En tiedä onko tämä ihan oikea paikka,mutta kirjotan kuitenkin,jos jotain vinkkiä saisi..
Eli olen tykästynyt yhteen mieheen ja ilmeisesti sekin minuun.Ollaan tässä reilun kuukauden verran oltu yhteydessä ja tapailtu.No nyt sitten kävi niin,että armas äitini sai tietää asiasta (olen pitänyt asian omana tietona,koska en ole ollut varma mihin päin suhde lähtee kehittymään.).Siinä haukuttiin minut ja sitten tämä mies,että minkä huumeitten käyttäjän kanssa olen ja kuinka suuren häpeän olen tuottanut yms.Satun tietämään,että mies on hyvinkin kuuliainen kansalainen.Tokihan me jokainen teemme omat mokamme,mutta nämä mistä äitini tätä miestä syyttää ei pidä paikkaansa.Sen tiedän.Niin että nyt olis hyvät neuvot tarpeen miten menetellä tässä tilanteessa.
Joten kertokaa,etenkin te joilla on samansuuntaisia kokemuksia,miten selvisitte tämän yli.
Eli olen tykästynyt yhteen mieheen ja ilmeisesti sekin minuun.Ollaan tässä reilun kuukauden verran oltu yhteydessä ja tapailtu.No nyt sitten kävi niin,että armas äitini sai tietää asiasta (olen pitänyt asian omana tietona,koska en ole ollut varma mihin päin suhde lähtee kehittymään.).Siinä haukuttiin minut ja sitten tämä mies,että minkä huumeitten käyttäjän kanssa olen ja kuinka suuren häpeän olen tuottanut yms.Satun tietämään,että mies on hyvinkin kuuliainen kansalainen.Tokihan me jokainen teemme omat mokamme,mutta nämä mistä äitini tätä miestä syyttää ei pidä paikkaansa.Sen tiedän.Niin että nyt olis hyvät neuvot tarpeen miten menetellä tässä tilanteessa.
Joten kertokaa,etenkin te joilla on samansuuntaisia kokemuksia,miten selvisitte tämän yli.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Käske äitis suksia suolle mielipiteidensä kera. Jos ei ihmistä yhtään tunne niin on ihan turha ruveta arvostelemaan.
olet, että saa vähän perspektiiviä asiaan?
Olen 21-vuotias.Olen asunut nyt vajaan vuoden tässä äitini kanssa,kun opiskelut päättyi viime keväänä ja sain sitten töitä kotipaikkakunnalta ja kun ei ollut rahaa ja tämä kuitenkin iso asunto,niin tulin sitten tänne asumaan.
Tässä on tosiaan ettei tiedä mitä tehdä.Mutta on tämä sen verran pieni paikka että jos ne puheet pitäis paikkaansa niin tokkopa miehellä töitä olisi ja laaja tuttavapiiri.
Äitini kanssa tilanne on se että pidetään mykkäkoulua.Onneksi se on kuukauden päästä muuttamassa pois tästä.
Niin munkin äiti aina miettii pahimpia mahdollsia skenaarioita ja näyttää uskovankin niihin. Itsehän tunnet tyypin, eikä hän. Sun tulee tehdä omat päätelmäsi ja ratkaisusi. Eiköhän se ajan kuluessa huomaa millainen hän oikeasti on.
Eli aloin tossa vuosi sitten seurustelemaan, olin 16. Kerroin jo seuraavana päivänä, kun ajattelin, ettei ole mitään iloa salata asiaa... Niin siitä syttyi älytön riita... Eli äiti yritti kieltää seurustelemasta, eikä halunnut tavatakkaan koko ihmistä.. Nyt asun avoliitossa samaisen miehen kanssa, eikä äitini vieläkään hyväksy häntä, eikä ole halunnut tavata. Kerran mieheni ja vanhempani ovat tavanneet vaikka ollaan jo puoli vuotta kohta asuttu yhdessä! Ja vielä, että mieheni ei ryyppää, eikä ole muutenkaan "huonoa seuraa", että tollanen tosissaan sattuu kun ei pystytä hyväksymään että lapsi kasvaa aikuiseksi... Koita pärjäillä, itellä meni välit äitiin niin huonoiks että isi päätti että on viisainta että muutan pois kotoa...
Ite olen 22-v ja vanhempani tällä hetkellä jotenkin sulattavat mieheni. Tarkoitan tällä sitä, että enään he eivät puhu hänestä soopaa yms, mutta erittäin harvoin kutsutaan kylään.
Itse kaipaisin myös lisäneuvoja tilanteeseen. Alussa yritimme vain kovasti keskustella että mikä mättää ja miksi he tuomitsevat miehen ennen kuin ovat edes tavanneet koko miestä. Olen vain pitänyt oman pääni ja yrittänyt sopeutua tilanteeseen. Minulle olisi kyllä erittäin tärkeää, että vanhempani pitäisivät miehestäni yhtä paljon kuin minä ja muut.