Muistakaa, että marraskuussa alkavat aina ne oikeat ja pitävät suhteet. Talvella ihmiset lyöttäytyvät aidosti yhteen, eivät kesällä, kesä on hummailun aikaa.
Marraskuussa alkavat
Anonyymi-ap
30164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Nukuttaa kyllä sitten ihan väärällä hetkellä. Tekisi miele mennä jo peiton, valot pois ja pimeään.
Sepä siinä on, että yhdessä on hyvä nukkua peiton alla, marraskuun pimeitä öitä ja päiviä.
No niinpä. Sopisin sen puoleen palstarinssille, että olen oikea todellisuuden ruusunen...Mutta toki toivon siihen palstarinssin sijaan jotain itselleni todella tärkeää :)
Niin se taisi mennä, kun muistelen vuoteen 2009. Kun otin yhteyttä nykyiseen kumppaniini viestillä, se oli marraskuun loppupuolta. Joulukuussa jo höpötimme päivittäin etänä eläen.
Jasu
Jouluna hän oli perheineen eli sisaruksineen ja äiteensä kanssa perhejoulua viettämässä ja minä muistan, että oli ikävä kun ei kuulunut mitään pariin päivään. Muistan kappaleenkin mitä kuuntelin jouluna tuolloin.
https://youtu.be/9beZIzDhqEo
Jäänyt hyvin mieleen.
Jasu
Mutta seuraavana kesänä 2010 jo asuimme yhdessä ja käveltiin käsikädessä kummallekin uudessa kotikylässä koskenpauhuille ja kaupasta ostamaan jäätelöt. Se oli yksi elämäni parhaista kesistä ikinä.
Vastarakastunut, onnellinen, uusi koti ja hyvä olla yhdessä.
https://youtu.be/wgaEFvyDlpU
Jasu
Nainen kertoi että haluaisi minusta kumppanin mutta en tiedä haluanko itse. En ainakaan voisi muuttaa yhteen koskan olen työtön mutta voisin tapailla ja olla viikonloppu poikaystävä.
Saattaa tuossa olla totuuden siementä, kun muistelee omien suhteiden alkuvaiheita...
Näin se menee. Ap tietää
Omalla kohdalla pitkistä suhteista 2/3 osuu, pidemmistä suhteista 2/4 osuu.
Minulla on alkanut aina marras-joulukuussa.
No itsellä se on mennyt puoliksi kaavalla loppuvuosi (loka-joulu) ja puoliksi kaavalla kesä (kesä-elo).
Vaikea on kuvitella, että marraskuussa mikään alkaisi. Ehkä ensi vuonna. 😂 Harvoin kukaan kotoa käy hakemassa tai soittaa ja ottaa yhteyttä. Pikkujoulutkin, ne kaksi, osuu vasta joulukuun alkuun.
Jos elämä yllättää, sitten pitää heittäytyä aallon mukaan. Mutta enpä kyllä sellaista lähtisi kovin isoilla toiveilla odottamaan. 😁
Todistetaan ikuinen väittämä "ei ketään kotoa tulla hakemaan" vääräksi. Mä voin tulla hakemaan sut kotoa kahville johonkin kivaan kahvillaan 🤗
Kyllä alkaa ;)
Hui, en ole treffeillä käynyt 10 vuoteen. Edellisen kerran ex kanssa, 10v sitten, ennen kuin päädyimme pariksi. Vielä en ole saanut itsestäni saanut aikaiseksi lähteä kovin aktiiviseen miesten nielemiseen, vaikka erosta on jo 3-4 vuotta.
Voin kyllä sinänsä antaa positiivista palautetta, siitä että olet ihan täysjärkisen oloinen ja vähintäänkin fiksuhko myös. Ja peukut vielä aktiivisuudesta, vaikka epäilen etten taida ihan sinun etsimäsi nainen olla sen perusteella mitä olet asiaa joskus sanoittanut. Mutta ei kahvit vielä sen suurempaan veloita, tietenkään. Yrittänyttä ei laiteta.
Sinänsä jos käyn edes kahvilla, haluan jutella ensin mailissa ja haluan varmuuden siitä, että kumpikin säilyttää lojaalisti anonyymiyden.
Mites niin? Selvännäkijän kykyjä? Jos oikeassa elämässä tietää ihmisen ja huomaa molemmin puolisen viehtymyksen, ja itse suunnittelee aloitetta, voi olettaa ehkä rakkauden mahdollisuuden, mutta anonyymin kohdalla tätä ei taida ennalta voida nähdä.
En oikeastaan ikinä lähde treffeille, vaan aina ainoastaan kohtaamaan toisen ihmisen. Kohtaaminen sitten itsessään voi johtaa toiseen kohtaamiseen ja ties minne. Menen vain avoimin mielin tutustumaan ja se siitä, ei ole ajatuksia että tutustumisen tulisi johtaa yhtään mihinkään.
Kiitos, pidän sinua täyspäisenä ja selvästi fiksuna., olet hyvä keskustelemaan.
Kahville voin hyvin lähteä, jos joskus niin tahdot, se on ihan turvallinen valinta.
Hmm, oikea asenne sinulla ainakin on. Tosiaan sitä ei koskaan tiedä miten toinen ihminen kolahtaa vai kolahtaako. Ja joskus kolahtaa ystävänä, joskus kumppaniehdokkaana ja joskus on muuten vaan mukava hetki.
Minut saa kiinni tällä nimimerkkillä yhdistettynä 2023-numerosarjaan gmailista. Maili ei tietenkään ole normaalikäytössä eli jos en osaa odottaa viestiä, en sitä luultavasti muista käydä katsomassa. Ehkä tosiaan yksityisempi keskustelu on paikallaan ennen kuin lupaan käydä kahvilla. Voin sanoa samat eli saa laittaa viestiä tuonne, jos siltä tuntuu ja katsotaan sitten tarvittaessa miten juttelu lähtee käyntiin. Sanon ihan suoraan, että ajatus kahveista voi vähän ujoa puolta persoonastani pelottaa, vaikka minussa on myös voimakas puoli heittäytyjää ja yllätyshullua myös.
Talvella on pimeä ja kylmä, ihminen etsiytyy lajitoverin lähelle. On vastaanottavaisempi.
Kiitokset. Ei tosiaan tiedä kolahtaako ja miten, siksi on hyvä tavata ihminen ilman muita tavoitteita kuin se yksi tapaaminen. Jatko selviää sitten omia aikojaan.
Laitan tämän meilitiedon muistiin ja makustelen asiaa tovin. Ja toki, mieluiten ensin keskustelua vaikkapa meilissä, niin saa molemmin puolin tuntumaa toisesta ja voi paremmin hahmottaa onko kahvittelu mielekäs ajatus.
Ymmärrän tuon kainostelun, mutta avoimin mielin kohti huomista ja katsotaan mitä tapahtuu. Itseäni helpotti tuon jännityksen juuri tuo asenteen muuttaminen tavoitteettomaksi, jolloin jäi enää uteliaisuus uutta ihmistä kohtaan.
Noihan se nimenomaan menee. Tunteet on vaan niin totaalinen hassu juttu… ei niitä voi hallita. Eikä se ole kummankaan vika, tai huonoutta, jos tunteet syttyy tai jättää syntymättä. Eikä nyt tunteet yleensä ottaen ihan salamana synny vaan vasta itse tutustumiseen seurauksena. Sellaista se elämä vaan on, eikä lopputulosta näe koskaan kuin elämällä.
Olen aina ollut aika rohkeakin lähestymään uusia ihmisiä, mutta pitkän suhteen jälkeen olen suosiolla nukkunut talviunta ja nyt sitä miettii osaako sitä enää edes treffailla niin kuin nykyaikana odotetaan. 😂😁 Toisaalta en myöskään osaa enkä edes halua pelata, vaan olla aito oma itseni. Makustele minun puolesta ihan rauhassa ja palaa asiaan, jos siltä tuntuu.
Niin, tuntee tulee ja menee, voi vain valita miten niihin reagoi. Ja aika harvassa on ne kerrat, että kipinöi, vielä harvemmin niin että kipinöi heti alkuunsa.
No minä voin olla sparrauskaveri treffeille, niin on sitten ensimmäinen askel otettu 😂
Makustelen ja melko varmasti laitan sinulle postia loppuvuoden aikana, olet kiinnostava kirjoittaja.
Ei oo tullu koskaan mietittyä tollai...
Nyt on aika.
Suattaapi olla näin. Muutaman päivän päästä vietän 32-vuotisjuhlaa rakkaani kanssa. (seurustelun aloituksesta)
No nyt tiedän mikä mun suhteis on menny pipariksi...aina.
Jokainen niistä on alkanu keväällä maaliskuu - toukokuu välissä...
Ei yksikään marraskuussa. .
Ei ihme ettei kestö...
Joten seuraava suhde sais alkaan sitte syksyn pimeydessä.
Nii tyyppi vois ehkä viimeinkin olla se oikea minulle 😂
Kiitos tiedosta Aloittaja.
Koskaan ei ole liian myöhäistä ymmärtää.
Aloittajalla on ajatusta ja ideaa! Yksi erittäin pitkäaikainen (yli 30 vuotta) aiempi parisuhde ja nykyinen, elämäni rakkauden kanssa alkoivat marraskuussa... Hmmm...
Pitää laittaa ajatusta toisinpäin. Onko niin, että kesän lapsi rakastuu suuresti marraskuussa ja talven lapsi kesällä? Mitä jos toinen on kesän ja toinen talven lapsi tai kumpikin on kesän tai talven lapsia?
Väitän, että suurin rakkaus löytyy siitä, että molemmat ovat joko kesän tai talven lapsia ja rakastuvat parisuhteeseen vastakkaisina vuodenaikoina. Kerro omasi!
Näin on