Kertokaapas hyvät ihmiset.
Miksi niin moni näyttää luulevan, että röngenkuvaus, tietokonetomografia (TT) tai magneettikuvaus parantaa kipunne ja muut vaivanne? Mitä se auttaa, että "pääsette" magneettiin tai mihin tahansa hienoon tutkimukseen.
Miksi olette tyytyväisiä päästyänne haluamaanne tutkimukseen, vaikkei tutkimukselle olisi lääketieteellisiä perusteita?
Usein kuitenkaan saatuja hoito-ohjeita ei noudateta (lääkitys, lepo, liikunta, elämäntapamuutokset, laihdutus ym. ym.) samalla intensiivisyydellä kuin halutaan esim. altistua röntgensäteille.
Eräskin terveydenhoitajaäiti halusi väkisin kuvauttaa teini-ikäisen tyttärensä häntäluun, kun se oli kaatumisen jälkeen kipeä huolimatta siitä, että munasarjat saavat aivan turhaan säteitä, ja häntäluun mahd. murtumaa ei kuitenkaan hoideta muuten kuin kipulääkkeillä. Kuvaus ei vaikuta hoitoon millään tavalla. Esimerkkejä elävästä elämästä olisi paljon.
Kaikki varmaan tuntevat ihmistyypin, jota on kuvattu ja tutkittu paljon, vaikka vähän on löytynyt. Kun ko. ihminen haluaa tutkimuksia, niin hänelle ei riitä mitkään perustelut, ettei niitä tarvita. Hän hyppää niin monta kertaa v-otolla, että jossain haluttu tutkimus tehdään.
Esim. jos jonkun paikan satuttaa ja sitä pystyy kohtuullisesti käyttämään, niin ei kaikkea tarvitse varmuuden vuoksi näyttää lääkärille, saati kuvantaa. Kyllä hoitoon voi hakeutua jos ei paraneminen edisty.
Totta kai lääkäriin saa ja pitää tarvittaessa mennä, mutta ei mielestäni siksi, että:
-"kuume nousi tunti sitten"- ai jaa, kuumetta tosiaan on.
-"mulla on ripulit housussa" - no niinpä on.
-"ajoin ikkuna auki ja niskat on kipeet" - ai jaa.
-"käsi sattu" -no voi että
-"ryyppäsin viikon(kaks) ja maha on kipee" - mistähän se johtuu?
Tutkimukset ovat tutkimuksia, hoito hoitoa, ja suurin osa vaivoista paranee ajan kanssa.
Mielipiteitänne odottaen.
Miksi niin moni näyttää luulevan, että röngenkuvaus, tietokonetomografia (TT) tai magneettikuvaus parantaa kipunne ja muut vaivanne? Mitä se auttaa, että "pääsette" magneettiin tai mihin tahansa hienoon tutkimukseen.
Miksi olette tyytyväisiä päästyänne haluamaanne tutkimukseen, vaikkei tutkimukselle olisi lääketieteellisiä perusteita?
Usein kuitenkaan saatuja hoito-ohjeita ei noudateta (lääkitys, lepo, liikunta, elämäntapamuutokset, laihdutus ym. ym.) samalla intensiivisyydellä kuin halutaan esim. altistua röntgensäteille.
Eräskin terveydenhoitajaäiti halusi väkisin kuvauttaa teini-ikäisen tyttärensä häntäluun, kun se oli kaatumisen jälkeen kipeä huolimatta siitä, että munasarjat saavat aivan turhaan säteitä, ja häntäluun mahd. murtumaa ei kuitenkaan hoideta muuten kuin kipulääkkeillä. Kuvaus ei vaikuta hoitoon millään tavalla. Esimerkkejä elävästä elämästä olisi paljon.
Kaikki varmaan tuntevat ihmistyypin, jota on kuvattu ja tutkittu paljon, vaikka vähän on löytynyt. Kun ko. ihminen haluaa tutkimuksia, niin hänelle ei riitä mitkään perustelut, ettei niitä tarvita. Hän hyppää niin monta kertaa v-otolla, että jossain haluttu tutkimus tehdään.
Esim. jos jonkun paikan satuttaa ja sitä pystyy kohtuullisesti käyttämään, niin ei kaikkea tarvitse varmuuden vuoksi näyttää lääkärille, saati kuvantaa. Kyllä hoitoon voi hakeutua jos ei paraneminen edisty.
Totta kai lääkäriin saa ja pitää tarvittaessa mennä, mutta ei mielestäni siksi, että:
-"kuume nousi tunti sitten"- ai jaa, kuumetta tosiaan on.
-"mulla on ripulit housussa" - no niinpä on.
-"ajoin ikkuna auki ja niskat on kipeet" - ai jaa.
-"käsi sattu" -no voi että
-"ryyppäsin viikon(kaks) ja maha on kipee" - mistähän se johtuu?
Tutkimukset ovat tutkimuksia, hoito hoitoa, ja suurin osa vaivoista paranee ajan kanssa.
Mielipiteitänne odottaen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Taidat olla tk:ssa töissä?
Kun otit esille nämä "niin monien haluamat" erilaiset kuvaukset, ja niiden mahd.haitat, kysynkin siihen liittyen, minkälaiset ovat esim. röntgenkuvauksen käyttökohteet sekä saatavat hyödyt ja haitat, sekä säteilyannokset,
a) esim. yksittäisen hampaan kuvauksessa
b) esim. ortopantografiakuvauksessa
c) esim. keuhkojen kuvauksessa
ja tarvitaanko, käytetäänkö niissä sätelysuojaa,
ulkopuolisten alueiden suojaamiseksi?
Entä näiden muiden kuvausmenetelmien käyttökohteet, haitat - hyödyt?
Mutta asia voi olla niinkin, että potilas todella tuntee itsensä ja on oikeasti kipeä. Lääkäri ei vain osaa tai keksi syytä potilaan vaivoihin ja niin joudutaan ottamaan turhia kuvia ja tekemään muita tutkimuksia.
Esimerkki elävästä elämästä:
Selkäni oli tosi kipeä kauttaaltaan noin kuukaudenpäivät. Sain tulehduskipulääkkeitä.
Eivät auttaneet. Alkoi kädet olemaan niin puutuneet, ettei mikään pysynyt käsissä. Samoin kävely oli aika huonoa ja gorillamainen kävely tuntui kaikkein helpommalta. Sain uusia tulehduskipulääkkeitä ja morfiinia. Eivät auttaneet.
Kävely vaikeutui entisestään ja sängystä en päässyt ilman apua ylös. Otettiin rtg selästä. Ei kummenpaa, kotiin.
Säryt jatkuivat ja meni lääkäriin, joka lähetti reumapolille. Otettiin mri SI_nivelestä, tulos oik. sakroiliittia. Aloitettiin Salazopyrin. Olin kertonut lääkärille etten siedä asperiinia..seurasi allergisia reaktioita..lääkäriin, joka fiksusti huomasi kun ihmettelin etteikö tuo salt osa ole sama kuin asperiinissa, että onpas tosiaan..vaihdettiin Trexaniin jne näitä solusalpaajia popsin sitten yli kahden vuoden ajan, kunnes pääsin Heinolaan reumasairaalaan. Siellä otettiin uudet kuvat SI-nivelestä ja todettiin ettei niissä ole tulehdusta. Kotiin kroonisena kipupotilaana ja vahvanlainen lääkitys epilepsialääkkeillä, siihen neuropaattiseen kipuun jota nyt sitten sairastin.
Kyllästyin paheneviin vapina ja tunnottomuuskohtauksiin sekä kaatuiluun ja menin neurologille, joka tki ENMG. Tulos normaali ja lähete reumapolille. Nyt onnekseni oli kuunteleva lääkäri ja pyynnöstäni laittoi MRI-kuvaukseen myös lannerangan sI-nivelten lisäksi. Vika löyti. Aikaa on kulunut vuoden 1999 joulukuulta vuoden 2005 toukokuulle.
Mitä tästä opimme?
Ainakin minä sen, että POTILAS ON OIKEASSA KUN HÄN KERTOO VAIVOISTAAN JA LÄÄKÄRIN PITÄISI KUUNNELLA EIKÄ VAIN OTAKSUA.
JOS OLISIN HETI PÄÄSSYT LANNERANGAN MRI-TUTKIMUKSEEN, OLISIN MAHDOLLISESTI ELÄKKEELLÄ TAI UUDELLEENKOULUTETTUNA MUTTA NYT OLEN OLLUT YLI KAKSI VUOTTA ILMAN MITÄÄN TULOJA JA VASTA ELOKUUSSA ALETAAN SELVITTÄMÄÄN ONKO MINUSTA MIHINKÄÄN TÄMÄN SELKÄNI KANSSA.
SITÄPAITSI VARMAA ON ETTEI NUO KUUSI ERI SOLUSALPAAJAA OLE OLLEET HYVÄKSI YLEISTERVEYDELLENI, ONHAN NE TOISELTA NIMELTÄÄN SOLUMYRKKYJÄ, KÄYTETÄÄN VAIN PIENEMPIÄ ANNOKSIA KUIN SYÖPÄÄN.
Tässä minun mielipiteeni sinun turhiin tutkimuksiisi.
Ehkä en kuitenkaan sanonut, että kaikki tutkimukset on turhia, ja kaikki potilaat turhaan lääkärissä.
Peräänkuulutin terveen järjen käyttöä. kun luet tekstin uudelleen niin ehkä ymmärrät, ehkä olisit päässyt oikeaan tutkimukseen nopeammin, jos terv huoltoa ei tukittaisi toisarvoisilla asioilla.
Nimim. kokemusta molemmilta puolilta
.. niilläkin "tyhmillä" on ikävä työ, jossa täytyy sietää raivostuttavan typeriä asiakkaita. Mielessä siintää sairasloma, ja pitkällä tähtäimellä eläke, joka vapauttaa p..maisesta työstä.. Ja onhan mahdollista, että on ihan oikeasti eli fyysisesti sairaita ihmisiä, jotka haluavat tutkimuksia ja niiden myötä hoitoja.
Mistä olet tullut siihen tulokseen, että ihmisillä on tällainen luulo, että jotkut kuvaukset parantavat kivut ja vaivat???
Enpä ole vielä näin höperöksi käynyttä henkilöä tavannut!
Päin vastoin monasti suorastaan kummastellaan, että kovin paljon kuvia otetaan, ja eivätpä ne vähänkään vanhemmat kuvat ole kelvollisia, vaan mieluummin otetaan uusia ja uusia kuvia, ja tutkimuksia!
Onkohan se liian vaikeaa ymmärtää, että jos potilas ei kipuihinsa, ja vaivoihinsa saa muuta selitystä, selvitystä asiantuntijalta, kuin sen pillerireseptin, ja kertomuksen, että seurataan, katsotaan ja toivotaan, että kyllä se siitä paranee, ei kait ole suurikaan yllätys, että hän ongelmiensa riivaamana haluaa hiukan tarkempaa tietoa sairauksistaan, oli sitten niitä esiintuomiasi lääketietellisiä perusteita tai ei!
Eikös se asiantuntija ole se henkilö, joka on saanut koulutuksen näiden ongelmien ratkaisuun, jopa, toivottavasti myös potilastakin tyydyttävällä tavalla!
Jos se ei sitten onnistu, olisikohan peiliin katsomisen paikka?
Mikä sen kalliiksikin sanotun terveydenhoidon perimmäinen tarkoitus käytännössä sitten on?
Nämä esimerkkisi juttusi lopussa, kertokoon myös osaltaan siitä missä mennään!
valmistunu lähihoitaja?
Juttusi vaikuttaa sellaiselta soopalta, että et varmasti ole enempää koulutettu. Viisaampi pitäisi turpansa tukossa.
Asenteessasi olisi potilastyöhön paljonkin parantamisen varaa. Mutta suurin osa lähihoitajistahan on niitä työttömyyskassan kouluun laittamia, joita oikeasti ei pätkääkään kiinnosta ihmisen kohtaaminen tai hyvä ja kunnollinen hoito. Mieluummin kahvihuoneessa tai pihanperällä tupakan kanssa haukotellaan.