Kasarilla autojen ilmanvastuskertoimet olivat 0,35-0,4 luokkaa ja kaikilla merkeillä otettiin käyttöön umpinaiset tai virtaviivaistetut pölykapelit. Pösöissä jopa hapsutetuiksi leikellyt roiskeläpät. Mainoksissa säästettiin bensaa ihan hurjasti. Todellisuudessa kaasarikoneet hörppivät huikeita litramääriä.
Kasarin bensansäästö ratkaisut huvittavat
Anonyymi-ap
2111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinä et selvästikään ymmärrä mistä silloin polttoaineen säästöinto oli peräisin. Oletko kuullut sellaisesta kuin öljykriisi?
Kaasariautot oikein säädettynä ja huollettuna kuluttivat kylläkin vähemmän bensiiniä kuin lainsäätäjän pakottamana 90-luvun alussa 3-toimikatalysaattoriautot, joissa oli käytettävä stökiömetristä polttoaineseosta katalysaattorin vuoksi, kun kaasariautolla saattoi ajaa laihemmallakin seoksella.
Suomalaisilla nopeusrajoituksilla ilmanvastuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin Saksan vapaiden nopeuksien autobaanoilla, tiesithän että autoja myydään ja myytiin ennenkin myös muualla kuin Suomessa?
Samoja 80-luvun autoja, jotka meillä oli kaasarikoneella, oli ainakin Kaliforniassa jo polttoaineen suihkutuksella ja katalysaattorilla myynnissä savusumuongelman vähentämiseksi.
Öljykriisejä oli 1973 ja 1979. Pölykapseleillä "säästäminen" alkoi kasarin puolivälissä. Ymmärrän kyllä miksi kaasarit korvattiin ruiskuilla, mutta kaasarikoneet kuluttivat enemmän, ei siitä pääse mihinkään. Etenkin kaupunkiajossa kulutus oli tämän päivän mittapuulla runsasta, vaikka autot olivat 200-300 kg kevyempiä. Dieselit olivat taloudellisia jo kasarin puolivälistä lähtien. Omat kasariautoni kuluttivat bensa liki 8 litraa ja diesel 5 litraa keskiarvoina. Alemman keskiluokan normikinnereitä. Eräs tuutu taksimies kertoi -87 ajavansa W124 200D mersullansa viiden litran keskikulutukseen, mitä en kylläkään ihan uskonut. Kuutoseen ehkä, mutta ei viitoseen.