Luonnonsuojelussa on selkeät kaksoisstandardit tietyissä asioissa vai mitä mieltä voidaan seuraavista esimerkeistä:
Metsäpeura on maailman mittakaavassa harvinainen ja ainutlaatuinen eläin. Luonnonsuojeluväki ei kuitenkaan ole ollut koskaan kiinnostunut metsäpeurasta eikä heitä tunnu haittaavan, vaikka kotimaiset suurpedot verottavat metsäpeurakantaa. Sen sijaan suurpedot ovat tiukasti suojeltuja, vaikka esimerkiksi suden ja karhun kohdalla ei voi puhua maailman mittakaavassa mistään harvinaisuudesta tai ainutlaatuisuudesta.
Muutkaan sorkkaeläimet eivät luonnonsuojelijoita kiinnosta. Kun metsästyslakia muutettiin hirven metsästyksen osalta niin, että ei ole rangaistavaa ampua hirvinaarasta, jolla on vasa/vasoja, ei luonnonsuojelijoiden suunnalta kuulunut minkäänlaisia soraääniä. Ei vaikka menettely on moraalisesti arveluttava.
Venäjältä Suomeen kävelevät villisiat voidaan tappaa tavatessa, mutta samaa reittiä kulkeva sakaali onkin rauhoitettu.
Sitten lintuasiaa. Varislinnut (lähinnä varis ja naakka) on suojeltu pitkällä pesintärauhoituksella varsin hyvin. Varislinnuilla ei juurikaan ole luontaisia vihollisia. Yleisesti tiedetään, että suuret varislintupopulaatiot tuhoavat muiden lintulajien pesiä ja poikasia. Se ei kuitenkaan luonnonsuojeluväkeä haittaa, vaan varislintujen suojelutasosta pidetään tiukasti kiinni.
Miksi näin? Miksi toinen laji on luonnonsuojelulle tärkeämpi kuin toinen vai onko tässä kysymys pohjimmiltaan ihan muista asioista.
Metsäpeura on maailman mittakaavassa harvinainen ja ainutlaatuinen eläin. Luonnonsuojeluväki ei kuitenkaan ole ollut koskaan kiinnostunut metsäpeurasta eikä heitä tunnu haittaavan, vaikka kotimaiset suurpedot verottavat metsäpeurakantaa. Sen sijaan suurpedot ovat tiukasti suojeltuja, vaikka esimerkiksi suden ja karhun kohdalla ei voi puhua maailman mittakaavassa mistään harvinaisuudesta tai ainutlaatuisuudesta.
Muutkaan sorkkaeläimet eivät luonnonsuojelijoita kiinnosta. Kun metsästyslakia muutettiin hirven metsästyksen osalta niin, että ei ole rangaistavaa ampua hirvinaarasta, jolla on vasa/vasoja, ei luonnonsuojelijoiden suunnalta kuulunut minkäänlaisia soraääniä. Ei vaikka menettely on moraalisesti arveluttava.
Venäjältä Suomeen kävelevät villisiat voidaan tappaa tavatessa, mutta samaa reittiä kulkeva sakaali onkin rauhoitettu.
Sitten lintuasiaa. Varislinnut (lähinnä varis ja naakka) on suojeltu pitkällä pesintärauhoituksella varsin hyvin. Varislinnuilla ei juurikaan ole luontaisia vihollisia. Yleisesti tiedetään, että suuret varislintupopulaatiot tuhoavat muiden lintulajien pesiä ja poikasia. Se ei kuitenkaan luonnonsuojeluväkeä haittaa, vaan varislintujen suojelutasosta pidetään tiukasti kiinni.
Miksi näin? Miksi toinen laji on luonnonsuojelulle tärkeämpi kuin toinen vai onko tässä kysymys pohjimmiltaan ihan muista asioista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asian ytimeen osuit, luonnonsuojelijat ovat niin todellisuudesta irrallaan kun vain voi.
Luonnonsuojelijoita itse asia, siis LUONNONSUOJELEMINEN ei kiinnosta pätkän vertaa !
Kyllähän jotkut luonnonsuojelijat haluaa suojella itikatkin, mutta miksi sinäkin tapat viattomia hyönteisiä? Itikat tarvitsee verta lapsilleen, täit, punkit, hirvikärpäset jne elääkseen ja lisääntyäkseen.
Vielä yksi esimerkkipari: Valkohäntäpeura ja supikoira. Valkohäntäpeura tekee vahinkoa lähinnä ihmiselle ja elinkeinoille, supikoira tuhoaa tehokkaasti luontoa, esim. lintujen pesiä. Luonnonsuojelijat vaativat peurojen hävittämistä Suomesta, mutta ovat supikoiran kohdalla taas hiljaa. Tai takavuosina oli "supi suomalainen" kampanja, jossa vaadittiin supikoiran suojelua....
Vaatiiko ne trollipeikkojen suojelua?
Ovat ehkä hiljaa (kerrankin), mutta loukkujen tuhoamista tai supien päästämistä loukuista tapahtuu, varsinkin kosteikkojen ja vesitöiden rannoilla ( juuri siellä missä supit eniten vahinkoja tuottavat).
Esitetään myös Vh-peurojen ruokinnan kieltämistä, ihan vaan siksi, että metsästäminen ja saaliin käsittely vaikeutuisi ja turvallisuus huononisi.
"Kaksilla rattailla" ajavat, mokomat..
Valkohäntäpeurat vähenee jos niitä ei ruokita. Tukijullit syöttää niille valtavat määrät porkkanaa ja mitä tahansa, laittavat sitten lihat pakkaseen.
Pakastimessa olevat Vh-peurat eivät lisäänny, siksi ruokintapaikoilta tapahtuva metsästys on tehokas keino kannan vähentämiseem.
Pitäisikö tukijullitkin pakastaa vai riittääkö tukiaisten poistaminen?
Maalaisten tuet ei nyt oikein liity tähän keskusteluun, on sitten niiden puolesta tai vastaan..
Olisiko luonnonsuojelun etääntyminen kaupunkeihin etäännyttänyt myös itse luonnon todellisuudesta ?
Se on kaupunkiluontoa, siihen sopeutuneena ja mukautuneena, ei laajasti sitä mikä on todellisuutta niiden ulkopuolella.
Suojelutarve on haitallinen siellä jossa se muuttaa luontaisia oloja tai lajien välisiä tasapainotiloja.
Hirvien määrä ja liikennetilastot tai metsien hoitotoimien epäonnistuminen.
Liiallinen säätely on myös haitallista, jos se muuttaa lajien luontaista käyttäytymistä tai edistää haitallistenkin vieraslajien määrien kasvua.
Pitäisikö lajien määrien muutoksia nähdä myös suojelutoimien seurauksena ?
Myös haitallisina ja yksipuolisina seurauksina.
Onhan linnuston lajit vähentyneet myös monien viljelytapojen muuttuessa.
Lajien välinen vuorovaikutus on ympäristön tilaan sidoksissa, yksipuolinen suojelu muuttaa myös tätä, joskus haitallisesti ja tahattomasti.
Kaikkea ei pitäisi säädellä eikä pyrkiä hallinnoimaan.
Luonnonsuojelun tulisi olla tietoisuutta toimien vaikuttavuudesta.
kuinka monta virhettä sattuu aloittajan tekstiin…
Sekö on tärkeintä?