Jättäminen kertomatta syytä

Minulla nuorena miehenä ainoalla edellämainitulla tavalla oli vapaudenkaipuu.

Kolme kuukautta seurusteltuamme koin, että se olen vain minä, joka pitää yhteyttä. Nyt oon n. 10-vuotta oottanu, et josko sitä kiinnostais, mut nähtävästi ei. :)

Itse naisena jätin poikaystäväni jonkin ajan kuluttua siitä kun huomasin hänen pettäneen. Poikaystävä ei tunnustanut tekoaan hyväksikäyttäen sitä ettei ollut todistusaineistoa, mutta teko oli kuitenkin järjellä tajuttavissa. Siksi jätin vetoamatta hänen tekoonsa kun hän ei olisi kuitenkaan tunnustanut.

No jätin, koska ei kommunikointi toimi. En saanut keskusteluja toimimaan. En tullut kuulluksi, ja välillä alko tuntua, että tulen nähdyksi vain negatiivisesti, enkä kokenut että on syytä jatkaa enää. Ja kun se keskusteluyhteys on poikki, ni en edes yrittänyt selitellä. keräsin tavarani ja soitin kyydin itselleni. sanoin vaan et musta johtuu, ei tunnu hyvältä ja että en halua yrittää tai keskustella. turhaan siinä jäädä mitään selittämään, asia jokatapauksessa on taputeltu siinä kohtaa. ihan turhaan koittaa listata mikä kaikki on päin vi..mäntyä.

En jaksa sitä räkäistä ulinaa mitä naiselta tulee, vihan ja katkeruuden sekaista syyttelyä ja tilinteon vaatimista.

Kun totean että on aika lähteä niin silloin on aika lähteä. Se on itsensä allekirjoittava teko.