Annan teille vinkin älkää antako periksi osituksessa.Myös nainen voi jäädä entiseen kotiin.Samalla lailla nainen nykyaikana pärjää siinä missä mieskin.Älkää vähätelkö tekemisiänne mitä olette tehnee yhteisen kodin eteen.
naiset olkaa vahvoja osituksessa
taistelija
71911
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tarvita!! Ositus on omaisuuden jakoa, lain ja oikeudenmukaisuuden mukaan, puhumalla ja sovittelemalla. (ootko armeijaa ajatellu?)
muta on varmaan parempi "ALKAA" uusi elämä uudessa asunnossakin,en itse ainakaan voisi kuvitella esim. uutta naisystävääni vanhaan yhteiseen asuntoon,muistoja liikaa ym
Mun ex jätti kyl asunnon mulle ja lapselle, mut vei mennessänsä kaiken, mitä halus. Ja sen jälkeen meni oikeusaputoimistoon ja alkoi vaatia loppuja jaettavaksi. Ja ne loput oli nimenomaan minun maksamiani. Ja minähän sitten jouduin palkkaamaan oman asianajajan ja maksan siitä vieläkin :(
Paras vinkki pareille: Tehkää avioehto!
Siinä säästyy tarvittaessa molemmat kaikelta turhalta vaivalta. Olisihan erossa paljon muutakin miettimistä, kuin omaisuudesta tappeleminen.
Kokemusta on siitäkin, kuinka "mies on maksanut kaiken ja käynyt enemmän töissä ja sillä ei ole mitään arvoa, että olen hoitanut lasta kotona välillä ja myöhemmin ollut paremmin palkatussa työssä, kuin hän" Onhan se siinä nyt parempi, että on ollut esim. 10v. töissä ja tienannut saman verran, kuin nainen sitten parissa vuodessa :/
älkää menkö naimisiin!!!
..virl parempi vinkki =)
Valitettavasti kaikkien miesten kanssa ei voi neuvotella ja sovitella ositusta. Jäin itse lasteni kanssa asumaan yhteiseen taloomme sanoisinko vielä että lasten takia koska he eivät halunneet lähteä kotoaan,Huomattavasti helpommalla olisin päässyt kun olisin ottanut lapset kainalooni ja häipynyt. Olisin säästynyt kenties kaikelta uhkailulta, kiristykseltä, väkivallalta yms. Vuoden kestäneen "taistelun" jälkeen olen maksanut ex:ni ulos talosta ja voin sanoa että rauha on laskeutunut kotiimme. Mieheni kanssa ei voinut neuvotella yhtään mistään, hän ei suostunut yhteenkään ositus- esitykseen. Onneksemme hän teki niin paljon velkaa asumusero aikanamme että lopen tuli niin kova rahapula että oli pakko suostua lakisääteiseen ositukseen. Olen eläkkeellä kun vihdoin saan talon maksettua mutta uskon että TAISTELU kannatti. Mainittakoon vielä että meillä olin minä joka kävin töissä ja elätin perheen mieheni köllötellessä sohvalla kun työnteko ei juurikaan huvittanut, mutta sitähän ei oteta huomioon osituksessa kuka on leivän tienannut.
Onneksi olkoon sinulle!Olet käynyt kovan taistelun läpitte.Kyllä se talo tulee siinä pikku hiljaa maksettua niin se on minullakin.Onneksi on omatupa ja oma lupa.meillä oli se ero ettei meillä ollut lapsia.Mukavaa kesän odotusta sinulle!!!