Tuntuu jotenkin uskomattotmalta, että työntekijät on päästety nykyään valtaan kaikilla työpaikoilla. Työnantajalla ei ole enää sanavaltaa oikeestaan mistään.
Otetaanpa esimerkki
Sairauspoissaolot on tehty niin helpoksi, että niitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Työntekijät voivat olla muutaman päivän saikkulomilla kuukauden välein tai miten huvittaa. Työnantaja joutuu hankkimaan sijaisen ja jos ei saa niin silloin muiden työntekijöiden on tehtävä tämän saikuttajankin työt. Samoin työnantaja joutuu maksamaan tällle sairauslomalaiselle palkan kaikkine kuluineen päivineen, mutta ei voi hakea sen saikuttajan aiheuttamia kuluja mistään takaisin. Tuolllaiset saikuttamiset maksaa työnantajalle paljon vuosittain.
En voi ymmärtää, että miksi työntekijällä ei ole mitään omavastuupäiviä sairastaessaan. Parin...kolmen päivän omavastuu olisi hyvä ja se hillitsisi tehokkaasti noita keksityttyjä lintsauslomia. Työnantaja on lyöty selkä seinää vasten ja työnantajan on vaan kiltisi maksettava näiden ammattisaikuttajien aiheuttamat kulut.
Samoin esimiehelle voi vaan ilmoittaa, että on sairas ja voi olla töistä pois 3 päivää ilman lääkärintodistusta. Tuota käytetään häikäillemättömästi hyväksi. Kun ei huvita lähteä töihin, niin soitto työnantajlle riittää ja palkka juoksee. En ymmärrä, että miksi tämä sairauslomalainen ei voi käydä hakemassa sitä lomalapppua sairaudestaan vaikkapa hoitajalta, koska hoitaja voi antaa sen 3 päivää saikkua. Kait se niin on, että silloin hän kärähtäisi ja monta todistusta pistäisi jo hoitohenkilökunnankin ihmettelemään jonkun jatkuvaa sairastamista.
Tuollaisista saikuttajista kärsii koko työyhteisö, mutta työnantaja kaikkein eniten. Työyhteisö joutuu tekemään ylimääräistä työtä jatkuvasti ja kyllä silloin sairastuu oikeesti ne muutkin työyhteisön tunnolliset tekijät.
Otetaanpa esimerkki
Sairauspoissaolot on tehty niin helpoksi, että niitä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Työntekijät voivat olla muutaman päivän saikkulomilla kuukauden välein tai miten huvittaa. Työnantaja joutuu hankkimaan sijaisen ja jos ei saa niin silloin muiden työntekijöiden on tehtävä tämän saikuttajankin työt. Samoin työnantaja joutuu maksamaan tällle sairauslomalaiselle palkan kaikkine kuluineen päivineen, mutta ei voi hakea sen saikuttajan aiheuttamia kuluja mistään takaisin. Tuolllaiset saikuttamiset maksaa työnantajalle paljon vuosittain.
En voi ymmärtää, että miksi työntekijällä ei ole mitään omavastuupäiviä sairastaessaan. Parin...kolmen päivän omavastuu olisi hyvä ja se hillitsisi tehokkaasti noita keksityttyjä lintsauslomia. Työnantaja on lyöty selkä seinää vasten ja työnantajan on vaan kiltisi maksettava näiden ammattisaikuttajien aiheuttamat kulut.
Samoin esimiehelle voi vaan ilmoittaa, että on sairas ja voi olla töistä pois 3 päivää ilman lääkärintodistusta. Tuota käytetään häikäillemättömästi hyväksi. Kun ei huvita lähteä töihin, niin soitto työnantajlle riittää ja palkka juoksee. En ymmärrä, että miksi tämä sairauslomalainen ei voi käydä hakemassa sitä lomalapppua sairaudestaan vaikkapa hoitajalta, koska hoitaja voi antaa sen 3 päivää saikkua. Kait se niin on, että silloin hän kärähtäisi ja monta todistusta pistäisi jo hoitohenkilökunnankin ihmettelemään jonkun jatkuvaa sairastamista.
Tuollaisista saikuttajista kärsii koko työyhteisö, mutta työnantaja kaikkein eniten. Työyhteisö joutuu tekemään ylimääräistä työtä jatkuvasti ja kyllä silloin sairastuu oikeesti ne muutkin työyhteisön tunnolliset tekijät.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sairausloma on lääkärin suositus. Työnantaja hyväksyy sen palkanmaksun perusteeksi. Perustellusta syystä voi myös hyväksyä poissaolon, mutta ilman palkkaa.
Näistä on kyllä esimerkejä. Tehdastyöläien , joka teki valvontatyötä ( istuen) , toi kahden viikon sairauslomalapun selkäsairauden vuoksi. Hän kykeni todistajien mukaan istumaan pubissa useimpina päiviä sairausajastaan. Työnantaja ei maksanut palkkaa.
Laitoshuoltaja kertoi, että, jos hänen toimenkuvaansa muutetaan, hän jää sairauslomalle. Näin kävi. Sairausloma tuli. Mutta työnantaja ei maksanut palkkaa, koska polvikipu oli jo ennakoitu ja koski aulan siivoamista eikä pelkästään backofficen, vaikka vaativuuksiltaan eivät eronneet toisistaan.