Yllättävää tukea suomalaiselle Nato-keskustelulle: ”Venäjä on pilannut itse imagonsa – kiristys on loukkaus Suomelle”
Venäjän mediasta löytyy useita puheenvuoroja, joissa arvioidaan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän ulkoministeriön olevan itse syypäitä siihen, että Suomi on huolestunut ja käynnistänyt keskustelun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
VENÄJÄN mediasta löytyy muutamia tuoreita artikkeleita ja ohjelmia, joissa arvioidaan Suomessa ryöpsähtäneen Nato-keskustelun olevan seurausta Kremlin omasta politiikasta.
Venäjä on pilannut pahasti oman imagonsa kiristyksellä ja uhkavaatimuksilla. Hyvin epätyypillinen kiristyksen muoto oli julkaista turvatakuusopimusten luonnokset. Se suututti monet eurooppalaiset maat, Petrov sanoi.
Petrov viittasi Venäjän laatimiin sopimusehdotuksiin, jotka Moskova julkisti joulukuun puolivälissä. Putin vaatii Yhdysvaltoja ja puolustusliitto Natoa suostumaan muun muassa siihen, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä ja Naton nykyistenkin itäeurooppalaisten jäsenmaiden puolustusta olisi ajettava alas vuoden 1997 tasolle.
– Niissä vaaditaan mahdottomia, ja aivan tietoisesti mahdottomia. Se on loukkaavaa sellaisille maille kuten Suomelle, jota ei edes otettaisi huomioon, koska yritetään sopia näiden maiden kohtalosta muiden maiden pään välityksellä, Petrov sanoi.
ALBATS huomautti tähän väliin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi uudenvuodenpuheessaan Suomen säilyttävän itsellään mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Albatsin mukaan tällainen olisi Venäjälle erittäin ikävä käänne, sillä Suomi on säilyttänyt liittoutumattomuutensa näihin päiviin saakka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
– Täytyy katsoa totuutta silmiin: Suomea on työntänyt tähän askeleeseen Venäjän ulkoministeriö. Eikä vielä ole nähty tämän uhkavaatimuksen aiheuttamien tapahtumien lopullista käännettä, Petrov sanoi.
Petrovin mukaan Venäjän vaatimiin sitoviin ja kirjallisiin turvatakuisiin kannattaa suhtautua varauksella jo senkin vuoksi, että Venäjä itse on rikkonut usein omia sopimuksiaan. Näin kävi esimerkiksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan yhteydessä niin kutsutulle Budapestin sopimukselle, jossa Venäjä oli antanut Ukrainalle turvatakuut saatuaan itselleen Ukrainan alueella olleet Neuvostoliiton ydinaseet vuonna 1994.
Venäjän mediasta löytyy useita puheenvuoroja, joissa arvioidaan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän ulkoministeriön olevan itse syypäitä siihen, että Suomi on huolestunut ja käynnistänyt keskustelun mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
VENÄJÄN mediasta löytyy muutamia tuoreita artikkeleita ja ohjelmia, joissa arvioidaan Suomessa ryöpsähtäneen Nato-keskustelun olevan seurausta Kremlin omasta politiikasta.
Venäjä on pilannut pahasti oman imagonsa kiristyksellä ja uhkavaatimuksilla. Hyvin epätyypillinen kiristyksen muoto oli julkaista turvatakuusopimusten luonnokset. Se suututti monet eurooppalaiset maat, Petrov sanoi.
Petrov viittasi Venäjän laatimiin sopimusehdotuksiin, jotka Moskova julkisti joulukuun puolivälissä. Putin vaatii Yhdysvaltoja ja puolustusliitto Natoa suostumaan muun muassa siihen, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä ja Naton nykyistenkin itäeurooppalaisten jäsenmaiden puolustusta olisi ajettava alas vuoden 1997 tasolle.
– Niissä vaaditaan mahdottomia, ja aivan tietoisesti mahdottomia. Se on loukkaavaa sellaisille maille kuten Suomelle, jota ei edes otettaisi huomioon, koska yritetään sopia näiden maiden kohtalosta muiden maiden pään välityksellä, Petrov sanoi.
ALBATS huomautti tähän väliin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi uudenvuodenpuheessaan Suomen säilyttävän itsellään mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Albatsin mukaan tällainen olisi Venäjälle erittäin ikävä käänne, sillä Suomi on säilyttänyt liittoutumattomuutensa näihin päiviin saakka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
– Täytyy katsoa totuutta silmiin: Suomea on työntänyt tähän askeleeseen Venäjän ulkoministeriö. Eikä vielä ole nähty tämän uhkavaatimuksen aiheuttamien tapahtumien lopullista käännettä, Petrov sanoi.
Petrovin mukaan Venäjän vaatimiin sitoviin ja kirjallisiin turvatakuisiin kannattaa suhtautua varauksella jo senkin vuoksi, että Venäjä itse on rikkonut usein omia sopimuksiaan. Näin kävi esimerkiksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan yhteydessä niin kutsutulle Budapestin sopimukselle, jossa Venäjä oli antanut Ukrainalle turvatakuut saatuaan itselleen Ukrainan alueella olleet Neuvostoliiton ydinaseet vuonna 1994.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Putin lakeijoineen on ryssinyt venäläisten tulevaisuuden ja karkottanut politiikallaan kohta kaikki lähipiiristään. Putte ei ymmärrä ettei ketään kiinnosta elää uusiksi 1930-lukua, vaikka tämä seniili kuinka koettaa loihtia noista venäläisen valtiojohtoisen terrorin "juhlavuosista" sankarillisia tarinoita.