En lienee ainut joka pohtii mielessään seuraavaa... Läheisten haudoilla käyminen.. Eilinen pyhäinpäivä ja kävin haudoilla. Äidin suvun, sekä isän. Ensimmäinen pyhäinpäivä isän kuoleman jälkeen ja taas itkua pidätellen sytytin kynttilän isäni sekä äidin muistolle. Haudalle mennessä näin yhden kynttilän ja tiesin keneltä se on. Mutta kuinka ollakaan, siskoni ei taaskaan käynyt haudoilla. En vaan jaksa ymmärtää enää mikä estää ja kuitenkin kyseessä hänen isovanhemmat sekä omat vanhemmat. Tuskin ensi sunnuntainakaan käy. Ei sen vertaa kunnioitusta näytä olevan.
Löytyykö kohtalotovereita...
Anonyymi-ap
8316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
joka suvussa löytyy niitä, että joku ei käy haudalla ollenkaan, ja jotkut käy vaan
"määrättyjen" haudalla, ei siis kaikkien omaisten.
kynttilä viedään kylläkin vainajan / vainajien muistoksi, eikä
meitä jälkeen jääneitä varten
jos joku omainen ei vie kynttilää, en jää sitä pohtiin, vaan kun itse tahtoo viedä, niin se on sitten ihan oma henkilökohtainen asia.
ei kantsi murehtia sitä, vaikka siskosi ei käy eikä vie kynttilää.
Haudassa on tyhjä keho,siellä ei ole mitään.Mitä ihmettä volisette moisesta.
Sen kynttilän voi laittaa kotiin ja muistella omaista.
Toisille sillä haudoilla käymisellä on iso merkitys. Jotkus taas voivat sytyttää sen kynttilän vaikka kotona ikkunalla tmv. Se on miten itse kukin sen kokee. Omien isovanhempieni haudat ovat usean sadan kilometrin päässä ja lähimmälle hautausmaalle on aina ollut matkaa. Se kynttilän sytyttäminen ihan kotona on siis muodostunut jo perinteeksi.
Isän hauta on lähempänä ja siellä tulee käytyä, mutta en käynyt esim. laittamassa kynttilää. Onhan se kaunis perinne, mutta kun siellä on aina muutama tuhat muutakin niitä kynttilöitään laittamassa ja pitäisi miettiä milloin menee. Ei sinne täällä autolla todellakaan noin vain pääse ja kävellen on kauhean kaukana. Yleensä olen vienyt ajastetun ledkyntilän, mutta nyt toin sen patterinvaihtoon ja unohdin sitten että siellä on se samperin tajuton ruuhka. Täytyy viedä se tossa viikolla joku ilta, ensi viikonloppua ajatellen. Kukia ja silleen on aina mulla tapana laittaa ja kesällä ne hoidan, mutta nämä kynttiläjutut ovat oikeasti aika vaivalloisia, kun ei voi vain mennä, että nyt on se hetki ja vienpäs kynttilän.
Mitä tohon joihinkin ihmisiin tulee, niin ainakin omalle äidilleni se isän haudalle meno on selvästi edelleen todella kipeä juttu. Häntä ei usein sinne saa mukaan, mutta en mä näe syytä häntä siihen painostaa.
Serkkuni oli asunnoton. Nyt asuu kimppakämpässä kahden muun kanssa. Joutuu käymään ruoka- asun piirissä syömässäkin. Ei päihderiippuvuuksia eikä muita. Mutta niin vain joutui asunnottomaksi erilaisten itsestään riippumattomien syiden vuoksi.
Serkun äiti ja sisko syyttävät häntä siitä ettei hän käy isänsä haudalla eikä koskaan vie sinne kukkia tai kynttilöitä. Ei ole varaa edes koko kuukauden ruokaan, asuu kadulla eri paikkakunnalla. Mutta äidin ja siskon mielestä pitäisi tuhlata vähiä rahoja kukkien ja kynttilöiden ostamiseen, toisella paikkakunnalla matkustamiseen ja kuolleen ihmisen haudalla juoksemiseen. Serkun asioista he eivät ole lainkaan huolissaan. Serkun äiti ja sisko kuvittelevat olevansa erityisen korkealla moraalilla varustettuja ihmisiä koska heillä on varaa tuhlata hautakukkiin ja kynttilöihin joka joulu ja juhannus ja voivat itse helposti juosta haudalla joka sijaistee alle kilometrin päässä heidän kotoaan.
Tällaisia moraalisia narsisteja pällejä on todella olemassa vaikkei uskoisi.
Serkun äiti ja sisko syyttävät häntä siitä ettei hän käy isänsä haudalla eikä koskaan vie sinne kukkia tai kynttilöitä.
Ei siellä haudass ole kuin tyhjä keho.Voit muistaa ihan muutoin edesmennyttä ihmistä.
Ei siellä haudassa kukaan elä,se on on vain perinne.
Sielu elää ja se on muualla !
Jotkut vanhemmat eivät ole ansainneet mitään haudoillensa.
Äidin haudalla kävisin mielummin (aktiivisemmin), mut etäisyys haudalle on noin 700 km, isän hauta lähempänä noin 20 km, jossa käyn 2-3 krt/v. Isovanhemmat myös satojen kilsojen päässä, joissa voisin käydäkin, jos olisi lähempänä. Huomenna ajattelin käydä katsomassa tulevaa Martti Ahtisaaren hautapaikkaa?
Rituaaleilla on eri ihmisille hyvin erilainen merkitys. Joku saattaa muistella läheistään päivittäin käymättä haudalla, joku toinen muistaa vain käydessään haudalla. Me emme tiedä mitä kukin ajattele ja tuntee ja mikä on heille merkityksellistä. Muistot kulkevat aina mukana, ajasta tai paikasta riippumatta.
Sama koskee montaa muutakin asiaa. Itse pidän avioliittoa turhana, pelkkänä rituaalina. Sitoutuminen toiseen ihmiseen tapahtuu ihan muualla kuin papin edessä. Ilman tuota rituaalia tässä on oltu yhdessä 40 vuotta. Jollekulle toiselle avioituminen on taas tärkeä asia, mikä on minulle täysin OK.