Naton pysyvä alusosasto harjoittelee Suomen kanssa Itämerellä – tällainen tehonyrkki se on
Naton pysyvä alusosasto harjoittelee parhaillaan yhdessä Suomen merivoimien kanssa.
Iltalehti vieraili torstaina merivoimien jokavuotisessa Freezing Winds 22 -harjoituksessa Saaristomerellä.
Käynnissä olevaan suureen kansainväliseen merisotaharjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista puolustusvoimien puolustushaaroista sekä runsaasti kansainvälisiä kumppaneita.
Suurta mielenkiintoa herättää puolustusliitto Naton pysyvä alusosasto SNMG1, joka on ensimmäistä kertaa mukana harjoituksessa. Nato toi mukanaan Suomeen yhteensä kolme alusta Alankomaista, Tanskasta ja Norjasta sekä kolme miinantorjuntaosaston alusta Saksasta ja Alankomaista.
Suomen Merivoimien ja Naton yhteiset harjoitukset lähtevät kunnolla käyntiin sunnuntaina 27. marraskuuta ja päättyvät ensi perjantaina 2. joulukuuta. Harjoitteluun sisältyy muun muassa vaativia taistelutehtäviä Itämeren marraskuisissa tuuli- ja valaistusolosuhteissa.
Näin päivä eteni
Jehu-luokan maihinnousuvene kuljetti lehdistövälineiden edustajat Kasnäsistä Saaristomerelle, jossa harjoitukset olivat käynnissä.
Toimittajat ja kuvaajat kuljetettiin miinalaiva Hämeenmaan kyytiin, jossa odotti harjoitusta johtava Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen sekä Naton pysyvän alusosaston lippueamiraali Jeanette Morang Alankomaista.
Morang kiteytti avauspuheenvuorossaan, että Naton tavoitteena on oppia toimimaan Suomen rannikon ja Itämeren olosuhteissa.
– Tarkoituksenamme on demonstroida, että toimimme yhdessä ja opimme toisiltamme. Se on työtämme. Olemme vahvempia yhdessä, Naton lippueamiraali sanoi.
Seuraavaksi siirryttiin miinalaiva Hämeenmaan kannelle. Hyisestä ja hieman sumuisesta säästä huolimatta merellä pystyi näkemään harjoitukseen osallistuvia sota-aluksia.
– Suomessa on ollut kylmä, mutta täällä on oltu erittäin vieraanvaraisia, Morang sanoi Iltalehdelle.
Opittavaa riittää
Lippueamiraali Jukka Anteroinen kertoi, että kansainvälisten kumppanien mukanaolo harjoituksessa on merivoimille tervetullut asia.
– Yhteinen harjoittelumme lisää koko Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta, hän sanoi.
Anteroinen nosti esille asioita, mitä merivoimat voi oppia Naton laivastolta. Hänen mukaansa yksi niistä on Naton kyky valvoa merialuetta.
Esimerkkeinä Anteroinen mainitsi Naton sotalaivojen sensori- ja vaikutusjärjestelmät, jotka ovat hänen mukaansa erittäin vaikuttavia.
– Lisäksi voimme oppia myös vedenalaisesta sodankäynnistä. Nimenomaisesti voimme oppia siitä, miten he toimivat suhteessa siihen, millä tavalla me olemme tottuneet toimimaan itsenäisenä valtiona, hän sanoi.
Anteroisen mukaan merivoimat on jo nyt hyvin yhteensopiva Naton laivaston kanssa, mutta opittavaakin on vielä.
– Kulttuuri ja toimintatavat ovat asioita, jotka teettävät meille tulevaisuudessa töitä huolimatta siitä, että monet toimintakäsikirjat ja toimintamallit ovat tällä hetkellä Naton kaltaisia. Sota-aluksella muun muassa osa komentokielestä tapahtuu jo nyt englannin kielellä.
Voit katsoa Jeanette Morangin ja Jukka Anteroisen laajemmat haastattelut tässä jutussa olevalta videolta.
Naton pysyvä alusosasto harjoittelee parhaillaan yhdessä Suomen merivoimien kanssa.
Iltalehti vieraili torstaina merivoimien jokavuotisessa Freezing Winds 22 -harjoituksessa Saaristomerellä.
Käynnissä olevaan suureen kansainväliseen merisotaharjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista puolustusvoimien puolustushaaroista sekä runsaasti kansainvälisiä kumppaneita.
Suurta mielenkiintoa herättää puolustusliitto Naton pysyvä alusosasto SNMG1, joka on ensimmäistä kertaa mukana harjoituksessa. Nato toi mukanaan Suomeen yhteensä kolme alusta Alankomaista, Tanskasta ja Norjasta sekä kolme miinantorjuntaosaston alusta Saksasta ja Alankomaista.
Suomen Merivoimien ja Naton yhteiset harjoitukset lähtevät kunnolla käyntiin sunnuntaina 27. marraskuuta ja päättyvät ensi perjantaina 2. joulukuuta. Harjoitteluun sisältyy muun muassa vaativia taistelutehtäviä Itämeren marraskuisissa tuuli- ja valaistusolosuhteissa.
Näin päivä eteni
Jehu-luokan maihinnousuvene kuljetti lehdistövälineiden edustajat Kasnäsistä Saaristomerelle, jossa harjoitukset olivat käynnissä.
Toimittajat ja kuvaajat kuljetettiin miinalaiva Hämeenmaan kyytiin, jossa odotti harjoitusta johtava Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen sekä Naton pysyvän alusosaston lippueamiraali Jeanette Morang Alankomaista.
Morang kiteytti avauspuheenvuorossaan, että Naton tavoitteena on oppia toimimaan Suomen rannikon ja Itämeren olosuhteissa.
– Tarkoituksenamme on demonstroida, että toimimme yhdessä ja opimme toisiltamme. Se on työtämme. Olemme vahvempia yhdessä, Naton lippueamiraali sanoi.
Seuraavaksi siirryttiin miinalaiva Hämeenmaan kannelle. Hyisestä ja hieman sumuisesta säästä huolimatta merellä pystyi näkemään harjoitukseen osallistuvia sota-aluksia.
– Suomessa on ollut kylmä, mutta täällä on oltu erittäin vieraanvaraisia, Morang sanoi Iltalehdelle.
Opittavaa riittää
Lippueamiraali Jukka Anteroinen kertoi, että kansainvälisten kumppanien mukanaolo harjoituksessa on merivoimille tervetullut asia.
– Yhteinen harjoittelumme lisää koko Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta, hän sanoi.
Anteroinen nosti esille asioita, mitä merivoimat voi oppia Naton laivastolta. Hänen mukaansa yksi niistä on Naton kyky valvoa merialuetta.
Esimerkkeinä Anteroinen mainitsi Naton sotalaivojen sensori- ja vaikutusjärjestelmät, jotka ovat hänen mukaansa erittäin vaikuttavia.
– Lisäksi voimme oppia myös vedenalaisesta sodankäynnistä. Nimenomaisesti voimme oppia siitä, miten he toimivat suhteessa siihen, millä tavalla me olemme tottuneet toimimaan itsenäisenä valtiona, hän sanoi.
Anteroisen mukaan merivoimat on jo nyt hyvin yhteensopiva Naton laivaston kanssa, mutta opittavaakin on vielä.
– Kulttuuri ja toimintatavat ovat asioita, jotka teettävät meille tulevaisuudessa töitä huolimatta siitä, että monet toimintakäsikirjat ja toimintamallit ovat tällä hetkellä Naton kaltaisia. Sota-aluksella muun muassa osa komentokielestä tapahtuu jo nyt englannin kielellä.
Voit katsoa Jeanette Morangin ja Jukka Anteroisen laajemmat haastattelut tässä jutussa olevalta videolta.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Merivoimien mukaan Freezing Wind -harjoituksessa on tänä vuonna mukana yhteensä 23 taistelualusta, huolto- ja tukialuksia sekä kuljetusveneitä sekä rannikko- ja maajoukkoja.
Naton pysyvien osastojen lisäksi mukana on Yhdysvaltain merijalkaväen osasto (2nd Marine Logistics Detachment), Arleigh Burke-luokan hävittäjä Yhdysvalloista, miinantorjunta-alus FGS Dillingen Saksasta ja fregatti Chevalier Paul sekä miinantorjunta-alus Croix Du Sud Ranskasta.
Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 5 000 henkilöä.
Suomi esitti kutsun harjoitukseen myös puolustusliitto Natolle, joka toi Suomen vesille pysyvän alusosastonsa SNMG1:n. Siihen kuuluu kolme alusta Hollannista, Tanskasta ja Norjasta sekä miinantorjuntaosasto SNMCMG1.
– Turvallisuustilanteen muutoksen ja Nato-hakemuksen johdosta päätimme laajentaa kansallisia harjoituksia niin, että niihin liitettiin kansainvälinen osuus, Anteroinen kertoo.
Lue lisää: Merivoimien pääsotaharjoitus alkaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä – nämä kansainväliset alukset ovat mukana
Naton hollantilainen lippueamiraali Jeanette Morang kertoo, että alusosasto liikkuu sinne, missä sitä tarvitaan.
– Meillä on toki suunnitelma, joka tehdään vuoden alussa, mutta meillä on vapaus liikkua myös muualle tarpeen vaatiessa.
– Olemme erityisessä turvallisuustilanteessa. Itämeri on strategisesti tärkeä alue, ja on päätetty, että Naton tulee olla siellä enemmän läsnä. Tietysti myös Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset vaikuttivat asiaan, hän taustoittaa.
REILUN VIIKON kestävään, Suomenlahdella ja Saaristomerellä toteutettavaan merisotaharjoitukseen osallistuu joukkoja Maa- ja Ilmavoimista sekä runsaasti kansainvälisiä kumppaneita. Suomi ja Ruotsi ovat tehneet jo vuosikymmeniä yhteistyötä Naton kanssa, mutta Morangin mukaan yhteistyö on Nato-hakemuksien jälkeen selvästi tiivistynyt.
– Koemme tämän harjoituksen tärkeänä, sillä opimme toisiltamme ja opimme alueista. Ymmärtäminen ei koske vain kalustoa vaan myös sitä, miten muut toimivat.
Morang kertoo saaneensa miehistöineen pakollista koulutusta olosuhteista jo saapuessaan Suomeen.
– Meillä ei ole juurikaan lunta Hollannissa. Ennen kuin saavuimme tähän harjoitukseen, olimme Tallinnassa, ja laiva peittyi lumeen. Meidän piti päästä lumesta ja jäästä eroon helikopterin vuoksi. Opimme jo siinä, miten toimia seuraavan kerran, jotta näin ei pääsisi käymään, hän sanoo.
MORANG on vaikuttunut siitä, miten suomalaiset merivoimat toimivat saaristossa. Hän kertoo oppineensa jo hieman suomalaista hit and run -taktiikkaa.
– Suomella ja Ruotsilla on erinomainen ymmärrys alueestaan. Saaristo on täynnä pieniä saaria, jotka pystyy näkemään, mutta joiden takana piilottelevia laivoja ei voi. Helikopterimiehistömme oli innoissaan tästä: nuo pienet laivat ovat hyvin haastavia, sillä vaikka helikopterissa on infrapunakameroita ja muuta laitteistoa, laivojen havaitseminen oli hankalaa.
Anteroinen lisää joukkoon myös ahtaat kulkuväylät, merialueen mataluuden ja valaistusolosuhteet.
– Ne antavat meille erittäin hyvän edun vastustajaan nähden, joka joutuu toimimaan avomeren suunnasta. Jos siis sellainen päättäisi joskus tänne tulla.
VAIKKA Morang on ensimmäistä kertaa Suomessa, mikään ei ole vielä yllättänyt häntä. Hän kertoo olevansa enemmänkin vaikuttunut. Yhtä asiaa hän arvostaa Suomessa paljon.
– Pidän erityisesti siitä, että puolustaminen on kaikkien asia. Se ei ole vain armeijan asia vaan rajavartiolaitoksen ja myös siviiliväestön. Pidämme teitä hyvin valveutuneina ja valmistautuneena kansana, joka ottaa turvallisuutensa vakavasti mutta myös näkee sen kaikkien yhteisenä asiana, hän sanoo.
Mikä on Naton näkökulmasta tärkein tavoite, jonka toteutumiseen tähdätään Freezing Winds 22 -harjoituksessa?
– Operoida vieretysten ja todeta, että olemme vahvempia yhdessä.
Loistavaa että yhteistyö laajenee koko ajan erinomaista
Hienoa, Yhdessä olemme vahvempia
r....n uhka torjutaan vahvalla yhteistyöllä
Hyvä lisää harjoituksia
Nato osallistuu Suomen merisotaharjoitukseen Itämerellä, venäläisiä ei ole toistaiseksi näkynyt
Saaristomerellä ja Suomenlahdella on juuri käynnistynyt Merivoimien pääsotaharjoitus Freezing Winds 22.
Harjoitukseen osallistuu myös Naton pysyvä alusosasto SNMG1. Osastoa komentavan lippueamiraali Jeanette Morangin mukaan Nato haluaa näyttää läsnäoloaan strategisesti tärkeällä Itämerellä ja osoittaa tukeaan Suomen Nato-jäsenyyshankkeelle.
Naton alusosasto joutui viime viikolla Itämerellä matalalta lentäneiden venäläishävittäjien vaarallisen käyttäytymisen kohteeksi. Morangin ja harjoitusta johtavan lippueamiraali Jukka Anteroisen mukaan Freezing Windsin liepeillä ei venäläisiä ole toistaiseksi havaittu.
Molemmat korostavat samalla, että kiinnostus toisten sotaharjoituksiin on normaalia. Venäläisten mahdollisesta ilmaantumisesta tarkkailemaan Suomen harjoitusta ei siis pidä hätääntyä, he sanovat.
Hyvä
Loistavaa yhdessä olemme vahvempia
Loistavaa että Natomaat tukee meidän puolustusta r......n uhkaa vastaan
Lisää vain yhteistyötä Natomaiden kanssa yhdessä vastaamme r.......n uhkaan
Naton pysyvä alusosasto harjoittelee Suomen kumialuslakana Tiltujen kanssa kanssa "Itämerellä".
Ryssien lentokoneet koukkivat Naton alusten päältä matalalla , muuhun eivät pysty. Jos tulisi sota ryssien purtilot olisivat meren pohjassa alta aika yksikön ja lentokoneet tuhannen pillun päreinä.
Ihana uutinen.
Paras uutinen.
Loistavaa
Kumilakanoilla loikoillen Nato Tiltun on turvallista laskea alleen.
Tärkeintä on että r.....n vinkujat on paniikissa yhteistyöstä
Hyvä
Mitä tolla pellejoukolla tekee ohjuksia vastaan,?
r....n ohjukset on finaalissa.
Oletko pelle käynyt laskemassa?
r....n itkijä lyöty täysin
Lisää vain harjoituksia
Sahan sitä rahaa palaa ja leipäjonot pidennetyä!
Kalidgraadin ohjus patteristo tekee noista romua jos sota syttyy ja Itämeri on sen jälkeen tukossa vuosia?👿😈
r.....n itkijä elää haave maailmassa. Nato hoitelee r.....n aggression
Loistavaa lisää vain yhteisiä harjoituksia
Hyvä
Lisää vain vauhtia
Upeeta, mahtavaa, ihanaa ja niin edelleen...
Naton pysyvä alusosasto miehittää Suomen aluevesiä Itämerellä – tällainen on USMC:n Dragsvikia miehittävä maihinnousu osato.