ei edes kaduta (tai jollain tietyllä tapaa, mutta ei niin kuin pitäisi)
Olen seurustellut kultini kanssa 1,5 vuotta, vähän päälle.. Viime kesänä minulla kuitenkin oli 3 kuukauden seksisuhde toiseen mieheen (joka oli aika rumakin vielä)..
Jotenkin olen sysännyt sen kolme kuukautta ajatuksistani pois, niin että en edes muista tapahtunutta.. jos valheenpaljastus kokeessa kysyttäisiin, olenko pettänyt ja vastaisin en.. se varmasti näyttäisi oikein!
Joskus todella harvoin tuo asia pompsahtaa mieleeni.. sanotaan nyt vaikka kerran 2 kuukaudessa ja se ajatus viipyy päässä minuutin verran ja unohtuu taas piiitkäksi aikaa!
Onneksi tein päätöksen, että en koskaan kerro kullalleni asiaa, se oli mut jättänyt, jos olisin kertonut!
Olen seurustellut kultini kanssa 1,5 vuotta, vähän päälle.. Viime kesänä minulla kuitenkin oli 3 kuukauden seksisuhde toiseen mieheen (joka oli aika rumakin vielä)..
Jotenkin olen sysännyt sen kolme kuukautta ajatuksistani pois, niin että en edes muista tapahtunutta.. jos valheenpaljastus kokeessa kysyttäisiin, olenko pettänyt ja vastaisin en.. se varmasti näyttäisi oikein!
Joskus todella harvoin tuo asia pompsahtaa mieleeni.. sanotaan nyt vaikka kerran 2 kuukaudessa ja se ajatus viipyy päässä minuutin verran ja unohtuu taas piiitkäksi aikaa!
Onneksi tein päätöksen, että en koskaan kerro kullalleni asiaa, se oli mut jättänyt, jos olisin kertonut!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet valintasi tehnyt ja päättänyt elää salaisuuden kanssa. Varmasti suhteenne kannalta kertomatta jättäminen on ollut ok, elikkä et ole halunnut kantaa vastuutasi loppuun asti.
Tietty kun katsot kultaasi silmiin, niin tunnethan sydämmessäsi "Olen ehdottomasti kulta luottamuksesi arvoinen", ehkäpä et kuitenkaan tunne ja vaikka et kerrokaan, niin olet särkenyt palan itsekunnioitustasi ja se kalvaa aika ajoin mieltäsi, vaikka kaikin tavoin varmasti haluat ja yrität unohtaa.
No kukin elää tavallaan ja kantaa sisäistä sanatontakin vastuuta asioista.
Hassua sanoit sen ihan itse, et ansaitse olla miehesi kanssa, sillä hän olisi sinut jättänyt jos olisit kertonut totuuden.
Valheessa on tietenkin mukavempi elää, sillä et joudu kohtaamaan tekojesi seurauksia. Ja omien tekojen seurauksia on niiiiiin inhottava käsitellä.
Ja muistathan, että se tapahtui vaikka et sitä muistelisikaan.
Voit nyt illalla hänen vieressään miettiä sitä kuinka onnellinen rakkaasi on eläessään valehtelijan kanssa.
kyllä valheessa eläminen on paljon pahempaa ja rankempaa.on kokemusta kummastakin, sekä kertomisesta ja kertomatta jättämisestä.tiedän miksi alkuperäinen kirjoittaja ei tunne oikeastaan mitään syyllisyyttä ym. hän on eritellyt asiat toisestaan. pettäminen ei liittynyt millään tavoin hänen mieheensä.monet vääntävät päässään asian näin!itsekin olen niin tehnyt. en myöskään osaa katua pettämistäni sillä miksi katuisin sitä että minulla oli hauskaa??kuulostaa hullulta mutta ihmismieli on todella kummallinen.:)en myöskään ole pyytänyt anteeksi pettämistäni, mutta olen pyytänyt anteeksi sitä että loukkasin miestäni!että näin.:)ihmismieli on niiiiiin kummallinen.