Ei kun perkele ex soitti, jonka kanssa en ole ollut missään tekemisissä kahdteen kuukauteen, en siis missään. En vastannut eilen kun se soitti, kahteenkin kertaan.
Mut perkele, tänään sitten soitin sille. vittu se puhelu saa tais tunteet pintaan, ku itse asiassa sekin ne jo pintaan sain kun näin että se eilen soitti. Ni ei, piti perkele mennä soittamaan.
Juteltiin n.puotoistatuntia, olihan se ihanaa kuulla sen ääni, jutella.
Mutta kuitenkin kun ei se silloinkaan toiminut, ni mitä hittoa sitä taas itseään kiusaamaan.
Perkele, minkä takia se soitti eilen, ja miksi helvetissä mun pitä tänään mennä soittaa sille.
Kaksikuukautta se lähes pysynyt mun päästäkin poissa, olen harrastanut paljon kaikkea, ikäänkuin turvaverkkoja, että ajatukset ei ohjautuis siihen suuntaa.
Ni ei, sitten mä soitan sille, ja tottakai oli ihana puhuu sille, ihmiselle jolle on vuosia jakanut kaikki asiansa.
Se haluis olla mun kanssa ystävä, mut mä nyt oon niin kypsymätön ihminen etten sellaiseen kykyne.
Yritin mä äsken puhelimessa sitä houkutella, et, nähään huomenna, sekstataaan vaan, ei muuta.
Sillä onnex sen verran järkee, ettei siihen suostunut, niinkuin ennen.
Miske soitti eilen, se sai mun tunteet taas heti myrskyämään, vittu 2kk mennyt ihan juht ok.
Mut ei pitihän se arvata että se kontakti taas jossain vaiheessa tulee. Ehkä mä oisin joskus soittanut, emmä sitä syytä siit että se soitti.
Vituttaa vaan tää tilanne, ku tietää että ei siitä suhteesta voi tulla mitään, kyllä sitä niin kaunan jankattiin, silti vaan tekismieli sen syliin, tai ainakin sänkyyn sen kanssa, ja siitähän ne tunteet varmaan laantus, just joo.
Mut perkele, tänään sitten soitin sille. vittu se puhelu saa tais tunteet pintaan, ku itse asiassa sekin ne jo pintaan sain kun näin että se eilen soitti. Ni ei, piti perkele mennä soittamaan.
Juteltiin n.puotoistatuntia, olihan se ihanaa kuulla sen ääni, jutella.
Mutta kuitenkin kun ei se silloinkaan toiminut, ni mitä hittoa sitä taas itseään kiusaamaan.
Perkele, minkä takia se soitti eilen, ja miksi helvetissä mun pitä tänään mennä soittaa sille.
Kaksikuukautta se lähes pysynyt mun päästäkin poissa, olen harrastanut paljon kaikkea, ikäänkuin turvaverkkoja, että ajatukset ei ohjautuis siihen suuntaa.
Ni ei, sitten mä soitan sille, ja tottakai oli ihana puhuu sille, ihmiselle jolle on vuosia jakanut kaikki asiansa.
Se haluis olla mun kanssa ystävä, mut mä nyt oon niin kypsymätön ihminen etten sellaiseen kykyne.
Yritin mä äsken puhelimessa sitä houkutella, et, nähään huomenna, sekstataaan vaan, ei muuta.
Sillä onnex sen verran järkee, ettei siihen suostunut, niinkuin ennen.
Miske soitti eilen, se sai mun tunteet taas heti myrskyämään, vittu 2kk mennyt ihan juht ok.
Mut ei pitihän se arvata että se kontakti taas jossain vaiheessa tulee. Ehkä mä oisin joskus soittanut, emmä sitä syytä siit että se soitti.
Vituttaa vaan tää tilanne, ku tietää että ei siitä suhteesta voi tulla mitään, kyllä sitä niin kaunan jankattiin, silti vaan tekismieli sen syliin, tai ainakin sänkyyn sen kanssa, ja siitähän ne tunteet varmaan laantus, just joo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mistä puhut! järki sanoo muuta kuin ailahtelevat tunteet. vi''u, se on vaikeeta.
Vähän samat fiilikset täällä... Tosin ollaan exän kanssa tavattu suht' säännöllisesti eron jälkeen, mutta se ei ole todellakaan tehnyt asioita helpommaksi. Ellei sitten lasketa sitä, että pääsee purkamaan sydäntään ihmiselle, joka tietää asioiden tilan.
Mutta joka tapaamisen, puhelinsoiton, sähköpostin jälkeen menee taas päiviä, ennenkuin pääsen tasapainoon. Ja viikonloppuna sorruttiin vielä samaan sänkyyn ja se oli pahinpahinpahin virhe! Nyt taas itseltäni salaa elättelen joitakin tyhmiä kuvitelmia, että jotenkin - jollakin ihmeellisellä tavalla saataisiin tämä toimimaan. Niin ei tapahtu. Ihmiset ja odotukset ovat vain LIIAN ERILAISIA. Piste. That's it.
Älkää h-lvetissä menkö sänkyyn exienne kanssa! Siitä ei seuraa kuin erokivun pitkittyminen ja paljon pään vaivaa.
Mutta minkäs sitä heikko nainen tunteilleen voi...
Hyvin sujuu: vittu, vituttaa, perkele....
Mieti vähän.
Kyllä se on totta, että kaikki yhteydenpidot pitää pyrkiä katkomaan. Ainakin seksitouhut on lopetettava täysin! (ylipäätään seksi entisen kumppanin kanssa, BAD IDEA!!)
Kun et pidä yhteyttä, yhteiset rakkaat muistot haalistuu pikkuhiljaa mutta varmasti.. olet tiellä kohti paranemista.
Lopeta masokistinen yhteydenpito, varsinkin jos ei ole yhteisiä lapsia yms. aiheita olla pakosti yhteydessä.
On koettu kyllä .. pienet yhteydenotot, tekstiviestit, puheluista puhumattakaan, tuuppaa monta askelta taaksepäin erosta toipumisessa.. entinen pyörii mielessä..
Itse voit olla ottamatta yhteyttä, ja jos exä on tuo yhteyttä jatkava osapuoli, niin tee selväksi että ei saa soitella. Vaihda numeroa tms.
Mitään ystävyyttä ei kannata edes ajatella, ei ainakaan alussa!
Kiitos kaikille, jotka laittaneet juttua tähän, vertaistuki helpottaa aina.
Ikävä päivä takana, ajatukset vaan pyörii, jatkuvaa puhelimen tuijottamista, soittaax se, soittasko sille.
Yritin urheilla, en saanut rytmiä kiinni, meni ihan koomaamiseksi.
Onneksi on kaveri, jolle on voinut jakaa tätä asiaa, Teidän kaikkien lisäksi.
Pakko vaan kestää.
Anteeksi eilinen ruma kielenkäyttöni, olin tunnekuohun vallassa.
Yritän rauhoittua, mutta huono homma oli se soittaminen, ikäänkuin koko prosessi alkoi alusta, ja auts, vielä se seksin ehdotuskin sille, vitsi et on vähän nolottanut tänään.
Olin juonut eilen puoli punkkua kun soitin, siinä se.
Ihan turha tollaset seksiehdotukset, ei mulla ainakaan nyt sellainen tarve seksiin ole, että joku pakko olisi saada, siinä on takana jotain syvempää, yksinäisyys, hyväksymisen saamista, olemmassaolon tunteen haku, jotain tollasta varmaan.
Jatkan elämää, hetki kerrallaan....