdetta. Voin kokemuksesta sanoa, että suhde voi paljastua, vaikka se tuntuisikin epätodennäköiseltä. Sen jälkeen ei välttämättä tarvitse tehdä mitään valintoja, koska vakikumppani voi tehdä ne puolestasi. Omassa suhteessasi saattaa olla helvetti irrallaan ja mitkään selitykset suhdetta parantavasta tarkoituksesta ei auta. Asia on tietysti toinen, jos olette sopineet oman kumppanisi kanssa vapaudesta.