Syntyykö rakkaus yhteisestä seksikokemuksesta?
Syntyykö rakkaus pitkään haaveilemasta?
Vai syntyykö rakkaus, kun jakaa yhdessä arjen? Tekee ja jakaa arjen askareita toisen kanssa.
Vai syntyykö rakkaus siitä mitä on taivaassa sovittu? Niinkuin jotkut luulee.
Mistä rakkaus syntyy?
Syntyykö rakkaus pitkään haaveilemasta?
Vai syntyykö rakkaus, kun jakaa yhdessä arjen? Tekee ja jakaa arjen askareita toisen kanssa.
Vai syntyykö rakkaus siitä mitä on taivaassa sovittu? Niinkuin jotkut luulee.
Mistä rakkaus syntyy?
Vastaukset 40
Vanhimmat
No seksistä ei ainakaan synny rakkautta, jos seksi tois tunteen rakkauteen olisi helppo saada rakkautta. Se on kokonaisvaltainen tunne joka täyttää sydämen ja mielen, toinen ihminen on sinulle tärkeä. Ei, kukaan haaveile jos ei tunne jotain toista ihmistä kohtaan. Monella menee seksi ja rakkaus sekaisin.
Totta.
Jaa, pahuksen hyvä kysymys.
Syntyisiköhän se romanttissävyisistä kohtaamisista, joissa välittyy molemminpuolinen arvostus, kunnioitus, välittäminen, huomioiminen ja ymmärtäminen?
Vaikka tosiasiassahan se on puhtaasti aivokemiaa, pitkälti tuoksuja ja feromoneja jotka laukaisevat reaktioita vastauksina tapahtumille. Tapahtumille, jotka sisältävät mm. edellisen kappaleen asioita...
Hyviä vastauksia. rakkaus ei synny seksistä.
”Sielunkumppanuus on sitä, että te kelaatte samalla tavalla. Rakkaus on vaan nussimista”, Andy McCoy
Miehet eivät tunne rakkautta, joten mistä ne tietäisivät.
Miehet eivät tunne rakkautta, joten mistä ne tietäisivät.
Niin kai,minulla on suuri rakkaus silti !
En koskaan kadu rakkauttani toista osapuolta kohtaan ja kaiken sen mitä olen kantanut rakkaitani puolisoa ja eläimiä kohtaan,huolehtinut ja Rakkaudella kasvattanut sekä että he olisivat kaikki turvassa,minun luona kunnes menen pois.
Minun elämäni on huolehtia näistä Rakkaudella,se on minun tehtäväni !!!
Voihan se syntyä monesta asiastakin. Varmaan yhteinen seksikokemus ja syvä yhteys toiseen voi myös tehdä tunteen rakkaudesta. Sitten kun siihen yhdistetään tahto, niin miksei sitä voisi rakastaa noin.
Rakkauden teot. Siinä että olet silloin toiselle siinä, kun toinen sinua tarvitsee.
Rakkaus on halua olla toisen lähellä ja tukena. Toisesta välittämistä.
Sanoit kauniisti tuon rakkauden määritelmän PalstaRinssi.
Kiitos. 😊
Toiset ne "rakastaakin" siis puolta maailmaa. Sitä kanjonipuolta...
Puhut rakkaudesta lainausmerkeissä.
Niinkuin maakaan ei sekään ole meidän.
Lainaa vain.
"Ihmisten ja enkelten kielin
Soi helisevä vaski
Vaan ei sillä ole uskoa
Ihmisten ja enkelten kielin
Soi kilisevä kulkunen
Vaan ei sillä ole rakkautta"
Rakkaus syntyy mielenkiinnosta toista kohtaan, halusta oppia tuntemaan paremmin, hiljalleen syntyvästä luottamuksesta, halusta auttaa ja tukea toista, tunteesta että myös hänellä on edellä mainitut tuntemukset.
Rakkaus syntyy toisen ihmisen merkityksellisyydestä, taso on jo yleensä syvempi. Molemmat haluavat pyyteettömästi olla toistensa elämässä ja toiselle vain hyvää.
Rakastumisen tuntee pystyy kehittämään ihan kokonaan omassa päässäänkin, haaveilemalla ja kuvittelemalla, vailla mitään todellisuuspohjaa. Rakkauteen sen sijaan tarvitaan ainakin jotain yhteistä kokemuspohjaa.
Mitä seksiin tulee, niin kyllä seksin yhteydessä ja muutenkin intiimissä kanssakäymisessä erittyy rakkaushormoneja. Seksi voi siis hyvinkin tuoda muassaan rakastumisen tunteita, mutta eivät ne kauaa kestä, jos kyse on pelkästä seksistä eikä sitä rakastumisen tunnetta mitenkään muuten vahvisteta.
Sä aattelet, että se rakkauden nuoli iskeytyy sydämeen niinkun alakauttako? Ne nuolet ei sieltä yllä ihan perille, tai sit pitää olla melko lyhytkasvunen.
Puhuin hormoneista. Ovatko kyseiset aineet sinulle tuntemattomia? Uskomatonta mutta totta (ilmeisesti sinusta), mutta niitä todellakin erittyy ihisen elimistöön seksin ja muunkin intiimin kanssakäymisen aikana. Eikö olekin kauheaa?
Täysin totta. Ihmiset voi paeta tähän itsensä kehittelemään tunteeseen vaikkapa reaalimaailman pettymyksiä.
Maailma voi myös kadota pettymyksiltä tuttuun ja turvalliseen.
Kerron sinulle vieläkin kauheamman faktan ... rakastumisen tunteita syntyy ihan vain pelkästään katselemalla toista ihmistä silmiin riittävän kauan. Noita himputin hormoneja kun alkaa erittyä ja ne aiheuttavat tuota. Eikö olekin kamala ajatus - joutua katselemaan jonkun tuntemattoman ja ehkä jopa vähän vastenmielisen yksilön silmiin ja oma kroppa alkaa kehittää tollaisia kauheita aineita?
Tuttuja ovat. Sulle ei yhtä tuttua oo sarkasmi?
Ei näy olevan sinullekaan.
P.S. Seksiin liittyy suurimmalla osalla ihmisistä muutakin kuin tuota alapään hinkkaamista. Suuteleminen on hyvin tehokas tapa tuottaa noita "rakkaushormoneja". Se ei ole pelkää legendaa, että moni prostituoitu ei mielellään suutele ja siihen on tosiaan ihan hyvät syyt. Toiset ihmiset ovat herkempiä noille tunteille kuin toiset.
Niin no, erilaisiahan me kaikki ollaan. Toi mainitsemani rakkauden nuoli, tuskin yksikään sellasesta totuutena puhuu. Kuvainnollinen nuoli, se voi koostua välittäjäaineista, kahden yksilön samasta taajuudesta, kosketuksesta se voi tehdä sen kemiallisen reaktion.
Kyllä, joidenkin yksiläiden kanssa ei tarvita kosketusta eikä mitään sen ihmeempää. Keho alkaa tuottaa noita aineita ihan vain pelkästä toisen läsnäolosta johtuen ja se jo yksistään saa pään sekaisin jonkun "sopivan ihmisen" seurassa. Vaan itsestäni tuo on tietyllä tavalla aika kamalakin ajatus, että pelkää silmiintuijottelu riittää noiden erittymiseen, vaikka toinen ei lainkaan kiinnostaisi. Harvoinhan sitä normaalielämässä tietenkään tulee tilanteita, joissa olisi pakko ketään tuijotella niin kauan intensiivisesti silmiin, että hormoneita ehtisi merkittäviä määriä kehittyä.
Vaan rakastuminen on aivokemiaa. Ei siitä mihinkään pääse. Rakkaus sen sijaan on paitsi aivokemiaa, niin myös muistijälkiä ja pelkkä niiden muistojen muisteleminen saa ne samaiset rakkaushormonit erittymään ja voi hyvin viedä ihmisen siihen samaan tunnetilaan, jos niitä kovin intensiivisesti miettii. Siihenhän joku vanhan suolan janottaminenkin liittyy.
Kyllä. Aivokemiaa hyvinkin, perustunee siihen vaikka tuo silmiin tuijottelu. Katse kaiketi saa aivot liikkeelle, jos ja kun siinä vastapuolella katselee joku samoilla taajuuksilla oleva, niin hyvin pienellä viiveellä se välittyy molempien aivolohkoihin.
Siinä toki on eroja paljonkin, että miten kukasenkin aivot tilannetta prosessoi. Jääkö välittäjäaineet jumiin, liikkuuko esteettä tai onko liike estynyt. Kuvitteellisesti, aijemmat pettymykset voi olla esteenä aneurysman lailla ja pääsee perille vasta viiveellä.
Ei tuota on siis tutkittu ihan random valituilla tutkimushenkilöillä, ei millään samalla taajudella valituilla. Ihmiset on pistetty seksuaalisen suntautmisen mukaan ihan vaan tuijottelemaan satunnaisesti valittua yksilöä silmiin ja mitattu hormonipitoisuuksia. Ihmisiä on myös pyydetty määrittämään sitä toisen viehättävyyttä ennen ja jälkeen tuijottelun. Sanaakaan ei siis ole ollut lupa sanoa, siinä on vain katseltu silmiin ja lopputulokset ovat olleet selkeät. "Rakkaushormonipitoisuudet" nousevat ja toinen määritetään viehättävämmäksi tuojottelun jälkeen.
Toi on ihan loogista. Ei katseista suotta mainita, kun puhutaan parinvalinnasta. Toisaalta selittää, että miks toiset ei oikein uskalla kattoa silmiin kommunikoidessa.
No en tiedä onko tuolla suoraa korrelaatiota siihen miten ihmiset katsovat toisiaan silmiin keskustellessaan. Itselleni toisten ihmisten silmiin on helpompi katsella ja toisten silmiin vaikeampi, eikä se oikeastaan liity suoraan ihmisen viehättävyyteen (en ainakaan tiedosta sitä). Se on jokin katseen "intensiteetti" miksi joidenkin ihmsten silmiin katseleminen on minusta ikävää, siis myös naisten (itse olen heteronainen).
Ehkei oo täysin suoraa vastausta olemassa tohon yksilöiden välisiin eroihin, mitä kuvailit. Ite oon tullu siinä tulokseen, että luontevasti silmiin katsovaa yksilöä on helpompi kattella silmiin. Ehkä vaikeuden tuo toisen epämukavuus tms. En koe ainakaan, että merkitystä on viehättävyydellä, sukupuolella tai muulla vastaavalla.
Yksilöiden välillä tosiaan on eroja, kaikessa mahdollisessa. Minulle se vaikeys syntyy nimenomaan katseen intensiteetistä. En osaa sitä sen kummemmin selittää. Toisten ihmisten katse vaan on "pehmeämpi" ja siihen on helpompi katsoa.
Lisään, että oletan tuon olevan jonkinasteista "luonne-eroa". Toiset ihmiset ovat kaikessa mussakin intensiivisempia, kuin toiset jne. Varmasti en tietenkään voi sanoa. En ole sen kummemmin asiaa syväluodannut. Tuo olisi sinällään ihan mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Jos miettiikin asiaa näin. Voiko ollakin niin, että se katseen intensiteetti kielii persoonasta. Jos karkeesti luokittelee vaikka, että vähäinen intensiteetti katseessa on lempeyden merkki, liika taas viittais turhan hyökkäävään ja siks se tuntuu epämiellyttävälle. Mahdollista, mut todisteet puuttuu.
Kiva kuitenkin, että lopulta tästä saatiin ihan asiallinen keskustelu, vaikka alkuun olikin epäselvyyttä.
Luulisin että kukaan ei itseänsä pysty pakottamaan rakkauteen.Rakkaus ei myöskään
ole rahan,eikä omaisuuden ohjailussa.Olisiko
rakkaus kokonaisuus ja kun kaikki on kohdallaan
,niin yleensä molemmat osapuolet tuntee sen.
Seksikokemus syntyy rakkaudesta,mutta voi
sitä turhuutta mitä jotkut harrastaa pelkän himon takia.Pahin virhe minkä voi tehdä on
menettää oma sydän pois rakkauden polulta.
Millai saisi takaisin nuoruuden aidon rakkauden
,jos sen on menettänyt.Harhoissaan etsii jatkuvasti lämpöä mitä ei voi koskaan saavuttaa
ja mikä vaatii jatkuvasti uusia uhreja.