14:00
RIIPPUMATON venäläinen tutkimuslaitos Levada julkaisi äskettäin kaksi mielipidetiedustelua. Molemmat on tehty syyskuun viimeisellä viikolla eli heti sen jälkeen kun presidentti Vladimir Putin oli antanut asetuksen niin sanotusta osittaisesta liikekannallepanosta.
Jälkimmäinen eli tiistaina julkaistu tutkimus venäläisten muutostoiveista nousi kansainvälisiin otsikoihin. Tutkimuksen mukaan muutosta toivovien venäläisten määrä on laskenut Ukrainan sodasta huolimatta.
Suuria ja merkittäviä muutoksia haluavien osuus vastaajista laski vuoden 2019 kyselyn 59 prosentista nykyiseen 47 prosenttiin. Ylipäätään jonkinlaisia muutoksia halusi kuitenkin runsaat 80 prosenttia vastaajista. Luku on sama kuin aiemmissa kyselyissä viime vuosina.
MERKITTÄVÄ muutos aikaisempiin huolenaiheisiin paljastuu tiedustelun avokysymyksestä. Siinä vastaajia pyydetään nimeämään tärkein ja tarpeellisin muutos, joka Venäjällä pitäisi tehdä. Ykkössijalla on sama toive kuin aiemminkin eli lisää palkkaa, parempi eläke ja korkeampi elintaso. Kakkostoiveena on pomojen, presidentin, hallituksen ja parlamentin vaihtaminen. Näin oli myös edellisessä, vuoden 2019 kyselyssä.
Kolmanneksi nousee toive ”erikoisoperaation” lopettamisesta ja vaatimus neuvotteluiden aloittamisesta Ukrainan kanssa. Se on syrjäyttänyt entisen kolmanneksi tärkeimmän asian eli hintojen ja tariffien alentamisen.
Vain kymmenen prosenttia venäläisistä pitää sodan lopettamista tämän hetken tärkeimpänä asiana. Mutta samalla parempaa palkkaa tärkeimpänä pitävien osuus on laskenut kolmen vuoden takaisesta 24 prosentista 14 prosenttiin.
Toisin sanoen miljoonille venäläisille sodan lopettaminen on tärkeämpää kuin oma toimeentulo. Aiemmissa kyselyissä enemmistö venäläisistä on suhtautunut yllättävän piittaamattomasti Ukrainan ”erikoisoperaatioon”.
VIELÄ paremmin muutosta kuvaa perjantaina julkaistu Levadan kysely, jossa tiedusteltiin, minkälaiset tunnelmat vastaajalla ovat olleet viime päivinä. Levada on esittänyt saman kysymyksen venäläisille maanlaajuisissa tiedusteluissa 1990-luvun alusta lähtien.
Ääripäät vaihtoehdoissa ovat ”loistava mieliala” ja toisaalta ”pelko ja ahdistus”. Kymmenen viime vuotta ”loistava mieliala” on ollut vastaajien ykkösvalinta noin 60 prosentin kannatuksella. Kun muut vaihtoehdot on jätetty pois ja äärivalinnat jätetty, on yli 70 prosenttia vastannut kymmenen vuoden ajan, että heidän henkilökohtaiset tunnelmansa ovat loistavat.
Syyskuun lopun kyselyssä kolmannes vastasi tuntevansa ennen kaikkea pelkoa ja ahdistusta. Kun piti valita ”loistavan mielialan” ja ”pelon ja ahdistuksen” välillä, olivat vaihtoehdot lähes tasoissa.
EDELLISEN kerran venäläisten mielialat olivat yhtä matalalla tasolla loppuvuonna 2000. Tuolloin elettiin Moskovan kerrostaloräjähdysten ja Nord Ost -teatterin terrori-iskun välistä aikaa ja maassa raivosi toinen Tšetšenian sota. Bruttokansantuote asukasta kohden oli seitsemäsosa nykyisestä.
Putinin kannatus oli pohjalukemissa ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen kurjan hoidon vuoksi.
”Ilmoitetun osittaisen liikekannallepanon alkaessa syyskuun lopussa yhteiskunnallinen ilmapiiri huononi nopeasti”, todetaan perjantaina julkaistun tutkimusraportin yhteenvedossa. ”Stressi, hermostuneisuus, pelko ja ahdistus kasvoivat. Näin nopeaa ilmapiirin heikkenemistä ei ole havaittu koko seurannan aikana.”
PUTIN seurasi kuukausien ajan Venäjän sotamenestyksen hyytymistä Ukrainassa ennen kuin määräsi osittaisen liikekannallepanon. Oman kansansa mielenliikkeistä hänellä ei siis näytä olevan harhakäsityksiä.
Venäläiset eivät näytä juuri nyt kaihoavan sen paremmin Neuvostoliittoa kuin loistavaa tulevaisuuttakaan. He kaipaavat aikaa ennen viime helmikuun 24. päivää. Sinä päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
RIIPPUMATON venäläinen tutkimuslaitos Levada julkaisi äskettäin kaksi mielipidetiedustelua. Molemmat on tehty syyskuun viimeisellä viikolla eli heti sen jälkeen kun presidentti Vladimir Putin oli antanut asetuksen niin sanotusta osittaisesta liikekannallepanosta.
Jälkimmäinen eli tiistaina julkaistu tutkimus venäläisten muutostoiveista nousi kansainvälisiin otsikoihin. Tutkimuksen mukaan muutosta toivovien venäläisten määrä on laskenut Ukrainan sodasta huolimatta.
Suuria ja merkittäviä muutoksia haluavien osuus vastaajista laski vuoden 2019 kyselyn 59 prosentista nykyiseen 47 prosenttiin. Ylipäätään jonkinlaisia muutoksia halusi kuitenkin runsaat 80 prosenttia vastaajista. Luku on sama kuin aiemmissa kyselyissä viime vuosina.
MERKITTÄVÄ muutos aikaisempiin huolenaiheisiin paljastuu tiedustelun avokysymyksestä. Siinä vastaajia pyydetään nimeämään tärkein ja tarpeellisin muutos, joka Venäjällä pitäisi tehdä. Ykkössijalla on sama toive kuin aiemminkin eli lisää palkkaa, parempi eläke ja korkeampi elintaso. Kakkostoiveena on pomojen, presidentin, hallituksen ja parlamentin vaihtaminen. Näin oli myös edellisessä, vuoden 2019 kyselyssä.
Kolmanneksi nousee toive ”erikoisoperaation” lopettamisesta ja vaatimus neuvotteluiden aloittamisesta Ukrainan kanssa. Se on syrjäyttänyt entisen kolmanneksi tärkeimmän asian eli hintojen ja tariffien alentamisen.
Vain kymmenen prosenttia venäläisistä pitää sodan lopettamista tämän hetken tärkeimpänä asiana. Mutta samalla parempaa palkkaa tärkeimpänä pitävien osuus on laskenut kolmen vuoden takaisesta 24 prosentista 14 prosenttiin.
Toisin sanoen miljoonille venäläisille sodan lopettaminen on tärkeämpää kuin oma toimeentulo. Aiemmissa kyselyissä enemmistö venäläisistä on suhtautunut yllättävän piittaamattomasti Ukrainan ”erikoisoperaatioon”.
VIELÄ paremmin muutosta kuvaa perjantaina julkaistu Levadan kysely, jossa tiedusteltiin, minkälaiset tunnelmat vastaajalla ovat olleet viime päivinä. Levada on esittänyt saman kysymyksen venäläisille maanlaajuisissa tiedusteluissa 1990-luvun alusta lähtien.
Ääripäät vaihtoehdoissa ovat ”loistava mieliala” ja toisaalta ”pelko ja ahdistus”. Kymmenen viime vuotta ”loistava mieliala” on ollut vastaajien ykkösvalinta noin 60 prosentin kannatuksella. Kun muut vaihtoehdot on jätetty pois ja äärivalinnat jätetty, on yli 70 prosenttia vastannut kymmenen vuoden ajan, että heidän henkilökohtaiset tunnelmansa ovat loistavat.
Syyskuun lopun kyselyssä kolmannes vastasi tuntevansa ennen kaikkea pelkoa ja ahdistusta. Kun piti valita ”loistavan mielialan” ja ”pelon ja ahdistuksen” välillä, olivat vaihtoehdot lähes tasoissa.
EDELLISEN kerran venäläisten mielialat olivat yhtä matalalla tasolla loppuvuonna 2000. Tuolloin elettiin Moskovan kerrostaloräjähdysten ja Nord Ost -teatterin terrori-iskun välistä aikaa ja maassa raivosi toinen Tšetšenian sota. Bruttokansantuote asukasta kohden oli seitsemäsosa nykyisestä.
Putinin kannatus oli pohjalukemissa ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen kurjan hoidon vuoksi.
”Ilmoitetun osittaisen liikekannallepanon alkaessa syyskuun lopussa yhteiskunnallinen ilmapiiri huononi nopeasti”, todetaan perjantaina julkaistun tutkimusraportin yhteenvedossa. ”Stressi, hermostuneisuus, pelko ja ahdistus kasvoivat. Näin nopeaa ilmapiirin heikkenemistä ei ole havaittu koko seurannan aikana.”
PUTIN seurasi kuukausien ajan Venäjän sotamenestyksen hyytymistä Ukrainassa ennen kuin määräsi osittaisen liikekannallepanon. Oman kansansa mielenliikkeistä hänellä ei siis näytä olevan harhakäsityksiä.
Venäläiset eivät näytä juuri nyt kaihoavan sen paremmin Neuvostoliittoa kuin loistavaa tulevaisuuttakaan. He kaipaavat aikaa ennen viime helmikuun 24. päivää. Sinä päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Putin jäykäksi niin kansa on rennompaa.
Case solved.