TUPO-teatteri sai kliimaksinsa

Paperiteollisuudessa huippuluokkaa mistä kiitos kuuluu koko tuotantoketjulle, kannosta satamaan.

Työn tuottavuudesta, Tähtisen sanoin.

Kliimaksin, kun huomasit että paperiteollisuus
ei olekkaan kriisissä suomessa?

Painua takaisin maan alle?

Tutkimus on tutkimus ja niitä vastaan tehdään toisia tutkimuksia. Ota huomioon, että olen aiemmin puhunut vain palkoista ja palkkakuluista ja suhteuttanut niitä erilaisiin tuottavuusolettamiin. Muistaakseni USA:ssa paperityöntekijän palkkakustannukset sivukulut huomioiden ovat keskimäärin n. 30% edullisempia, kuin Suomessa ja siten myös suunnilleen samaa tasoa, kuin Saksassa. (Korjatkoon se, joka tietää).

Samassa dokumentissa todetaan, että:
"
Näytämme yksinkertaisilla laskelmilla, että jo puolen prosenttiyksikön lisäys työn tuottavuuden kasvuvauhdissa tuottaisi muutamassa vuodessa korkeamman elintason kuin sadan tuhannen uuden työpaikan luominen. Tämä johtuu siitä, että talouskasvu toimii korkoa korolle – periaatteella. Pienetkin muutokset kasvuvauhdissa saavat riittävän pitkällä aikavälillä aikaan suuren muutoksen elintasossa.

Talouspolitiikkamme suuntaa on siksi mielestämme muutettava siten, että se paremmin tukee talouskasvua. Suomen vaurastuminen on perustunut teknologisessa kehityksessä johtavia maita perässä tulevan etuun. Olemme lainanneet muiden kehittämää teknologiaa hyödyntääksemme omia raaka-aineitamme, investoineet tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin sekä opetelleet vaadittavat tiedot ja taidot. Työn tuottavuuden kasvuvauhti kiihtyi tämän politiikan seurauksena 1970-luvulle saakka.
Nyt tilanne on muuttunut siltä osin, että eräillä teollisilla toimialoilla suomalaiset yritykset ovat jo teknologiajohtajia, jolloin niillä ei ole enää perässähiihtäjän etua. Työn tuottavuus on Suomessa korkeampi kuin Yhdysvalloissa ja yhdessäkään toisessa EUmaassa massan ja paperin, sahatavaran ja puutuotteiden, perusmetallien sekä
viestintäteknologialaitteiden valmistuksessa. Näillä aloilla suomalaiset yritykset kehittävät uutta teknologiaa, jota ulkomaiset yritykset kopioivat ja jota ne itse voivat parhaiten hyödyntää perustamalla tuotantolaitoksia ulkomaille.
"

"
Kuvio 5 tiivistää taulukossa 1 esitetyn vertailun tulokset. Sen pystyakselilla mitataan työn
tuottavuutta ja vaaka-akselilla työpanoksen määrää. Kuvioon piirretty paraabeli esittää ne
työn tuottavuuden ja työtuntien yhdistelmät, joilla vuonna 2003 saatiin aikaan sama elintaso kuin Suomessa.3 Paraabelin yläpuolella sijaitsevissa maissa elintaso on Suomea korkeampi ja alapuolella matalampi. Kuviosta selviää esimerkiksi, että Norjan elintaso on Suomea parempi siitä syystä, että työn tuottavuus on suurempi. Samasta syystä Saksan elintaso on Suomen luokkaa, vaikka suhteellinen työpanos on siellä alempi kuin meillä. Japanin elintaso on puolestaan likimain sama kuin meillä korkean työpanoksen ansiosta, vaikka työn tuottavuus on selvästi pienempi. Kaikkein korkein elintaso on
Yhdysvalloissa, koska siellä sekä työn tuottavuus että työpanos ovat suuria.
"

Nyt itse asiaan: Jos palkkakustannusten osuus paperiteollisuudessa on n. 8%, niin silloin tuottavuusluku 213 verrattuna USA:n 100:aan antaisi mahdollisuuden maksaa 0.08*213/100 = x = 17% parempaa palkkaa, jos palkan sivukulut ovat samat. Jota ne eivät ole.

Totuus on, että suomalaiset paperimiehet kilpailevat kuitenkin Euroopan alueella, eli todelliset kilpailijat ovat lähinnä Ruotsi ja Saksa. Saksassa tuottavuus on koko teollisuudessa (s. 14) n. 20% pienempi, joten ainakin Saksan osalta tuottavuus-palkkavertailussa Suomi on oletettavasti n. 10% kaliimpi. Tätä palkkakustannuksista johtuvaa (n. 1%:n) kilpailuhaittaa Suomen osalta toki kompensoivat/voi kompensoida mm. raaka-aineen ja energian edullisuus, investointiympäristön rasitteettomuus tai yritysverotuksen rakenne (sen kokonaisedullisuus). Energian hintaa ja jossain määrin raaka-aineen hintaa lukuunottamatta muut Euroopan maat taitavat viedä voiton.

Raaka-aine on jo edullista, lähinnä Venäjän viennin turvin. Energiassa on mm. Kioto-painetta ylöspäin. Veroratkaisut on Suomessa lähivuosiksi tehty, n. 3% muutos alaspäin v. 2001 vertailusta. Saksassa aiotaan tehdä yritysverotukseen jälleen 5% (abs.) alennus (ed. 2001 lopulla) ja palkatkin on jäädytetty pariksi vuodeksi eteenpäin.

Lisäksi tuotantokapasiteetti taitaa olla Suomessa aika tehokkaasti hyödynnetty jo nyt, niinpä tuottavuutta ei enää voida nostaa ilman investointeja. (Kuten yllä mainitsin, niin investointiympäristö muissa maissa on yrityksen kannalta terveempi, kuin Suomessa.)

Koko ala ei tule Suomesta häviämään, mutta pari tehdasta tullaan aika suurella todennäköisyydellä sulkemaan siinä vaiheessa, kun investoinnit tulisivat taas ajankohtaisiksi. Investoinnit uuteen kapasiteettiin kun kannattaa tehdä johonkin toiseen maahan, kuin Suomessa.

Tutkain kirjoitti:

Tutkimus on tutkimus ja niitä vastaan tehdään toisia tutkimuksia. Ota huomioon, että olen aiemmin puhunut vain palkoista ja palkkakuluista ja suhteuttanut niitä erilaisiin tuottavuusolettamiin. Muistaakseni USA:ssa paperityöntekijän palkkakustannukset sivukulut huomioiden ovat keskimäärin n. 30% edullisempia, kuin Suomessa ja siten myös suunnilleen samaa tasoa, kuin Saksassa. (Korjatkoon se, joka tietää).

Samassa dokumentissa todetaan, että:
"
Näytämme yksinkertaisilla laskelmilla, että jo puolen prosenttiyksikön lisäys työn tuottavuuden kasvuvauhdissa tuottaisi muutamassa vuodessa korkeamman elintason kuin sadan tuhannen uuden työpaikan luominen. Tämä johtuu siitä, että talouskasvu toimii korkoa korolle – periaatteella. Pienetkin muutokset kasvuvauhdissa saavat riittävän pitkällä aikavälillä aikaan suuren muutoksen elintasossa.

Talouspolitiikkamme suuntaa on siksi mielestämme muutettava siten, että se paremmin tukee talouskasvua. Suomen vaurastuminen on perustunut teknologisessa kehityksessä johtavia maita perässä tulevan etuun. Olemme lainanneet muiden kehittämää teknologiaa hyödyntääksemme omia raaka-aineitamme, investoineet tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin sekä opetelleet vaadittavat tiedot ja taidot. Työn tuottavuuden kasvuvauhti kiihtyi tämän politiikan seurauksena 1970-luvulle saakka.
Nyt tilanne on muuttunut siltä osin, että eräillä teollisilla toimialoilla suomalaiset yritykset ovat jo teknologiajohtajia, jolloin niillä ei ole enää perässähiihtäjän etua. Työn tuottavuus on Suomessa korkeampi kuin Yhdysvalloissa ja yhdessäkään toisessa EUmaassa massan ja paperin, sahatavaran ja puutuotteiden, perusmetallien sekä
viestintäteknologialaitteiden valmistuksessa. Näillä aloilla suomalaiset yritykset kehittävät uutta teknologiaa, jota ulkomaiset yritykset kopioivat ja jota ne itse voivat parhaiten hyödyntää perustamalla tuotantolaitoksia ulkomaille.
"

"
Kuvio 5 tiivistää taulukossa 1 esitetyn vertailun tulokset. Sen pystyakselilla mitataan työn
tuottavuutta ja vaaka-akselilla työpanoksen määrää. Kuvioon piirretty paraabeli esittää ne
työn tuottavuuden ja työtuntien yhdistelmät, joilla vuonna 2003 saatiin aikaan sama elintaso kuin Suomessa.3 Paraabelin yläpuolella sijaitsevissa maissa elintaso on Suomea korkeampi ja alapuolella matalampi. Kuviosta selviää esimerkiksi, että Norjan elintaso on Suomea parempi siitä syystä, että työn tuottavuus on suurempi. Samasta syystä Saksan elintaso on Suomen luokkaa, vaikka suhteellinen työpanos on siellä alempi kuin meillä. Japanin elintaso on puolestaan likimain sama kuin meillä korkean työpanoksen ansiosta, vaikka työn tuottavuus on selvästi pienempi. Kaikkein korkein elintaso on
Yhdysvalloissa, koska siellä sekä työn tuottavuus että työpanos ovat suuria.
"

Nyt itse asiaan: Jos palkkakustannusten osuus paperiteollisuudessa on n. 8%, niin silloin tuottavuusluku 213 verrattuna USA:n 100:aan antaisi mahdollisuuden maksaa 0.08*213/100 = x = 17% parempaa palkkaa, jos palkan sivukulut ovat samat. Jota ne eivät ole.

Totuus on, että suomalaiset paperimiehet kilpailevat kuitenkin Euroopan alueella, eli todelliset kilpailijat ovat lähinnä Ruotsi ja Saksa. Saksassa tuottavuus on koko teollisuudessa (s. 14) n. 20% pienempi, joten ainakin Saksan osalta tuottavuus-palkkavertailussa Suomi on oletettavasti n. 10% kaliimpi. Tätä palkkakustannuksista johtuvaa (n. 1%:n) kilpailuhaittaa Suomen osalta toki kompensoivat/voi kompensoida mm. raaka-aineen ja energian edullisuus, investointiympäristön rasitteettomuus tai yritysverotuksen rakenne (sen kokonaisedullisuus). Energian hintaa ja jossain määrin raaka-aineen hintaa lukuunottamatta muut Euroopan maat taitavat viedä voiton.

Raaka-aine on jo edullista, lähinnä Venäjän viennin turvin. Energiassa on mm. Kioto-painetta ylöspäin. Veroratkaisut on Suomessa lähivuosiksi tehty, n. 3% muutos alaspäin v. 2001 vertailusta. Saksassa aiotaan tehdä yritysverotukseen jälleen 5% (abs.) alennus (ed. 2001 lopulla) ja palkatkin on jäädytetty pariksi vuodeksi eteenpäin.

Lisäksi tuotantokapasiteetti taitaa olla Suomessa aika tehokkaasti hyödynnetty jo nyt, niinpä tuottavuutta ei enää voida nostaa ilman investointeja. (Kuten yllä mainitsin, niin investointiympäristö muissa maissa on yrityksen kannalta terveempi, kuin Suomessa.)

Koko ala ei tule Suomesta häviämään, mutta pari tehdasta tullaan aika suurella todennäköisyydellä sulkemaan siinä vaiheessa, kun investoinnit tulisivat taas ajankohtaisiksi. Investoinnit uuteen kapasiteettiin kun kannattaa tehdä johonkin toiseen maahan, kuin Suomessa.

Kunnossa ja jotain uusitaan, jotain vanhoja voidaan sulkea se on suunta, puuvaranto on
varsin niukka eikä se anna mahdollisuuksia
uusille koneille ellei jotain vanhoja vastaavasti
suljeta.