Talouselämä julkaisi tänään tutkimuksensa, jossa se luokittelee maan paperitehtaat.
Puhtaat paperit saa mm. Stora Enson Imatran tehtaat, UPM:n Kaukaan tehtaat ja UPM:n Rauman tehtaat.
Roskaluokkaan luetellaan mm. Voikkaa, Summa ja Anjalankoski (Stora)
Huonoimpana pidetään Summan tilannetta jossa ajetaan kahdella vanhalla koneella sanomalehtipaperia.
"Paperinteon valahtaminen Suomesta Keski- ja Etelä-Eurooppaan on ollut jo pitkään esillä ollut asia. Muun muassa Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Sverre Norrgård on puhunut tästä vaarasta vuosia. Kouvolan Sanomien haastattelussa huhtikuun alussa Norrgård vahvisti, että Voikkaan ja Summan lopetettujen koneiden kaltaisia, riskivyöhykkeessä olevia koneita on monta. Ne pysyvät hänen mielestään käynnissä vain toimintatapoja muuttamalla ja investoimalla."
"Investoinnit suomalaisten omistamilla Euroopan-tehtailla ovat myös olleet vaisuja. Ala satsaa nyt mahdollisimman kauas, Amerikkaan ja Kiinaan. Trendi on, että Amerikassa tehdään massa ja Kiinassa paperi.
Työmarkkinapuolella suunnittelijat näkevät katkottoman käynnin avainkysymyksenä. Se on heidän mielestään muinaissuomalainen jäänne, joka Paperiliitossa on kuitenkin noussut ylitse muiden ongelmien."
koko juttu uusimmassa talouselämässä tittelillä "Kaatuvat ne paperitehtaatkin"
Puhtaat paperit saa mm. Stora Enson Imatran tehtaat, UPM:n Kaukaan tehtaat ja UPM:n Rauman tehtaat.
Roskaluokkaan luetellaan mm. Voikkaa, Summa ja Anjalankoski (Stora)
Huonoimpana pidetään Summan tilannetta jossa ajetaan kahdella vanhalla koneella sanomalehtipaperia.
"Paperinteon valahtaminen Suomesta Keski- ja Etelä-Eurooppaan on ollut jo pitkään esillä ollut asia. Muun muassa Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Sverre Norrgård on puhunut tästä vaarasta vuosia. Kouvolan Sanomien haastattelussa huhtikuun alussa Norrgård vahvisti, että Voikkaan ja Summan lopetettujen koneiden kaltaisia, riskivyöhykkeessä olevia koneita on monta. Ne pysyvät hänen mielestään käynnissä vain toimintatapoja muuttamalla ja investoimalla."
"Investoinnit suomalaisten omistamilla Euroopan-tehtailla ovat myös olleet vaisuja. Ala satsaa nyt mahdollisimman kauas, Amerikkaan ja Kiinaan. Trendi on, että Amerikassa tehdään massa ja Kiinassa paperi.
Työmarkkinapuolella suunnittelijat näkevät katkottoman käynnin avainkysymyksenä. Se on heidän mielestään muinaissuomalainen jäänne, joka Paperiliitossa on kuitenkin noussut ylitse muiden ongelmien."
koko juttu uusimmassa talouselämässä tittelillä "Kaatuvat ne paperitehtaatkin"
Vastaukset 6
Vanhimmat
että sulkeminen voi uhata, mutta tämä ei johdu työvoimakustannuksista. se johtuu siitä että alalla on huima ylikapasiteetti ja silloin vanhimmat tehtaat joutuvat vasaran alle, tilanne on sama myös Ruotsissa jossa tehtaista suurempi osa on vanhoja. myös paperin teko on muuttunut. koivua ei käytetä enää lyhytkuituna niin paljon vaan se on korvattu eucalla joka kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla. tämä tarkoittaa sitä että mäntyä tarvitaan lisää jotta sellutehtaat voivat keittää kokoajan. silloin männystä tulee pula ja tämä tarkoittaa sitä että puunsaannin turvaamiseksi osa sahoista lopetetaan ja vanhimmat ja pienimmät tehtaat myös. kysymys on siis työnantaja omista, osittain virheinvestoinneista ja osittain siitä että reseptit paperin tekoon ovat muuttuneet
jatka samaan malliin!
Kyllä se puu riittää se on semmoinen tekosyy, kuten jotkut ympäristöluvat joita käytetään surutta yhtenä lopettamisperusteluna. Koivumassaa vastaavat massapaalit tuodaan Aasiasta ja E-Amerikasta, havupuuta sitten paalitetaan täällä.
Toivotaan ihmeitä, pelätään pahinta.
Huolestuttavaa on se, että Euroopassakin tunnutaan investoinneissa suosivat muita maita. Mutta sen ymmärtää täällä on vaan kallista ja vaikeaa toimia vrt. nykytilanne
puu muodostaa ylivoimaisesti suurimman kustannuserän sellun ja paperin teossa. sellun kustannuksista se voi olla jopa 80%. se kertoo kyllä mikä maksaa. suomessa puu on muihin maihin verrattuna kallista, mutta kukaan ei halua puuttua siihen tai uskalla esittää puunhinnan alennusta.
työvoimakustannuksista ei synny todellista säästöä työantajille vaan säästöt olisi etsittävä esim puun hinnasta.
että yksityismetsänomistajat omistavat 85% Suomen yksityismetsistä.
Maalaisten oli pakko myydä puuta toimeentulonsa eteen mutta meillä kaupunkilaisilla sitä tarvetta ei ole.
Minä tarvitsen metsääni ennen kaikkea sienimetsänä.
Naturaa olisi myös laajennettava niin paljon kuin mahdollista.
Amerikanvalloituksen, Indonesian investoinnit ym.
Näitä virheinvestointeja maksetaan vieläkin!