Läheisyyden tarve

Et nyt ymmärtänyt, mitä aloittaja tarkoitti. Hän pyysi neuvoa, miten selviytyä tunteen kanssa, kun se on liian voimakas sietääkseen sen. Ei mistään kieltämisestä puhuttu.

Tuohan on juuri se asia, joka etäsuhteessa todennäköisesti tulee vastaan, ja jonka vuoksi monet eivät sellaiseen suhteeseen halua ryhtyä, minä esimerkiksi.

Hienoa, että olet oppinut valitsemaan itsellesi sopivan kumppanin, ja että nyt sellainen on vihdoin myös löytynyt. Onko mitään tietoa, millon muutto lähemmäs voisi olla mahdollista? Jos ajankohta sille varmistuisi, niin ehkä tieto siitä voisi helpottaa oloa, kun on jotakin varmaa ja tarkkaa mitä odottaa. Sillä aikaa voisi tietenkin keksiä itselle jotakin tarpeeksi mukavaa ja mielenkiintoista muuta tekemistä, jolla saisi ajatuksia muualle.

Minulla on myös todella suuri läheisyyden tarve, ja varmaan syitä siihen löytyy lapsuudesta. Jos kiinnostaa, niin minun kanssani voisi jutella aiheesta myös yksityisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Et nyt ymmärtänyt, mitä aloittaja tarkoitti. Hän pyysi neuvoa, miten selviytyä tunteen kanssa, kun se on liian voimakas sietääkseen sen. Ei mistään kieltämisestä puhuttu.

Tuohan on juuri se asia, joka etäsuhteessa todennäköisesti tulee vastaan, ja jonka vuoksi monet eivät sellaiseen suhteeseen halua ryhtyä, minä esimerkiksi.

Hienoa, että olet oppinut valitsemaan itsellesi sopivan kumppanin, ja että nyt sellainen on vihdoin myös löytynyt. Onko mitään tietoa, millon muutto lähemmäs voisi olla mahdollista? Jos ajankohta sille varmistuisi, niin ehkä tieto siitä voisi helpottaa oloa, kun on jotakin varmaa ja tarkkaa mitä odottaa. Sillä aikaa voisi tietenkin keksiä itselle jotakin tarpeeksi mukavaa ja mielenkiintoista muuta tekemistä, jolla saisi ajatuksia muualle.

Minulla on myös todella suuri läheisyyden tarve, ja varmaan syitä siihen löytyy lapsuudesta. Jos kiinnostaa, niin minun kanssani voisi jutella aiheesta myös yksityisesti.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Ei ole varmaa tietoa milloin muutto voisi tapahtua. 2-4 vuotta siihen saattaa mennä. Mutta tilanne on juuri noin mitä ensimmäinen vastaaja sanoi, fyysistä kipua tunnen ja henkistä tuskaa. Positiivista tämän pitäisi olla mutta olo on aika kurja, suurimman osan ajasta.

Tässä on sekin, että elämä on opettanut ettei niitä vuosia ole välttämättä ole sinne eläkeikään saakka olemassa..

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on sekin, että elämä on opettanut ettei niitä vuosia ole välttämättä ole sinne eläkeikään saakka olemassa..

No sitten varmaan tarvitsee vaan pelätä pahinta.

No voi harmi, ettei niistä ole apua. Minulla ei nyt ihan ole tuollaisesta etäsuhteesta kokemusta, mutta minulle tulee kyllä suuri ikävä, jos kumppanini lähtee jonnekin, vaikka vietämme paljon aikaa yhdessä. Sillon koitan keksiä itselleni muuta seuraa ystävistä ja perheestä, ja se auttaa. Pahinta on olla yksin kotona.

Ei kai tuon takia kannata hylätä hyvää suhdetta. Onhan se pitkä aika, ennen kun saisit helpotuksen tilanteeseen, mutta ainakin se on kuitenkin tulossa. Oletko kertonut kumppanillesi, kuinka vaikeaa erossa olo on sinusta?