Onko etäsuhteella edes toivoa?

Olen tapaillut pari vuotta miestä, joka asuu noin 400km päässä. Olemme molemmat eronneet ja aloitimme suhteen nopeasti eron jälkeen. Molemmilla on oma erillinen elämä lasten kanssa vielä monia vuosia ja muutto toisen luo ei ole mahdollista. Näemme pari kertaa kuussa parin päivän verran.
Suhteemme on ollut katkolla monta kertaa, luottamuspulan ja sen vuoksi, kun huomasimme että suhde oli aluksi täysin laastarisuhde. Nyt taas asiat ovat ihan hyvin, mutta kuitenkin tuntuu, että yhteistä tulevaisuutta ei ole näköpiirissä. Aina kun näemme, asiat on hyvin ja viihdytään yhdessä. Mutta tuntuu, että pidemmän päälle se ei riitä.
Onko kohtalotovereita? Onko tässä mitään järkeä vai tuhlaanko elämääni mahdottomuuteen?
462
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Katsele joku läheltä. Max 5 km ja sellanen ketä haluaa naimisiin ja on rikas mielellään.

Äänestä

En ole kohtalontoveri enkä osaa sanoa tuhlaatko ns. elämääsi.
Mutta jos sisällä tuntuu siltä, että tuo suhde ei kanna tapailua pidemmälle ja se pidemmälle olisi se mitä haluat, niin ei kai tuota tarvitse enempää miettiä? Siinä mielessä kuulostaa siltä, että molemmat ovat ottaneet sen mitä saatavilla on ja myös pysyvämmin tyytyneet siihen. Se on riskitön vaihtoehto joka antaa jotain, muttei ehkä sitä mitä kumpikin tahoillaan todella haluaisi.

Äänestä

Kokemuksesta: tuo pari vuotta on aika, jonka jaksaa kulkea. Sinäkin aloit miettimään.
Tuossa vaiheessa olisi hyvä olla yhteinen suunnitelma, kumpi hakee töitä jne. Vai samalle paikkakunnalle eläkkeellä? Jaksatko kulke sinne asti? Onko matkat tasapuolisia? Jos suunnitelmaa ei ole, ei tahto ehkä riitä.

Äänestä
  • Tämä juuri. Molemmilla lapset sitoo vielä monia vuosia, eikä muutto ole mahdollista ja eläkkeelle on vielä tosi pitkä aika.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen tapaillut pari vuotta miestä, joka asuu noin 400km päässä. Olemme molemmat eronneet ja aloitimme suhteen nopeasti eron jälkeen. Molemmilla on oma erillinen elämä lasten kanssa vielä monia vuosia ja muutto toisen luo ei ole mahdollista. Näemme pari kertaa kuussa parin päivän verran.
Suhteemme on ollut katkolla monta kertaa, luottamuspulan ja sen vuoksi, kun huomasimme että suhde oli aluksi täysin laastarisuhde. Nyt taas asiat ovat ihan hyvin, mutta kuitenkin tuntuu, että yhteistä tulevaisuutta ei ole näköpiirissä. Aina kun näemme, asiat on hyvin ja viihdytään yhdessä. Mutta tuntuu, että pidemmän päälle se ei riitä.
Onko kohtalotovereita? Onko tässä mitään järkeä vai tuhlaanko elämääni mahdottomuuteen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu