Miehellä ei ole aikaa ja mielenkiintoa minua kohtaan

Kuulostaa ihan siltä klassiselta tilanteelta. Mies elää itselleen mukavaa elämää, jossa kaikki toimii kivasti. Sitten kun ero viimein tulee se on hänelle kamala järkytys ja tulee ihan puskista, kun hänen omasta mielestään kaikki on hyvin.

Ehkä miehesi tarvitsee nyt todellisen herätyksen tilanteeseen, jotta saa mahdollisuuden vielä muuttaa käytöstään. Surullisen usein tajuavat vasta sitten eron jälkeen, että olisi pitänyt tehdä enemmän.

Ja mitähän seuraavaksi ?

Ala elämään omaa elämää, älä odota mitään muutosta häneltä. Etsi asunto ja eroa miehestäsi saat ihanan uuden elämän. ( katkeroidut jos jää samaan liemeen .)

Tuon ikäisellä miehellä on identiteetti ongelma, mutta me vanhemmat, keskitytään vain ja ainoastaan naisen hyvin vointiin. Eli palvomme puolisoamme, ja teemme siitä yhteisen onnen.

Kiitos kun avauduit aralla aiheella. Luulen, että tällaiset ongelmat parisuhteessa ovat aika yleisiä. Avioliittoon ladataan nykyisin niin paljon odotuksia. Ihmisten elinikä on pidentynyt ja terveys parantunut entisistä ajoista, jolloin lasten aikuistumisen kynnyksellä vanhemmat olivat jo toinen jalka haudassa. Nykyisin ollaan terveempiä ja kun kodin rakentamisen ja lasten kasvattamisen jälkeen tuleekin taas aikaa, elämää on vielä paljon edessä, mutta se ei toimikaan niin kuin silloin kun ihastuttiin ja rakastuttiin ja deittailtiin. Kaiken takana olevan yhteiselämän jälkeen parisuhde ei olekaan enää sitä innostunutta ja hurahtanutta toisen opiskelua ja yhteisiä projekteja. Hormonitoimintakin on jo muuttanut mielihaluja. Vaikea ihastua uudelleen ihmiseen, jonka tuntee jo läpikotaisin. Todella epätodennäköistä, mutta mahdollista. Sekin vielä, että molempien pitäisi tuntea samoin.
En osaa antaa ratkaisuja, mutta luulen, ettei sinun kannata jäädä tuleen makaamaan. Miehesi on sellainen kuin on eikä varmaan siitä muutu. Jonkin pitää muuttua, mutta ei sen tarvitse olla ero tai riita tai muukaan muutos suuressa elämänkuvassa. Olen oikeasti sitä mieltä, että avioliitossakin voi pysyä ja jatkaa arkea edelliseen tapaan, mutta monia asioita voi ulkoistaa. Jos yhdestä ihmissuhteesta ei saa kaikkea sitä mitä haluaa tai tarvitsee, miksei voisi olla useampia läheisiä suhteita, ei välttämättä parisuhteita, mutta omanlaisiaan ystävyyssuhteita, joille ei tarvitse asettaa etukäteen rajoja.

Tuntuu siltä, että sinä tarvitse jonkun jolle puhua. Parisuhdeterapeutti pyrkii aina pelastamaan avioliiton ja tavoittelee sitä, että te yhdessä jatkatte sovitulla tavalla. Ei sen tarvitse olla ammattilainen, vaan henkilö, joka ajattelee sinua, on kiinnostunut sinusta eikä pyri mihinkään. Olen itse ollut ja olen edelleekin hieman vastaavanlaisessa tilanteessa, tosin miehenä. Minulla on ollut avioliiton ulkopuolisia läheisiä ystävyyssuhteita, ilman seksiä ja seksin kanssa. Kaikki ovat olleet omanlaisiaan ja auttaneet minua eteenpäin. Elämä on hyvää, kun kotona on rauhallista ja turvallista ja koen mielenkiitoisia hetkiä myös kodin ulkopuolisessa elämässä. Täytyy vain löytää sellaisia ihmisiä, joille tällainen kuvio sopii. Niitä on paljon. On jotakin mitä odottaa ja se palkitsee. Jos haluat, voin vaihtaa ajatuksia enemmänkin.

On myös miehiä, jotka laittavat vaimon tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. Ajatellaan oma tekeminen siten että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän harmia emännälle. Toimitaan niin että rouva pysyy tyytyväisenä ja silloin itsellä on myös kaikki hyvin jos emäntä on talossa tyytyväinen.
Ei sun mies muutu ikinä tuosta. Se on sellainen.

Samat sanat toiselle, että koet ei ole aikaa ja mielenkiintoa, sekä käyttäytyminen kylmää. Nämä ei koskaan muutu jos nainen on kotona hiljaa, ei puhu oikeasti asioiden oikeilla nimillä ja kerro mitä ajattelee heti alussa.

Jos tapaisitte nyt niin eihän teille tulisi koskaan suhdetta.

olisko aikuiseksi kasvaminen millainen suoritus.

Järkyttävää. Sinä olet naimisissa, miehesi ei. Nyt otat komennon tai lähdet lätkimään. Mikä mahtaa olla tuo harrastus? Ettei vai toinen nainen?

Nyt kannatta kyllä lähteä tästä suhteesta.
Ei hukata omaa elämäänsä olemalla kotona näkymätön.
Keksi uusi harrastus ja nauti elämästä.

Hyvin erikoiselta tuntuu teidän elämän sisältö. Nyt, kun olisi aikaa toisillenne lastenkin iän puolesta, niin olette ikäänkuin kasvaneet erilleen. Tuossa ei ole mitään järkeä, jos ei ole enää mitään yhteistä. Tosin ei käynyt ilmi, onko ystävienkään kanssa mitään tekemisiä, tai sukulaisten (sisarukset). Pyöritte omissa ympyröissä ja senkin ympyrän "vastapäivään", kuin pitäisi olla "myötäpäivään". Valitettavasti jotenkin paistaa läpi, että miehelläsi voi olla orastava mielenkiinnon kohde, vieläpä siellä harrastuksen parissa. Noooh, tämä oli spekulointia, mutta noin ne asiat yleensää viittaavat, kunnes "räjähdys" tapahtuu ja kaikki julkitulee. Jos ei muutosta tule, niin "piiri pieni pyörii" vaan eteenpäin ja ihmiseltä/ihmisiltä katoaa lopullinenkin sielu sisimmästä toisiaan kohtaan.

Harrastaa henkistä väkivaltaa ja on muista syistä kanssasi, kuin rakkaudesta. Turhaa tuhlata elämäänsä enempää. Muutat muualle teinin kanssa. Tuskin sillä on edes lapselleen aikaa, jos ei ole vaimollekkaan.

Ihan kuin olisin lukenut omasta elämästäni,joskin mun mies ei mökötä kuin hetken.Mutta meillä tulee yhteenottoja monta kertaa päivässä,ihan ilmanaikasesta alkaa inttää,ja olla eri mieltä.Nukkuu eri huoneessa mikä on kaiken kamalinta,ei ole mitään läheisyyttä,silti hän odottaa että minulla pitäisi halut hyrrätä,herra istuu kaiken vapaa ajan tietokoneella pelaamassa,jää myös sinne kun lähden nukkumaan.On myös hyvin mustasukkainen,vittuilee kun mulle tulee tekstari että poikaystäväkö sieltä viestittelee..hänellä on yksi sisko joka on ihan ykkönen,joka joulunaikana on tärkein asia löytää siskolle lahja..minun lahjalle ei niin väliä oo.Ja äiti,joa palvoo pientä poikaansa,soittaa monta kertaa päivässä,että mkistä oot nyt suuttunut kun et oo käyny..ei mene päivääkään ettenkö mieti milloin saan sanottua hänelle että mitäpä jos lähtisit omilles...asunto jossa asutaan on minun,mies kuuluu niihin selkärangattomiin jotka eivät kykene ottamaan ikinä asuntolainaa sotkettuaan luottotietonsa.Odottaa että hoidan kaikki kotityöt ja laitan herralle mieluisaa ruokaa.Lenkille hän ei suostu lähtemään,on niin kipeä kun on sohvalla kaiken aikaa kun ei ole töissä.Toivon että joskus vielä saan elää omaa,oman näköistä elämääni ilman aikuista miestä,joka leikkii lasta.Hänellä on myös pelkotiloja johtuen alkoholistiperheessa kasvamisessa,luo kaiken aikaa uhkakuvia itselleen ja pelonaiheita.Ei kykene tekemään päätöksiä.Olen niin väsynyt tähän ainaiseen riitelyyn,ja siihen että mulla on mies jota ei kuitenkaan ole..näkymätön mies.Väsyttää tämmönen.Vituttaa,,

No aloittajalle sanoisin, että ehkä ei kannata erota, mutta ala elää omaa elämääsi.
Itsellä hieman sama tilanne. Emme riitele. Mutta kauheasti ei ole yhteisiä juttuja. Tämän takia minulla on omia harrastuksia ja teen matkoja yksin ja ystävieni kanssa. Olen pyytänyt häntä, mutta ei hän halua mukaan. Onneksi ei hän ole mustasukkainen, että saan harrastaa ja mennä miten haluan. Samoin annan miehelle vapauden.
Vapaus tuo sellaisen velvoitteen, että mitään sellaista ei tehdä mikä loukkaisi toista.
Olen jo 56, niin seksiä ei enää tarvitse olla joka päivä. Ei edes joka viikko. Yksinkin sen voi hoitaa, nykyään kun on paljon hyviä vimpaimia.
Odottelen innolla lastenlapsia.
Tälle minua edeltävälle sanoisin, että jos on työtön vätys makaamassa kotona, eikä tee mitään, niin voit sanoa, että ota vuoteesi ja käy. Asuntohan on sinun. Mitään vittuiluja ei tarvitse kuunnella.
Hyvää vuotta 2023 kuitenkin ja onnea ratkaisuihinne, mikä ikinä se sitten onkaan.
Joskus se onni voi vielä löytyä ulkopuoleltakin. Kovin usein kyllä 50+ naiset ovat aika yksin, sillä ei niitä kunnon miehiä joka oksalla ole...sitten sitä vasta yksin saatte olla.
Lapsia aina ajattelen. Ei ero ole heille kiva asia.
Voittehan muuttaa erilleen ja katsoa millaista se on. Sopikaa vaikka, että kokeilette erossa 6kk -1v...

Ei kannata ainakaan tehdä aviorikosta.

Eikö ensimmäinen ja tärkein asia olisi tietää totuus ikuisuudesta! – Mitä Sinulle tapahtuu kuoleman jälkeen? Mihin silloin menet? On kaksi mahdollisuutta: Tuonela ja Paratiisi. Molemmat ovat väliaikaisia paikkoja, joissa odotetaan ikuisuutta:
1. Uskoon tulleet pääsevät Paratiisiin, jossa odotetaan Jeesuksen takaisin tuloa. Paratiisi on onnen ja autuuden paikka, lopullisen Taivaan kodin esikartano.
2. Jumalan armon hylänneet siirtyvät kuolemansa hetkellä Tuonelaan, jossa odottavat lopullista tuomiotaan. Se on kauhujen paikka, kadotuksen eli helvetin esikartano.
Jeesus on sovittanut syntitilasi Goltatan ristillä. Hänen sijaiskärsimyksensä ja verensä kautta voit saada syntisi anteeksi. ”Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.” Joh. 11:25

https://jeesuspelastaa.com/

Kovasti täällä yllytetään eroamaan eikä parantamaan suhdetta, ilmeisesti katkerat eronneet parveilevat suomi24 palstalla.

Ison ongelmahan tuossa on se, että liian kauan teillä oli niin vähän yhteistä aikaa että ukko kiinnostui jostain harrastuksesta liikaakin, ei kuitenkaan lähtenyt muita naisia jahtamaan eli on tyytyväinen sinuun.

Voiko sen ukon harrastuksiin mennä mukaan?

Kaikki päättyy aikanaan.
Aikansa kutakin.
Lopun alkua teitillä siellä jo on alkanut.
Alamäkeä on jo, vauhti vain kiihtyy.

Niin, ongelmahan on sinun ja sinun pitää ratkaisu löytää. Miehellä ei ole ongelmaa, hän on oletettavasti tyytyväinen, rakastaa sinua ja haluaa elää oman näköistä elämää. Ainoa mitä voit muuttaa olet sinä itse. JOs teillä on jotain hyvää, kuten luultavasti on paljonkin, keskity siihen.

Meilläkin on vuosikymmeniä kestänyt liitto. Mies ollut aina hieman samanlainen kuin sinunkin. Hänelle harrastukset ovat olleet tärkeitä mutta monella toiminnallaan on osoittanut rakastavansa, ei ehkä niinkään sanoilla mutta teoilla.

Nyt elellään kahdestaan kun lapset ovat jo maailmalla. On hyvä, että miehellä on harrastukset säilyneet;hän on hyväkuntoinen ja virkeä ja pitää minutkin liikkeessä. Minä olen se joka järjestää meillä yhteiset menemiset ja tuon tyyppiset kuviot; joskus tympäisee mutta kuka näitä laskee kun kumpikin hyötyy.

Miehen tapa huolehtia ja antaa huomiota, on aamupalan laitta ja se, että antaa minun nukkua vaikka puoleen päivään, ei koskaan moiti (minä luultavasti moittisin, jos hän tekisi samoin)

Onko hänellä aikaa itselleenkään?

Itselleni tuli stoppi 4 kuukautta sitten aivoeron muodossa. Aluksi vastustin tätä, koska olin jo urautunut perheelliseksi aviomieheksi ja miettinyt tulevaisuuden sen mukaan.

Totuus kuitenkin on että tässä kuukausien myötä olen alkanut taas hengitää, tekemään asioita joista MINÄ pidän, alkanut pikkuisen jopa elämään. Toki tämä myös stressaa, elämän epävarmuus, suorainen yksinäisyys, toisen ihmisen puute - mutta samalla päivien rutiini on murtunut ja vaikka olen yhä surumielinen... niin silti koen että elämä edelleen virtaa suonissani ja on uusia tuntemattomia asioita joita kohdata, paikkoja minne mennä ja mikään ei estä minua olemasta oikeasti se mitä olen.

Minulla ei ole ollut kumppaniani ikävä. Tajusin että olin lopettanut piittaamasta jo pitkän aikaa sitten. En toivo hänelle pahaa tai koe häntä mitenkään erityisen huonona, mutta hän vain päätyi olemaan... tiellä? Vaatimassa ja verottamassa energiaani ja minä sitä suin päin suhteen takia luovuttamassa niin että unohdin tosiaan itseni. Ja samalla kuitenkin koitin olla minä konfliktienkin uhalla.

Nyt näen että hän oli nimenomaan tielläni, ei kanssani, vaan tiellä. Estämässä. Suuntaamassa huonosti. Ei pahuuttaan tai huonouttaan, vaan erilaisten odotusten takia, erilaisen energian, erilaisen elämänrytmin ja -sisällön. Suhde häneen teki minulle lopulta huonoa ja se "poissaoleminen" oli tapani sotia vastaan, järjestää itselleni aikaa tai unohtaa se mikä ei toiminut ja mitä ei pystynyt elämään todeksi.

Tulos tai ulos.Mullakin oli tuollainen mies- vauva,Panin ulos.

Siis täysin ehdottomasti ero just ny tällä millisekunnilla. Ei siis tod voi käsittää moista....iiiikk!! Opiskele tantraa, syö kikherneitä ja aloita just ny 9 kk hapanjuusto/piimäkuuri ja käytä väljiä legginsejä. Simmut auki yöelämässä ettet kolhi ittees ja käytä heijastinta!!

En tiedä miten auttaisin sinua ja miehesi tilannetta, mutta Jumala voi auttaa. Kokeile viedä asiasi Hänelle. Jumala on luonut sinutkin ja hän tuntee luomuksensa ja osaa auttaa. Kokeile rukoilla ja aloita vaikka tämä ilmainen kirjekurssi syventääksesi suhdettasi Jumalaan

https://www.raamattuavautuu.fi/

Aloittelijalle, mitä pikimmin tuppaat miehesi harrastuksiin mukaan niin huomaat kuinka niissä viihtyy ja ajantaju katoaa !

En ymmärrä ihmisten narinaa, mutta en itsekkään jaksaisi viettää lomalla aikaa ihmisen kanssa jota näen joka päivä himassa viimeset 20 vuotta. Onko nää parisuhteet jotain jatkumoa äiti-lapsi-isä -suhteesta? Siksikö nää lesketkin menee heti kolmen kuukaudenpäästä naimisiin kun raato on saatu haudattua?

En muuta sano kuin: Nainen antaa aina itsensä kärsiä, koska säälin tunne miestä kohtaan tulee aina vaikka olisi mikä.

Tiedän jo, että te jatkatte vielä vuosia yhdessä kunnes olet elämässäsi täysin onneton.

Ja mistäkö tiedän? Sitä älä kysy.

Läheisriippuvuus? Terveisin toinen toipuva läheisriippuvainen

Ota ero. Luin kertomustasi kuten omaa elämäntarinaan olisin lukenut. Kyllä niitä miehiä maailmassa piisaa, ja rakastut vielä uudelleen ennemmin tai myöhemmin. Paskaa suhdetta taas ei korjaa yhtään mikään.

Erotkaa, pelastatte molemmat elämänne mitä siitä vielä jäljellä on.

Minä en passaisi mokomaa otusta hetkeäkään, ukkosi on tottunut elämään niin että sinä teet kaiken ja hän mököttää jos otat asioita puheeksi, miehesi on itsekäs, käyttäytyy kuin pahin teini ja vähät välittää sinusta, älä rupea läheisriippuvaiseksi, nyt lusikka kauniisti käteen ja ilmoitat kylmästi lähteväsi. Miehesi ei muuksi muutu vaikka kuinka lupailee.rakkaus on tässä tapauksessa yksipuolista, etsi elämäsi muualta, olet sen ansainnut.

Huh, huh mikä tarina AP:llä. Voisitko alkaa rakastamaan ja kunnioittamaan itseäsi niin paljon, että teet tilanteelle jotain. Itse laittaisin miehen asumaan omaan asuntoon ja siivoamaan siellä omat sotkunsa harkinta ajaksi. Tuo mykkä koulu on henkistä väkivaltaa, väkivaltaa ihan samoin kuin fyysinen väkivalta. Tuo puolisosi syö koko ajan itse tuntoasi ja itsesi kunnioittamista ja tekee sinusta samalla heikomman. Tee sinäkin oma arvo järjestyksesi ja ala elämään sen mukaista elämää. Kysy itseltäsi, mikä se on, mitä miehessäsi rakastat? Minulla oli joskus koira, joka rakasti minua ehdoitta, eipä muita vastaavia ole ollut. Jos et arvosta itseäsi, ei kukaan muukaan sitä tee, valitettavasti.

jos tunnette arki elämässä hyvää...ns,,lapsien tuloon ei ole ongelmia. sinulla kaikki ok
arkielämä on arkielämää ,,taatusti miehelläsi tulee ikävä sinua.. rakasta älä huoli

On se kumma että mies ja nainen eivät voi istua saman
pöydän ääreen ja keskustella elämästään.Sitä varten on
suu värkki.
On avioliitto neuvoloita painukaa tilaamaan aika.Täältä
itkeminen tuskin auttaa mitään tai ketään

Aloittaja on ilmeisen taloudellisesti riippuvainen miehestään kun sietää kohteluaan

Jos erontulee jiutuu luopumaan elintasostaan huomattavasti.

Itellä oli aina sam kun nuorena naiset lähti. Nyt ei kulumallaan kun tilillömon

Rahaa ja ei tarvii töissään enää käydä.

Jätä koko ukko älä pilaa elämääsi jäämällä suhteeseen joka varmasti loukkaa sinua kun sinua käsitellään kuin märkää rättiä miehesi on idiootti terveyskeskus. Erkki 66

Te ootte vähän niinkuin Adolf ja Eva.

En olisi nyt jättämässä ukkoa, jos häntä vielä kaikesta huolimatta tunnut rakastavan. Seuraavalle lomamatkalle kannattaa lähteä sen teinin kanssa ja jätä ukko kotiin. Vaikka nyt hiihtolomalla pyyhkäiset etelän lämpöön ja pääsiäisen aikaan menet vaikka kylpylään. Ehkä ukkos pitää huomata, millaista on olla erossa. Kesälomalla voitkin sitten olla vaikka 4 viikkoa teillä tietämättömillä, jos sinä et ole ukollesi mitenkään tärkeä. Saahan hänkin sitten rauhassa keskittyä harrastuksiinsa. Hoitaa huushollin jos hoitaa ja jos ei, niin pyöriköön paskoissaan.

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän omaa aikaa tarvitsee. Pitää oppia olemaan yksin. Avioliitto on kuin vankila. Pitäis olla joku laki, joka määräis nyt olet vapaa. Ala elämään omaa elämääsi.ei tarvi olla kuin takiainen, aina toisessa kiinni.

Parisuhde asioista voi olla vaikea puhua rehellisesti, jos pelkää sanoa, mitä oikeasti ajattelee. Kuulostaa, että haluatte vähän eri asioita.

Et pysty muuttamaan miestäsi. Mutta voit muuttaa sitä, miten itse suhtaudut asiaan!

Jos et saa miehestä seuraa itsellesi, niin kannattaa yrittää löytää kavereita muualta. Enkä tarkoita nyt pettämistä, vaan ota aikaa itsellesi ja lähde vaikka reissuun tyttökaverisi kanssa. Kun löydät itsellesi aikaa ja sinulla on mukavaa, niin ehkä miehesikin alkaa kiinnostumaan tulemaan mukaan.

Parisuhteen romantiikan näivettyminen lapsien kanssa taitaa olla aika tavallista - tai kenties jopa muutenkin pitkässä parisuhteessa. Mekään emme tee vaimon kanssa paljoa yhdessä. Seksiä ehkä kerran kuussa, jos sitäkään. Yhteinen ajanvietto on siinä arjen keskellä ja se, että voi vähän rutistaa toista silloin, kun itseltä siltä tuntuu, on pitkälti se vähäinen romantiikka, mitä arjen keskelle mahtuu. Osittain olemme kiinnostuneita eri asioista. Erona tuohon aloituksen kuvaukseen on ehkä se, että kummankin miestä mielestä parisuhde on riittävän hyvä. Minulla elämän ilo on enemmän siinä, että arki pyörii hyvin ja olisi jotain aikaa myös itselle. Lasten harrastukset ja työ tuntuvat syövän lähes kaiken vapaa-ajan ja sitten on sen verran väsynyt, ettei jaksa oikein parisuhteeseen panostaa.

Kuulostaa tutulta miehesi käytös.
Itse en ole naimisissa ,vaan parisuhteessa . Asumme erillään,mutta vietämme viikonloput yhdessä ja ainakin yhden illan/yön viikolla.
Olemme olleet vasta n 3 vuotta yhdessä,
alkuhuuma on haihtunut jossain vaiheessa. Minulla se olisi varmaan kestänyt pidempäänkin,mutta miehen käytös minua kohtaan on muuttunut. Sen myötä omatkin fiilikset laski. Hän ei enää huomioi minua niin paljon,ei sano kauniiksi eikä puhu tunteistaan. Olen välillä kysynyt tykkäätkö enää minusta,hän sanoo tykkäävänsä mutta tarviiko sitä koko ajan hokea ? Ei hän tässä muuten olisi. Lemmikkini saavat häneltä paljon hellyyttä,toivoisin saavani siitä edes osan. Mutta kuitenkin lähes kaikki läheisyys,kosketukset ja seksi ovat lähes loppuneet. Seksikin oli mahtavaa,niin kauan kuin sitä kesti. Pystyimme puhumaan toiveistamme,hänkin sanoi että se on hienoa. Nyt meillä on usein jopa 1-2 kk taukoja,varmaan pidempiäkin olisi ellen itse seksiä suorastaan kerjää tai vaadi. Sekin tuntuu nöyryyttävältä. Ja aina hoetaan että naiset pihtaa!Teillä sentään tämä puoli vielä hoituu,vaikka muuten yhteinen aika ne on vähissä. Minun miesystävälläni on myös paljon harrastuksia,osa tullut suhteemme aikoina. Niihin hän panostaa todella paljon. Meillä on toki yhteisiä harrastuksia myös,mutta niille riittää aikaa vähemmän. Luonani ollessaan hän lähinnä katselee telkkaa,laittaa toki välillä ruokaa.Kun yritän puhua näistä asioista,hän vaan yrittää katsella telkkaa tai pysyy muuten vaiti,ihan kuin sinun miehesi. Tuntuu kuin olisin kaksin yksin,jälleen kerran. Aivan niin kuin sinäkin,mietin välillä eroa. Sitten mietin että hän on silti monella tapaa kiltti,juo harvoin eikä huorittele tai ole väkivaltainen. Nämä ovat tuttuja edellisestä liitosta. Mutta ellei mikään muutu,ruudun tässä suhteessa ilman läheisyyttä,kosketuksia,seksiä. Aivan niinkuin luultavasti sinäkin. Millä näitä miehiä herätellä,vai olemmeko heille vaan jo pelkkiä kämppiksiä? Pitävät meitä itsestään selvyytenä? Joskus kaipaan niin läheisyyttä että melkein bussissa toivon että joku vahingossa nojaisi minuun,kirjoitti joku nainen jossain joskus. Minusta tuntuu välillä samalta. Onko ajatuksesi yhtään selkeytyneet,mitä aiot tehdä? Itse pyörittelen näitä mielessäni ja mietin tuhlaanko tässä loppu elämäni jos jään eikä mikään muutu? Ystävät hokevat että vientiä vielä varmasti riittäisi, mutta niin paljon on alkoholisteja ym tuolla liikenteessä. Ja sellaista en ainakaan enää huolisi.

Hän voi pitää mykkäkoulua pisimmillään puoli vuotta..
Sitkee on pirulainen..
Ei tollasta mulkkua jaksas katsoa..

T: mies

Jörä se sika
Et voi kun haluutsen rahat vai

Pitkä selee aloitus kirjoitus.
Miten noin selkee ajattelava ei osaa tehdä ratkaisua

Syyn on raha

lähde

Ei tule muuttumaan koskaan paremmaksi. Nosta kytkintä ja ala itsekin elämään

Ei muuta ku annat persettä sitä arvostavalle niin yksinkertaista!

Toista et voi muuttaa.
Älä heitä elämääsi hukkaan enää yhtään pitempään.
Kyllä naista arvostavia miehiä löytää.
Tosin pitää etsiä ihan muualta kuin tavanomaisista paikoista

Alkoholisoituneita keikareita ja tyhjäyqskuja on baarit täyynnä
Sekaan vaan se on hyvä laitaa pitkin poikin nettiä

Kinnolisqy kokoolulqistq millkonääriä kmbaikeqmlöytäämkun ollaqn niin varattuja

Et ole tyytyväinen. Miestä et voi muuttaa, eli vain sinä voit tehdä asialle (omalle elämällesi) jotain.

Oletko ajatellut jos alkaisit pukeutumaan tyylikkäästi ja vähän seksikkäämmin arkena.
Esim. Pukeudut nahkaan .
Jqnkit nahka housyt ja hameen ja pisät saappaita sisällä päivällökin

Valitettavasti asia taitaa olla niin että olet "pakollinen paha" miehelle eli nainen,lapset ja omakotitalo -kuviolla. Se joka nyt vaan pitää olla jotta on olevinaan tehnyt osansa.

Kysy mieheltä mitä hänelle merkitsee perhe tai teidän yhteinen elämä? Miten hän haluaisi rakentaa sitä ? Mitä odotuksia hänellä on sen suhteen?
Tämä ei siksi että luulet saavasi syvällisen vastauksen vaan tajuat missä mennään.

Monelle miehelle kun iltahumppa peiton alla kun on se suurin syy pitää suhteesta kiinni.

Uskomatonta miten naiset eivät kunnioita itseään yhtään ja suostuvat tuonkaltaisille mieslapsireppanoille pelkiksi hotellinhoitajiksi/äideiksi.

Kuulostaa siltä että syypää olet ihan itse.

Ns. kulinssi avioliitto.
Muisteleppa kaikkia tilanteita,
missä ei oo siippa ollu käsillä.
Voisiko tässä käyttää sitä
APO- sovittelua.
(APO - Antaa Paskan Olla.)

Mikä ihmeen narsisti tämä aloittaja oikein on?
Koko ajanko sen miehen siten pitäisi vain kiinnittää huomiota häneen, paapoa ja palvoa?
Muutako ei miehen elämässä saisi olla kuin yksi nainen jota täytyy pitää kuin lämmintä p**kaa kämmenellä, ilman omia harrastuksia, ilman omaa aikaa, ilman tilaa?
Miten täysjärkinen aikuinen ihminen voi edes vaatia tuollaista kumppaniltaan, eikö naisella itsellään ole muuta elämäntarkoitusta kuin olla jonkun palvoma ja kaiken huomion kohde?
Kovin keskenkasvuiselta aloittaja vaikuttaa, suosittelen hänelle vahvasti sinkkuelämää.

Se on nyt jo ainakin tullut selväksi, että miehesi ei tahdo samaa kuin sinä, eikös? Toivottavasti niin. Mielestäni on ihan turhaa pyytää rakkautta, huomiota, yhteistä aikaa tai yleensä mitään, koska nämä ovat asioita, joita pitäisi liitossa olla pyytämättäkin. Sinä olet kuin avoin kirja toivomuksinesi eli hän tietää, että sinä edelleen rakastat ja haluat häntä huolimatta siitä, että hän välttelee sinua. Hänen on helppo jatkaa samalla tavalla, sinä pysyt vierellä joka tapauksessa.
Jos minä olisin sinä, alkaisin elää omaa elämääni. Harrastaisin, tapailisin ystäviä, viettäisin aikaa hyvässä seurassa mukavien asioiden parissa, en vastentahtoisen ukkoni.
Ei eron tarvi välttämättä olla se ensi askel, elämään voi alkaa muutenkin, pienemmin askelin ja katsoa mitä siitä seuraa. Kasva vahvemmaksi ihmiseksi, naiseksi, joka tuntee arvonsa.

Aloittajalla on siellä omassa päässään ihan h..tin iso ongelma. Ota lapatossu itsesi irti tuosta ja lähde testaamaan omaa viehätysvoimaasi jos sitä vielä jäljellä on-mistä sinä voit edes tietää mitä todellinen rakkaus on jos tuollaista kutsut rakkaudeksi ja rakastamiseksi? Ymmäräiksin jos olisi jokin taloudellinen tai lapsiin liittyvä pakkotilanne jatkaa tuossa paskassa kuten monilla,mutta aloittaja jatkaa vain koska oikeasti kuvittelee rakastavansa,vaikka kyse on pelkästä riippuvuudesta,tottumuksesta,elämisen ja yksinjäämisen pelosta-altista itsesi vielä kymmenen vuotta k..sipäälle, niin kyllä se joskus kai murusen pöydältä heittää mutta itselläsi uuden kumppanin löytämismahdollisuudet ovat jo olemattomat. Yksikään mies, ei edes omasi,katselisi tuollaista touhua,miksi olet tyhmä? Aivan uskomatonta mutta itseppä elämättömän elämänsä valitsee.

Mutku aloittaja haluukkn vaan omaa miestään rakastaa

Tyttöporukalla vain baariin ja sieltä sitten uusi uros elämään. Tarvitsen wingwomannin.

Meillä on samalainen tilanne... ja mistä johtuu. nuoruudessa yhdessä olo ja kaikki oli kohdallaan.. mutta kun lapset kasvoi niin yhdessä olo ja seksi oli harvempaa.. kun tilannetta jatkui ja jatkui ja torjutuksi tuleminen oli arkipäivää vaikka yritin vaikka mitä.. nyt on tilanne että kun tarpeeksi on tullut torjutuksi niin itsetunto on huonontunut.. niin olen tietoisesti tehnyt itselleni suojamuuri ympärilleni.. aviovaimoni on nyt ruvennut valittamaan että en huomio häntä.. missähän syy.. pitäisi katso peiliin aviovaimoni..

Jätä tuollainen kylmä sika. Tummat miehet osaavat arvostaa tuollaista itsestään huolta pitänyttä, seksiasuihin pukeutuvaa ultra-seksuaalista upeaa naista.

Mykkäkoulu on vallankäyttöä.

aina täällä hakutaan miehia sioiksi...miksi.. katsokaa peiliin ja ajatelkaa miten te olette suhtautuneet tilanteeseen.. puhutaan hormooneista että niistä johtuu mutta ei ne koko ikää voi hallinoida

Jätä se sika joka ei ole vielä sinun aeboisesi

eikös sitä sanota että se joka haukkuu on itse

Täällähän on telaketjufeministiemakot äänessä...

"Kuulemma kauniskin ja hyvin säilynyt muiden miesten mielestä ja vientiä olisi jos itsellä olisi kiinnostusta sille tielle lähteä."
Mistäs nämä asiat ovat selvinneet? Et taida kuitenkaan olla kovin puhdas pulmunen, varmaan flirttailevaa sorttia. Vastenmielistä.....

Vaihda miestä.

Ihmettelenpä mitkä ovat olleet liittonne perusteet?
Tuskin miehesi on liiton aikana muuttunut täysin!

Mikä kuningatar tämä aloittaja luulee olevansa, ettei miehellä saisi olla muuta elämässään kuin akan palvonta?

Mene Isoon-omenaan, ehkä sieltä löytyy muutaman vartijan huomiota.

Telaketjufeministit käyvät tuulella ja pyörivät ylikierroksilla...
Mies tekee mitä mielii, jos ei eukolle kelpaa niin lähteköön menemään.
Kyllä maailmassa sitä herkkua riittää mitä kotidiivakin pystyy tarjoamaan.

Ei muuta kun mies kiertoon. Lakkaa passaamasta, ruoat laittamatta, pyykit pesemättä ja kaikki muutkin hommat tekemättä. Ilmoita ukolle, että rahalla hän voi palkata tekijän jollei itse tee. Ja kerro ettet seksiinkään häntä tarvitse.

Ikävä kertoa,että avioliiton lopun alkua,jos puoliso elää vain itselleen. Rakkaus on myös muutakin kuin avioelämää sängyssä.

Onko se kovakin panomies? Muuten ei olis mitään järkeä roikkua lahkeessa kiinni, kun ei kerran äijää kiinnosta.

Näin miehenä sanoisin että näyttää siltä että valitettavasti mies ei ole sinusta kiinnostunut. Ja on myös itsekäs. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi, miehesi ei sitä ymmärrä tai ei välitä. Hänellä on helppoa, tekee juuri mitä lystää, sinä hoidat kodin ja tarjoat seksiä kun hän sitä tarvitsee. Ehkä olet liian kiltti, sinun pitää vaatia että sinunkin tarpeesi otetaan huomioon.

Anonyymille terkkuja, Olen Hypno ja guantum terapeutti, Luin juttusi, Kohtaan paljon samankaltaisia asiakkaita, tuo sinun ongelma ei parane elämällä tai Ns Rakastamalla, Sinä menet rikki kokoajan ja se tulee aiheuttamaan raskasta olemista, Rakkaus on vain sinun sisallä, Sinussa, Monella ihmisellä myös naisilla on saman kaltaista kayttaytymistä, eli tama on asia joka on peraisin hanen lapsuudestaan, Tunteiden jakaminen ja ymmartaminen etta olette Yksi puuttuu , Jos haluat voit soittaa ja varata ajan puhumiseen, tai terapiaan , 0400 285557, Kai Kukkonen,

Taitaa olla vain panokaveri, että saa pussinsa tyhjentää.
Sitten ei osallistu kodin töihin, ei ole kiinnostunut sinusta
enää. Omat harrastukset vie kaiken ajan. Jätä tommoinen
omahyväinen luuseri, varmaan saat parempiakin, ei todella
rakasta sinua, on vaan tottunut että olette yhdessä!

Kiitos kaikille kommentoijille. Niitä lueskellessa olen saanut uusia näkökulmia sekä rohkeutta ja uskoa siihen että mun ei tarvi tämmöistä sietää.
Nyt on ukolle heitetty ajatus että olen harkinnut lähtöä teinin kanssa . Olen kertonut tilanteesta henkilölle joka on meille molemmille läheinen , hän on herätellyt miestä aika kovinkin sanoin .
Mies pyysi että en vielä tekisi sellaista ratkaisua ennenkö on käyty ammattiauttajalle juttelemassa . Hän oli sopinut ajan parin viikon päähän , joten katsotaan nyt siihen saakka että miten siellä asian purkaminen lähtee sujumaan .
Mutta minä olen nyt saanu tosiaan vahvistusta omiin ajatuksiin . Hänen käytöksensä on varmaan vuosien saatossa pikkuhiljaa vain nujertanut minua pala palalta ja olen kadottanut sen vahvan naisen sisältäni mikä siellä joskus aikoinaan on ollut . Joten nyt on tullut aika kaivaa se sieltä uudelleen esiin ja lakata olemasta kynnysmattona.
Kiitos teille !

AP

Mitä jos osallistuisit miehesi harrastuksiin ja vaikka siihen kännykän kanssa räpläämiseen? Alat toimia, kuten hän, etkä painosta koko ajan antamaan aikaa itsellesi? Mieti, että mitä jos miehesi sanoisikin, että "No nyt minulla on aikaa, mitä tehdään?": Menisitkö puihin vai tietäisitkö heti, että mitä tekisitte? Eli onko toiveesi enemmästä ajasta oikeasti totta vai osittain ainakin jotakin muuta? Sanoithan, että viihdyt loistavasti myös yksin.
Mykkäkoulun pitäminen on typerää, suoraan sanoen. Kysy häneltä, että mitä jos kuolisit huomenna ja hän on vain pitänyt mykkäkoulua. Hän sanoo rakastavansa, mutta missä se näkyy? Rakkaus on välittämistä ja sitäkin, ettei pidä toista itsestäänselvyytenä, aina pysyvänä. Toivoisin, että et antaisi vielä periksi, vaikka toisaalta rajansa kaikella. Sulla on oikeus onneen, kuten miehelläsikin.