Minä äitinä saan hoitaa vauvan lisäksi myös kodin, mies tekee aika paljon töitä ja vapaa päivinä pitäisi kuulemma saada levätä. Milloin äiti saa levätä? Kun vauva on hereillä, niin sillon se aika käytetään vauvan kanssa olemiseen ja kun tyttö laitetaan nukkumaan täytyy alkaa tiskaamaan, pesemään pyykkiä, imuroimaan, laittamaan ruokaa ja ois se kiva välillä syödä rauhassa. Onko väärin jos haluan joskus että mieheni hoitaa lastamme että saan rauhassa hoitaa kotityöt ja kun vauva nukkuu niin saisin joskus myös itse nukkua? minä kumminkin hoidan lastamme kaikki päivät ja yöt, tyttö herää syömään 3 kertaa yössä kun mies nukkuu olohuoneessa että saa varmasti nukkua rauhassa, eikä herää vauvan itkuun... Haluaisin tietää miten teidän perheessä jaetaan kotityöt? Kuuluuko miehen hankkia vain rahaa perheeseen?
Miten jakaa kotityöt?
Sinitianen
202696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä äidin pitää levätä. Jos äiti ei ole onnellinen , niin ei kukaan ole onnellinen. Sitäpaitsi miten isä tutustuu lapseen ellei hän vietä aikaa tämän kanssa. Kannusta isää olemaan lapsen kanssa. Itselläni oli usein sellainen tunne etä vauvan asiat ovat paremmin silloin kun äiti hoitaa ne. Näin loppuun voisin jopa väittää että mitä vähemmällä mies pääsee sitä laiskempi siitä tulee. Ei siellä töissä koeta läheisyyttä ja suuria tunteita.
Heips! Silloin,kun vauva valvoo, äiti tekee kotihommat. Silloin kun vauva nukkuu, äiti nukkuu myös.
Äiti ottaa vaan ja lähtee joka maanantai klo 18 omiin menohinsa ja tulee klo 21. Menee vaikka lenkille tai shoppailemaan tai minne vaan ihan vaan itsekseen. Isä hoitaa sen ajan vauvaa , siinä ei jupinat auta, äidille kuuluu 1 vapaailta viikossa, jos isäkin on kuvioissa!
Ei kukaan sinulle sitä vapaailtaa tyrkytä: se pitää älytä itse ottaa!!!
olen myöskin lukenut muualtakin näitä juttuja joissa mies on elättäjänä (vain).ja mielestäni sinulle kuuluu äitinä ja naisena omaakin aikaa.ja kyllä se niin on että harvemmin se oma aika järjestyy itsestään,ja sekin on ihan tosi että jos annat miehen "levätä" kokoajan,mies tottuu siihen.meillä kyllä mies itse osallistuu kotitöihin ja vauvanhoitoon käskemättä,vähemmän kuin minä mutta osallistuu kuitenkin.millaisen kasvatuksen hän kotonaan on saanut tässä asiassa se vaikuttaa paljon.joten kannattaisi yrittää jollain konstilla kertoa miehelle että et ole hänen äitinsä vaan yhteisen lapsenne ja nimenomaan yhteisen.vihjailuja mies harvemmin ymmärtää joten kannattaa puhua suoraan.ja se kannustuskin on hyvä juttu.meillä systeemi on se että annan mieheni joka on normaalissa päivätyössä levätä työn jälkeen tunnin ja sitten on minun vuoroni levätä tai sitten hoidamme asioita yhdessä.jos ei onnistu viikolla hoidamme asiat yhdessä viikonloppuna.saan vapaata silloin kun minusta siltä tuntuu eli noin 1-2 kertaa viikossa.ei se siivouskaan tarvitse jokapäiväistä olla.meilläkin pyykkivuori on aina olemassa mutta pestään vain sen verran kuin tarvitaan,eihän mieskään kaikkia kalsareitaan kuluta päivässä.siivoukseen kannattaa satsata oma päivänsä.huutaa tai nalkuttaa ei kannata se ei johda mihinkään,mutta tuo tunteesi selkeästi esille ja keskustelkaa.annat tällöin myös hyvää esimerkkiä siitä mitä vastuunkanto ja aikuismainen keskustelutaito YHTEISISTÄ asioista tarkoittaa.mikäli ette ennen lasten tekoa sopineet että sinä hoidat kaikki yksin,on sinulla oikeus saada purkaa tunteitasi.eli mikäli miehesi purnaa vastaan kun yrität sopia ja keskustella näistä jutuista kerrot hänelle että et ole luvannut yksin hoitaa näitä asioita.tuskin miehesikään on luvannut olla hoitamatta näitä yhteisiä asioita.tsemppiä toivotan ja kyllä se siitä,mikäli jostain syystä ei mikään auta ei hän valitettavasti ole vaivannäkösi arvoinen ollutkaan.
Ei kannata totuttaa vauvaa siihen, että aina kunhän on hereillä, äidin kaikki huomio kohdistuu häneen ja sitten kotityöt yms. täytyy ajoittaa vauvan uniaikaan. Toki vauvan kanssa täytyy leikkiä ja seurustella paljon, mutta jatkuvaan yhdessä leikkimiseen ei välttämättä kannata totuttaa.
Itselläni on 2 pientä poikaa ja alun alkaen tein sen päätöksen, että kotihommat hoidan lasten hereillä ollessa ja kun lapset menevät päiväunille, niin silloin alkaa äidin oma aika. Välillä otan tirsat, katselen videoita tai luen jotain tms.
Ja samaa mieltä olen myös siitä, että ilmoitat vain milloin on sinun oma iltasi. Ei koko iltaa tarvi jossain luuhata, mutta käy vaikka lenkillä tai shoppailemassa hetken verran. Tuulettaa ajatuksia mukavasti ja auttaa jaksamaan taas sitä arkea.
Tsemppiä sulle ja mukavaa kesää!
Meillä on yhteisestä sopimuksesta ja mun, vaimon, mielestä ihan luonnollista et ku mä oon kotona lasten kaa ni minä suurimmaksi osaksi teen kotihommat. Mies kyllä esim. pesee ikkunat ku ystävällisesti ehdotan että sopisiko( hän myös pesee ne paremmin). Ja jotain muita erikois hommia hän joskus tekee.
Mä en oo kokenu ongelmaksi tai liian raskaaksi kodin pyörittämistä. Itselläni on periaate että ekaksi minäkin vaikka nukun ku vauva nukkuu ja sit vasta teen siivoukset. Minä siivoan myös silloin ku vauva on hereillä eli vauva viihdyttää välillä itse itseänsä. Ja toisaalta en oo liian nipo siisteyden suhteen( meillä siis on siistiä mutta ei liian ylihygieenistä).
Ollaan sovittu miehen kaa et se saa kans siivota tai sanoa mulle et jos sen mielestä tää "taso" ei kelpaa vaan eipä oo tullu valituksia päinvastoin kehuja.
Kyllä miehellä on tosi iso vastuu ku tuo ainoan ns. palkan kotiin ja on oikeutettu lepäämään vkl, ja rentoutumaan ja esim. nukkumaan pitkään.
Mitä hyötyä miehelle ois muuten siitä et vaimo on kotona jos mies joutuu vielä siivoomaan ansiotyön lisäksi?
Vaimon kotona olo ei pidä olla ainoastaan lasten ja vaimon hyöty!!
Ja miehethän usein tekee kuitenki jotain semmosia kotihommia mitä me naiset ei osata ajatella/ laskea kotihommiksi.....
Minä nukun kun lapset nukkuu, jos sattuu väsyttämään. Oma nukkumiseni menee siis etusijalle ennen kotitöitä. Silti ehdin yleensä hyvin tehdä kotityöt miehen ollessa töissä, vaikka ulkoilenkin lasten kanssa vähintään kahdesti päivässä ja leikin heidän kanssaa myös. Illalla kyllä myös mies leikkii lasten kanssa, jolloin mulle jää aikaa vielä kotitöihin, jos niitä on jäljellä. Tai pääsen lenkille yksin tai jotain. Miehen ei siis tarvitse tehdä yleensä kotitöitä (vaikka tekee niitä tarvittaessa kyllä).
Olen huomannut, että yleensä äiti joka ei ehdi levätä tarpeeksi, ei myöskään ehdi/jaksa hoitaa kotitöitä yksin. Suosittelisin siis niiden päiväunien asettamista tärkeysjärjestyksen alkupäähän ja kotityöt vasta sen jälkeen.
Kun lapseni oli vauva, en yksinkertaisesti raaskinut haaskata ihanaa "vauvatonta" aikaa nukkumiseen... (oliko tympeästi kirjoitettu...)
Kun lapsi nukkui, ehti lukea postit, keittää kahvit, ehkä lukea kirjaakin. Kyllä sen vauvelin hereillä ollessa pystyy tekemään niitä LOPUTTOMIA kotitöitä.
riippuu siitä, kuinka paljon se lapsi nukkuu. Väittäisin, että useimmat vauvat nukkuu kuitenkin enemmän kuin vanhempansa...
Ja joka tapauksessa sinä käytit vauvan nukkumisajan itseesi. Jos univelkaa olisi ollut tarpeeksi, ei olisi huvittanut enää lukeminen, vaan olisit nukahtanut kesken.
meillä on juurikin noin kuten ensimmäiseksi kirjoittaneella...mies on päivät töissä,seiskasta neljään vähintään,sitten täytyykin jo kavereiden kanssa mennä minne milloinkin,välillä mekin ollaan mukana mutta harvoin.Mies sanoi juuri tänä aamuna että hoida sinä lasta niin hän hoitaa rahat tähän talouteen.teen päivisin kaikki kotityöt,ja jos jotain jää tekemättä tuntuu että mies kotiin tullessaan ajattelee etten ole tänään saanut mitään aikaseksi..Lapsen kanssa leikkii ja pelleilee muttei hoida lasta(syötä,vaihda vaippoja,kylvetä tms.)Me olemme vasta muuttaneet mieheni kotipaikkakunnalle joten en vielä tunne ketään täältä,joten olen siis jatkuvasti kahden lapsemme kanssa.Mies katsoo lastamme pyydettäessä mutta olisipa mainiota jos hän joskus ehdottaisi itse voivansa hoitaa lasta että minä pääsisin johonkin..Äijälleni sanoin ettei se puoli tuntia per päivä leikkimistä riitä,jotain muutakin tarvitaan...Suorastaan vituttaa,suora sanominenkaan kun ei ole auttanut,tahti ei muutu miksikään...Tuntee itsensä melkein yksinhuoltajaksi...
Miehet on siitä yksinkertaisia, että niiden aivot pystyvät ajattelemaan vain yhtä asiaa kerrallaan. Mies ei ymmärrä vihjailua tai sitä, jos sanot miehellesi että" pitäis imuroida" tai että "lapsi pitäis kylvettää".
Anna vaihtoehtoja (kuten tehdään pienten lastenkin kanssa), se menee paremmin jakeluun:
kuten " imuroitko vai kylvetätkö lapsen? Nyt heti siis".
Sitten vaan ilmoitat edellisenä päivänä: "minä lähden huomenna klo 18 lenkille yksin /kirjastoon yksin/kauppaan yms". Aamulla ilmoitat asian uudelleen. Ja sitten lähdet sovitusti.
Jos ei mies älyä muuten hoitaa omaa osuuttaan kotihommista tai lastenhoidosta, sinun täytyy antaa selvät määräykset siitä, mitä haluat miehesi tekevän. Mieluummin kirjallisena ja kolmena kappaleena.
Se nyt on vaan niin, että naisella on langat käsissään kotihommissa. Mies on aika ulalla siitä, mitä kotihommiin yleensä kuuluu.
Muut jo sanoikin melkein kaiken. Mie aikani vihjailin ja koitin olla mukava ja kohtelias. Viestit ei tietty menny perille ja nykyään pyydän ja sanon suoraan mitä haluan. Mulla on neljä pientä lasta ja siis huushollikin sen näköinen. Oon opetellu ajattelemaan että siivotaan sitten kun lapset on isompia ja pistän ne jo nyt yhdessä siivoamaan. Nuorinkin 2v. tykkää kovasti kärrätä traktorin peräkärryllä leluja lastenhuoneeseen. Illalla kun saan lapset sänkyyn yhdeksään mennessä, en tee yhtään kotityötä vaikka kaikki kaatuis päälle.
Oman ajan ottaminen on mulle tosi vaikeeta mutta kukaan ei sitä mulle anna jollen ota itte. Liikkuminen on älyttömän tärkeetä psyykkeellekin.
Meijän naisten heikkous on se että jokasen mukin pitäis olla just oikeella paikalla ja tiskikoneessa astiat oikeessa järjestyksessä. Mitä sen sitten on väliä mitä se ukko pukee vauvalle päälle kun se kaikki on mulle avuksi. Miehistä tulee hirveen avuttomia jos ne ei saa tehdä asioita omalla tavallaan. Meneehän siinä yrittämisen makukin jos saa kuulla tehneensä kaikki pieleen.
Kellä vastuu sillä valta. Ota vaan ohjat käsiis etkä ole silti mikään pirttihirmu vaan pomo.
Se on kumma juttu, kun mies on töissä joku Johtaja ja työelämässäkin nykyään aina edellytetään, että on oma-aloitteinen ja aktiivinen ja että kehittää osaamistaan ja taitojaan. Sitten se mies tulee kotiin ja heittää aivot ja asenteen narikkaan ja toimii kuin mikäkin laiska hölmö. Minun pitäisi olla hänen pomonsa ja käskyttää??? Ei MISSÄÄN työpaikassakaan ole enää niin tyhmää työtä jäljellä joka olisi verrattavissa toimintaan näin yksinkertaisten ohjeiden mukaan: "vie kulta roskat" "imuroi" "syötä lapsille kattilassa olevaa ruokaa klo 18.30" Ja joka ohjeen jälkeen saisi käydä pötköttämään ja odottamaan lisänakkeja. Kyllä mieheltä pitää voida odottaa aktiivisempaa osallistumista. Ei se niiden aivoista hyvänenaika ole kiinni. Silkkaa lintsausta, sanon minä.
Kyllähän se niin on että me ukot ei aina oikein tiedetä mitä sielä kotona pitäs tehdä ja milloin, mutta ei se riitä selitykseksi. Minä olen kanssa aika paljon poissa kotoa töiden vuoksi ja välillä vähän laistan kotihommista tai en näe tarpelliseksi hoitaa joka "pikku asiaa" sillä hetkellä. Yritän kuitenkin tehdä kaikennäköistä kotona vaihtelevalla menestyksellä. On siinä se hyvä puoli, että vaimo pysyy paremmalla tuulella ja jaksaa paremmin peuhata myös minun kanssani, kun yrittää helpottaa hänen taakkaansa.
Kyllä oli isäntä ihmeissään kun vaatteet loppui. Oli ensimmäinen kerta, kun varmaan tajusi minun tekevän kaikki puolestaan.
Ongelmana meilläkin tuntuu olevan tuo työn tuoma stressi.Aina pitäisi olla matkustamassa, ja silloin kun saa olla kotona, niin lapset roikkuvat isässään. Mies ei vaan tajua sitä, että ikävissään ovat olleet kotona.
Olen yrittänyt rautalangasta vääntää sitäkin, että isä siinä menettää, jos lasten kanssa ei jaksa touhuta. Jos en jatkuvasti nalkuttaisi, menisi miehen kaikki aika tietokoneella, sohvalla torkkuen, tai autoa vahaillen.
Kotitöitä en jaksa edes enää yrittää miehelle siirtää, kun aika loppui, aloin ostamaan palveluita. Kyllä se välillä nalkuttaa siivoojan käynneistä, mutta ei kuitenkaan itse moppiin ja imuriin tartu.
Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että en jaksa enää itse hoitaa vuorotyöni lisäksi kaikkea, ja jos minä en jaksa, ei lapsille jää ketään...
Keskustelusta ei ole apua, sitä kyllä yritin myös, mutta ei miehellä tuntunut olevan tarvetta kuunnella. Tällä hetkellä parisuhteemme on täysin lasten varassa, homma vielä jotenkin toimii, kun mies ei sentään ryyppää kotona ollessaan. Pitemmän päälle en kuitenkaan usko tämän järjestelyn kantavan!
saisit kenkää. ota selvää mitä voit tehdä!! aukaise silmät ja käytä aivoja jos sul on. mun mies tekee kaikkee mitä minäkin paitsi ei voi synnyttää.
Paljon jo tuli hyviä vastauksia, mutta kirjoitanpa vielä omia mietteitäni. Naisilla on tosiaan yleensä korkeammat vaatimukset siitä miten koti pitäisi hoitaa, ja niitä on pakko vähän höllentää ja antaa miehen tehdä asiat omalla tavallaan. Ei tietenkään ihan niin että vaikkapa laittaa punaista ja valkoista pyykkiä sekaisin...mutta esim. ei haittaa vaikka välillä ei ihan joka paikasta tule joka ikistä pölyhiukkasta imuroitua.
Meillä mies tekee välillä pyytämättäkin asioita, esim. tiskaa. Se onkin ehkä ainoa asia mikä minua häiritsee vähemmän kuin häntä, että on tiskejä kertynyt. Joskus kun en jaksa siivota yksin, sanon tähän tyyliin: Imuroitko sä niin mä pesen lattiat ja vessan/ haluatko imuroida vai pestä...Ainakaan vielä ei ole kieltäytynyt! Jos kieltäytyisi, niin vetoaisin siihen että eihän tuossa mene kuin korkeintaan tunti, se aika livahtaa nopeasti sohvalla löhöillessä ja telkkaa katsoessa. Ja siivouksella voi korvata muuta liikuntaa! Ei tietenkään kannata ehdottaa heti töistä tultua, vaan kun on hetken levännyt eikä juuri jalkapallomatsia tms. tulossa.
Olen toki sitä mieltä, että jos mies on töissä ja varsinkin jos tekee paljon pitkiä päiviä (nainen siis vähemmän), niin tottakai naisen kuuluu tehdä suurin osa kotitöistä. Ja toisinpäin jos nainen tekee pidempää päivää. Silti ainakin silloin tällöin on osallistuttava varsinkin lapsen hoitoon muutenkin kuin leikkimällä. Jos vaikka iltaisin edes puoli tuntia ja viikonloppuisin pari tuntia "uhraa" lapsen kanssa olemiseen, niin ei kai se voi liikaa olla. Lapsi on kuitenkin lapsi vain hetken, ja myöhemmin katuu varmasti sitä ettei osallistunut lapsen hoitoon. Miehelle voisi vaikka vihjaista että haluatko että tulevaisuudessa aina vetoan siihen miten marttyyrina jouduin hoitamaan lapsen yksin...
..aivan tavattoman onnekas! Minulla ihana mies, hoitaa kotitöitäkin enemmän kuin minä :D Antaa mun nukkua kun vauva on valvottanut, tekee meille ruokaa, käy vuorotöissä ja viettää paljon aikaa vauvan kanssa ja päästää minua välillä "tuulettumaan"
eli meillä kaksi lasta minä tällähetkellä sairaslomalla. eli minä tai mies laittaa ruuan (mies töissä) ja kumpikin laittaa astiat koneeseen, pyykkää, hoitaa lapsia, imuroi, yhdessä viikkosiivous, kaikki työt jaetaan! ja ainakun isä on aamulla kotona minä saan nukkua pitkään ja mies herää lasten kanssa. saan nukkua päivällä jos haluun. mies jos haluu käydä kavereilla niin ottaa yleensä toisen lapsista mukaan. (pajon yhteisiä kavereita) öö mitäs muuta seksiä on tarpeen mukaan.. mies muistaa sanoa joka päivä et rakastaa. ja sanoo että mene sinä esim salille ja nyt täytyy lähtä sinne kun mies käy vain 4tuntia kotona lähtee takas töihin. ilaksi.
Meillä menee niin, että mies osallistuu vauvan hoitoon sen minkä jaksaa. Eli ei kovin paljon. Kotityöt on jääneet minun kontolleni mutta mies sentään tekee remonttihommat ym. sekä kylvettää vauvan ja vaihtaa välillä vaipat ja syöttää kun jaksaa. Itselleni on tärkeää, että koti on viimosen päälle siisti joten teen ensin kotityöt kun vauva nukkuu ja sitten jos vauva edelleen nukkuu kun koti on siistitty niin nukun myös. Välillä olen iltaisin niin poikki puhki, että miehen ei auta muu kuin hoitaa vauvaa koska olen simahtanut. Mies päästää lenkille ja jossain välissä olis aikomus käydä kuntosalillakin 3 krt/vko, joten silloin mies hoitaa vauvaa
kirjoitus on ihan kuin minun elämästä. JUST samoin meillä.. Meillä mies on töissä vielä normaalia pidempää työpäivää. Vkonloppuisin hänen isot lapset ovat meiillä vähintään yhden yön ja heidän kanssaan on aikaa leikkiä ja katsoa videoita ym. Jos isot lapset ei ole joku vkonloppu meillä niin sitten pitää isän ottaa kännit ja käydä baarissa. Ois kotona hommia sisällä ja pihalla, vaan eipä nuo eesty tänäkään kesänä. Harrastuksille hänellä on aikaa.. Vauvalle on vaipan vaihtanu kerran kuluvalla viikolla. Luulee että vauvan hoito on pelkkää leikkimistä.. ainakin siltä tuntuu välillä. eipä ole ollu yli kolmeen kk.teen äitillä yhtään vapaa päivää. kyllä vituttaa välillä. ja vaikka kuinka yrittäs olla iloinen ja virkeä ite, niin eipä tuo isän asenne muutu. kaikki pitäs pyytää. ei edes omia astioita voi koneeseen laittaa ja joka helvetin aamu on aku ankat pöydällä lojumassa kkun isin pitää niitä aamukahvilla lukea. ei voi takas laittaa sinne mistä on ottanutkin. kun siivois ees omat jälkensä. hällä on aikaa tietokoneelle ja tv.n kattomiseen joka helvetin päivä. ite tätäkin purkausta parhaillaan vauva sylissä kirjotan.ja raklastellakin pitäs sillon kun isännän tekee mieli ei sitten tuu seksi mieleen kun vauva nukkuu harvoin kun yhessä kotona ollaan.Tottuu tässä puutteessa olemaan,kun raskaus aikana tellä ois mieli tehny koko ajan niin eipä isäntää kiinnostanu.. tässäpä tätä.