Olen parikymppinen nainen ja opiskelija pääkaupunkiseudulta. Ongelmani koskee sitä että tajusin noin viisi vuotta sitten rakastavani paljon enemmän naisia kuin miehiä, mutten halua kertoa asiaa konservatiivisille ja seksistisille vanhemmilleni. Ilmapiiri lapsuudenperheessäni on joskus hyvin toksinen enkä voi tai edes halua puhua tällaisesta asiasta heille. Olen ajatellut että löytäisin jostain esimerkiksi homo/bi-miehen (vaikka heteromieskin kelpaa kunhan on järkevä eikä ala painostamaan seksiin), jonka kanssa voisin esittää pari vuotta heteropariskuntaa vanhemmilleni (tietenkään emme oikeasti olisi yhdessä, vaan tapailisimme ja menisimme molemmat tahoillamme). Käytännössä asuisimme yhdessä noin muutama vuosi ja kun olisimme tämän kyseisen miehen kanssa saaneet ne pari vanhempieni toivomaa lasta, voimme sitten "erota" vanhempien silmissä ja muuttaa erilleen ja ottaa yhteishuoltajuuden. Ja tämän jälkeen kun ne lapset on hankittu, eivät vanhemmat voi enää painostaa minua uuteen heteroliittoon. Olisimme heidän silmissään vaan ihan tavalliset eronneet, ja voisimme jälleen molemmat elää vapaata elämää. Miltä kuulostaa? Toivon asiallisia vastauksia. Ihmisten olisi hyvä muistaa että kaikki eivät voi/halua perhepiirissään olla avoimia seksuaali/sateenkaarivähemmistöön kuulumisesta ja minä olen yksi heistä. Mitä mieltä esimerkiksi miehet ovat? Kiinnostaa kuulla ihan kaikkien vastauksia.
Kaapissa omasta halustaan
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.