1) Neuvostoliitto
2) Natsi-Saksa
3) Suomi
4) Japani
5) Unkari
6) Romania
Perustuu taistelutappioihin (kaatuneet haavoittuneet) suhteutettuna väkilukuun joka Suomella oli 1939-44 keskimäärin 3,9 miljoonaa.
2) Natsi-Saksa
3) Suomi
4) Japani
5) Unkari
6) Romania
Perustuu taistelutappioihin (kaatuneet haavoittuneet) suhteutettuna väkilukuun joka Suomella oli 1939-44 keskimäärin 3,9 miljoonaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja nyt tuota selitellään "torjuntavoitoksi". Todellisen voiton sai Ruotsi välttämällä sodan ja sitten vaurastumalla. Suomesta ei tule ikinään Ruotsin tapaista vaurasta ja ihmisille turvallista maata. "On maamme köyhä ja siksi jää."
Suomi oli ainoa maa jota ei miehitetty sodan jälkeen, eikä liitetty Neuvostoliittoon.
Ruotsi myi Natsi-Saksalle terästä ja oli Hitlerille äärimmäisen tärkeä apulainen. Ilman Ruotsin toimittamaa terästä olisi Saksalla ollut hyvin vähän aseita joilla taistella.
Ruotsi auttoi Suomeakin.
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17649675u
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Suomi voitti rauhan.
Missä USA
Missä Britannia
Missä Ranska
Missä Italia
Liittoutuneiden joukoissa oli sotilaita useista valtioista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä
Tuolta hysin selviää eri valtioiden menetykset sotilaina ja siviileinä.
Suomi ei todellakaan ole sijalla 3
Tuolta se näkyy.
Kyseisen listan mukaan Suomen sotilastappiot suhteessa väestöön olivat 6. korkeimmat.
Siviilitappiomme olivat pienet, joten kokonaistappioissa olemme kaukana kärjestä. Monet miehitetyiksi joutuneet Itä-Euroopan maat kuten Puola, Kreikka tai Baltian maat kärsivät hirvittävän suuret kokonaistappiot, kuten muuten Neuvostoliittokin.
Sotilastappioissa on otettava huomioon, että taistelimme melkoista tylivoimaa vastaan ja talvisodassa vieläpä huonosti varustautuneina, vaikka talvi auttoikin meitä suuresti. Suurimmat tappiot tulivat kuitenkin hyökkäysvaiheessa, vaikka meillä oli kolminkertainen määrä miehiä venäläisiin verrattuna ja tykistömme oli melko voimakas ja koukkausta käytettiin rintamahyökkäysten välttämiseksi. Mutta kuten Tuntemattomassa sotilaassakin kuvataan, koukanneet joukotkin joutuivat joskus hyvin verisiin taisteluihin joutuen usein itsekin hetkeksi saarroksiin, jolloin haavoittuneiden kuolleisuus saattoi kasvaa aika tavalla. Kuten Heinrichs sen totesikin saksalaisille keväällä 1941 käydyissä neuvotteluissa: armijamme ei ollut varustettu eikä koulutettu hyökkäyssotaan, vain puolustussodassa tehtäviin vastaiskuihin ja niihin liittyviin saarrostusoperaatioihin. Niin se muuten ainakin koulutuksen osalta on edelleen. Nykyinen aseistus, varustus ja viestivälineet sen sijaan soveltuvat myös hyökkäyssodankäyntiin, mutta kunnollista hyökkäyssotaa varten monia siinä tarvittavia aseita ja välineitä on varmasti liian vähän, kuten oli myös 1941.
Jos mukaan lasketaan haavoittuneet, aloittaja saattaa olla oikeassa. Suomalaiset haavoittuneet selvisivät yllättävän hyvin hengissä vaikka käytösämme ei tietääkseni ollut antibiootteja eikä niin nopeaa pääsyä leikkauspöydälle kuin länsiliittouneiden haavoittuneilla oli sodan loppupuolella. Ilmeisesti siinä vaiheessa länsiliittouneiden haavoittuneiden selviämisprosentti oli sodan paras, saksalaisilla se taas alkoi laskea, kun haavoittuneita ei saatu liittoutuneiden ilmatoiminnan, muutenkin voimakkaan tulituksen ja saarrostusliikkeiden takia kunnolla evakuoitua eikä myöskään lääkkeitä ja sidontatarvikkeita toimitettua etulinjaan.
Japanilaisten suuret tappiot selittyvät paitsi itsemurhaisista hyökkäyksistä ja puolustuksesta, myös siitä, että amerikkalaiset yllättävän usein surmasivat vangiksi saamiaan japanialaisia. Joskus itse kärsimiään tappioita kostaakseen tai rasistisista syistä. Mutta usein myös pelosta, sillä vaikeastikin haavoittuneet tai kuollutta vain esittävät japanailaiset saattoivat yrittää vielä ampua tai tappaa käsikranaatilla lähellään olevia varomattomia amerikkalaissotilaita. Niinpä amerikkalaiset usein varmuuden vuoksi ampuivat kaikki kentälle jääneet japanilaiset, niin kuolleet kuin haavoittuneetkin.
Unkarilaisten korkeita lukuja selittänee ehkä huono lääkintähuolto ja se, että haavoittuneet on jätetty kentälle. Sodan loppupuolella venäläiset ehkä säästivät enemmän käsiinsä jääneitä haavoittuneita, mutta tiedämme, että esim Kannaksella he ampuivat joitakin käsiinsä jääneitä suomalaisia haavoittuneita, ainakin jos nämä eivät itse kyenneet liikkumaan. Venäläiset kuten saksalaisetkin käyttivät vankeja työvoimana ja työhön kykenemättömiä ei otettu vangiksi, varsinkaan aikoina jolloin ruuasta ja lääkintatarvikkeista oli itselläkin pulaa. Kummassakin maassa vankeja myös kuoli suuret määrä vankeudessa ravinnon puutteeseen ja sairauksiin, eli huonoon kohteluun, ja ne kuolleet lienevät mukana kaatuneiden lukumäärissä.
Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Niin tapasi isäni sanoa, ja kai siitä jotain tiesi, kun olihan siellä hänkin.
Ettei tuo sanonta olisi peräisin peräti tuosta sodasta, jossa tuossa puolustusvoimiemme edelleen käyttämässä marssissamme lauletaan, kun Nokian talvirengassarjan nimikin on
sieltä:
https://www.youtube.com/watch?v=psH6TQL1u7A
Ja mainitaanhan tuollakin
https://www.youtube.com/watch?v=8HI8HNtV3ss
Toisen maailmansodan aikana jäivät Suomen siviiliväestön kärsimykset ja kuolemat hämmästyttävän alhaisiksi.
>>Todellisen voiton sai Ruotsi välttämällä sodan ja sitten vaurastumalla.<<
Voi vitsi tätä aivotonta ajattelua - ikäänkuin se nyt olisi ollut Suomen valittavissa, kun verenhimoinen kommunistisuurvalta tavoitteli Suomen miehittämistä.
Mikseivät Baltian maat menetelleen viisaasti ja säilyttäneet itsenäisyyttään? Jostakin kumman syystä ne liitettiin väkisin Neuvostoliittoon.
Kaikenmoisia kusipääaloituksia sitä piisaa..................:(
Annettaisko noiden menneiden sotien ruotimisen jo olla näissä nykyisissäkin olisi sanomisen paikka vaikka ei sekään mitään hyödytä.