Lähdin iltapäivällä pyörällä liikkeelle ja lämmöt oli kuin kesällä. Aurinko tosiaankin lämmittää vielä ja päätinkinkin olla nyt aina ulkona kuin se vain on mahdollista. Normaalisti viime aikoina olen jostain syystä suunnannut pyöräni itään päin yli pitkän ja tuulisen sillan. Tänään päätinkin tehdä pyörälläni rantalenkin, jossa pääsen kiertämään pyöräteitä pitkin aika mukavanpituisen lenkin ihanassa meri-ilmastossa. Poljin erääseen saareen, jossa istuskelin hetken samalla kun puhdistin silmiäni pieniltä ötököiltä joita sain kimppuuni ajaessani liian lähellä ruusupuskaa. :I
Seuraava pysähdykseni oli Eiran rannassa, jossa penkissä istuen ihmettelin pääkaupunkimme kauneutta. Purjevenitä lipuili näkökentässäni samalla kun lämmin auringonpaiste hiveli upeata hipiääni. ;D
Siihen sitten loppuikin mukava pyöräretki... Olin lähdössä jatkamaan matkaani kun huomasin takakunini olevan tyhjän. Seuraava bensa-asema oli noin komen kilsan päässä ja ajattelin kävellä sinne ja tsekata renkaan. Ilma ei mennyt sisään, joten ajattelin ottaa pyöräni ratikkaan, mutta sehän ei käynyt! Pysäkillä ei ollut mainintaa ettei pyörää saisi ottaa ratikkaan, mutta ilkeän kuskin mukaan määräys meni näin. ;-(
Niinpä sitten taluttelin pyöräni usean kilometrin matkan kotiin kun en viitsinyt jättää sitä keskustaan myöhemoää hakua varten.
Mutta ihanaa oli ulkoilla usean tunnin ajan ja tuo kävelykin tuntui ihan liikunnalta kun tein sen ripeästi. Ja mikä parasta, aurinko paistoi koko ajan eli sain ladattua D-vitamiinivarastojani. :))
Mitä tällä kaikella sanomaisellani oikein tahdon sanoa??
Sitä, että pääkaupunkimme on upeampi kuin muistinkaan ja sen että nyt kannattaa ottaa happihyppelyitä, koska ainakin itsessäni sen huomaan että sillä on ihan älyttömän piristävä vaikutus.
Minäkin aloin heti kotiin tultuani siivoamaan vierashuoneen kaappeja ja sain UFF:llae ison kassin vaatetta. Huomenna vuorossa makkarin kaapit..
Seuraava pysähdykseni oli Eiran rannassa, jossa penkissä istuen ihmettelin pääkaupunkimme kauneutta. Purjevenitä lipuili näkökentässäni samalla kun lämmin auringonpaiste hiveli upeata hipiääni. ;D
Siihen sitten loppuikin mukava pyöräretki... Olin lähdössä jatkamaan matkaani kun huomasin takakunini olevan tyhjän. Seuraava bensa-asema oli noin komen kilsan päässä ja ajattelin kävellä sinne ja tsekata renkaan. Ilma ei mennyt sisään, joten ajattelin ottaa pyöräni ratikkaan, mutta sehän ei käynyt! Pysäkillä ei ollut mainintaa ettei pyörää saisi ottaa ratikkaan, mutta ilkeän kuskin mukaan määräys meni näin. ;-(
Niinpä sitten taluttelin pyöräni usean kilometrin matkan kotiin kun en viitsinyt jättää sitä keskustaan myöhemoää hakua varten.
Mutta ihanaa oli ulkoilla usean tunnin ajan ja tuo kävelykin tuntui ihan liikunnalta kun tein sen ripeästi. Ja mikä parasta, aurinko paistoi koko ajan eli sain ladattua D-vitamiinivarastojani. :))
Mitä tällä kaikella sanomaisellani oikein tahdon sanoa??
Sitä, että pääkaupunkimme on upeampi kuin muistinkaan ja sen että nyt kannattaa ottaa happihyppelyitä, koska ainakin itsessäni sen huomaan että sillä on ihan älyttömän piristävä vaikutus.
Minäkin aloin heti kotiin tultuani siivoamaan vierashuoneen kaappeja ja sain UFF:llae ison kassin vaatetta. Huomenna vuorossa makkarin kaapit..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Odottelin kävellessäni koko ajan että joku tuttu tulisi nappaamaan minut ja fillarin kyytiin, mutta ei.