Miten selvitä, kun ei saa vastarakkautta ja ikävä riivaa

Rakastaminen on yks veemäinen juttu. Samalla sitä olis taivaissa ja järkyttävän onnellinen. Mutta samalla kärsii kun ei näe tai jutusta ei nyt vaan tule mitään. Kun toisella ei sytytä samalla tavalla. Ihanaa kurjuutta. Hyvä et just ja just pysyy hengissä. Mutta ilman tunteita en silti haluaisi elää. Joskus vaan tuntuu, ettei joillain ihmisillä ole tunteita lainkaan. Onko se jokin kemiallinen reaktio kehossa vai mikä kun ikävä sattuu koko kehoon. Eikä mene ohi niinkuin flunssat tai korona. Ei tajua omia tunteitaan itekään. Mikä voisi auttaa. Elämänhalu on nolla. Miten selviätte?