Tulihan se sieltä totuus säätövoimasta

Suomen tärkein säätövoima on vesivoima tasaamaan tuuli-, ja aurinkovoiman säästä johtuvia vaihteluita. TV1 klo 18:00 uutiset.
4262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Eikö jo pitäisi alkaa tutkia ja suunnitella lisää uutta vesivoimaa uudella modernilla tekniikalla. Vesivomalan rakentamisen ei pitäisi kestää kymmeniä vuosia kuten olkiluodon ydinvoimalan.

Äänestä
  • Kyllä se rakentaminen kestää pitkään. Tekoaltaiden luvat käsitellään kaikissa oikeusasteissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Kyllä se rakentaminen kestää pitkään. Tekoaltaiden luvat käsitellään kaikissa oikeusasteissa.

    Ei kestä, kun vihreät heitetään ulos virkakoneistosta.

    Äänestä

Epäilemättä näitä on mietitty. Litiumakku on kallis tapa varastoida sähköä.

Äänestä
  • Vihreiden vastuksesta on uudet vesivoima hankeet torpattu.

    Äänestä

  • Litiumakulla 1 kWh varastointikapasiteetti maksaa noin 300 euroa. Jos se kestää optimistiset 3000 lataussyksiä, niin varastoinnin hinnaksi tulee 0.10 e/kWh. Todellisuudessa hinta lienee tuplat. Autojen akustoja ei kannata käyttää "säätövomana", kuten on ehdoteltu.

    Äänestä

  • Pumppuvoimala on kohtuullisen tehokas tapa varastoida tuulivoimaa. Halvalla tuulisähköllä pumpataan vettä jonnekin korkealla olevaan altaaseen ja lasketaan se sitten vesiturbiinin läpi sähköksi silloin, kun ei tuule.

    Mutta nämäkin hankkeet kaatuvat ympäristösyihin.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Pumppuvoimala on kohtuullisen tehokas tapa varastoida tuulivoimaa. Halvalla tuulisähköllä pumpataan vettä jonnekin korkealla olevaan altaaseen ja lasketaan se sitten vesiturbiinin läpi sähköksi silloin, kun ei tuule.

    Mutta nämäkin hankkeet kaatuvat ympäristösyihin.

    Puuttuu vaan se "jonnekin korkealle" Suomesta.

    Paremman hyötysuhteen saa potentiaalienergiasta vaijereiden välityksellä. Jonkunlainen junan ja hissin välimuoto, mitä kiskottaisiin rinteitä pitkin ylös, ja tarvittaessa laskettaisiin alas. Suomen talvi tuo toki lisähaasteensa.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Puuttuu vaan se "jonnekin korkealle" Suomesta.

    Paremman hyötysuhteen saa potentiaalienergiasta vaijereiden välityksellä. Jonkunlainen junan ja hissin välimuoto, mitä kiskottaisiin rinteitä pitkin ylös, ja tarvittaessa laskettaisiin alas. Suomen talvi tuo toki lisähaasteensa.

    Jyväskylän lähistölle oli pumppuvoimala hanke suunnitteilla. Piiperöt senkin torppasivat
    oli jotain seitenhäntäsittiäisen pesiä siellä.

    Äänestä

Ihme, että Yle uutisoi asiasta

Äänestä

Höpöhöpö. No eniten säätövoimaa tarvitsevat ydinvoimalat. Että silleen,

Äänestä
  • Ydinsähkön polttoainekulu on alle sentin per kilowattitunti jätevarausmaksu mukaan lukien. Tuon verran säästyy, jos olemassa oleva ydinvoimala säätää kovalla tuulella tilaa verkkoon.

    Äänestä

  • Jalkakäytävien ja katujen alle voisi asentaa lämmitysvastuksia. Niihin ajettaisiin ylijäämäsähkö silloin, kun sattuu tuulemaan.

    Äänestä

  • Talvella kujat pysyisivät sulana ja kesälläkään pientä lämpenemistä tuskin kukaan edes huomaisi.

    Äänestä



  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Saman tekivät Lapin korpeen suunnitellulle tekoallasvoimalalle.

    Vuotoksen altaan torppaaminen on parasta mitä Suomen luonnonsuojelijat ovat saaneet koskaan aikaiseksi. Se oli aivan tajuttoman älytön hanke.

    Äänestä

  • Mihin ydinvoimalat tarvitsevat säätövoimaa? Niitähän on tarkoitus käyttää aina tasaisella teholla.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Mihin ydinvoimalat tarvitsevat säätövoimaa? Niitähän on tarkoitus käyttää aina tasaisella teholla.

    Lue aloituksen otsikko.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Vuotoksen altaan torppaaminen on parasta mitä Suomen luonnonsuojelijat ovat saaneet koskaan aikaiseksi. Se oli aivan tajuttoman älytön hanke.

    Suomi ei kestä enää tätä vihreää siirtymää eikö maksa sähkö jo tarpeeksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Mihin ydinvoimalat tarvitsevat säätövoimaa? Niitähän on tarkoitus käyttää aina tasaisella teholla.

    Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa.

    Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Suomi ei kestä enää tätä vihreää siirtymää eikö maksa sähkö jo tarpeeksi.

    Sähkö ei maksa paljon paskaakaan. Mene töihin, jos ei rahat riitä.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa.

    Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön.

    << Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa. >>

    Öö tuota, siis säätövoimaa tarvitaan eniten siihen, että jotkut tuotantomuodot ovat riippuvaisia ulkoisista olosuhteista. Näitä on esim. tuulivoima ja aurinkovoima. Siis kun ne puuttuvat tuotannosta, tarvitaan paljon säätövoimaa. Sitä säätövoima tarkoittaa.

    << Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön. >>

    Ei. Mietis nyt uudelleen: jos ydinvoimaa olisi 10 000 MW, niin säätövoimaa ei tarvittaisi juuri ollenkaan, koska verkkoon tulisi koko ajan perusmäärä energiaa. Silloin vain suuren kulutuksen aikaan tarvittaisiin lisää voimaa. Sen sijaan kun tilanne on se, että ydinvoimaa on 4,4 GW, niin tuo ero siihen perustarpeeseen on vielä n. 6 GW. Jos tuo ero tuotetaan joissain tapauksissa tuulivoimalla, joissain vesivoimalla, niin silloinhan vesivoimaa tarvitaan (varalle tuulisina päivinä) tuon 6 GW. Tämän lisäksi tietysti tarvitaan, olipa tuotettu ydinvoimalla tai ydin + tuuli/aurinko, kulutushuippujen saavuttamiseksi vielä n. 4 GW säätövoimaa.

    Siis jos
    - ydinvoimaa on 10 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 4 GW
    - ydinvoimaa on 4 GW ja olosuhteiden mukaan tulevaa voimaa 6 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 10 GW

    Kumpi on enemmän ?

    Aivan. Vaikka kuinka kannattaisi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa (kuten myös minä teen), ei silti saa yrittää valehdella asian suhteen. Varalle tarvitaan hemmetisti tuotantoa (säätövoimaa) sitä varten, jos ei tuule ja paista - ja kulutus on tapissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa.

    Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön.

    Niin, joku väitti tuossa ymempänä, että ydinvoimala tarvitsee paljon säätövoimaa. Näinhän ei ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    << Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa. >>

    Öö tuota, siis säätövoimaa tarvitaan eniten siihen, että jotkut tuotantomuodot ovat riippuvaisia ulkoisista olosuhteista. Näitä on esim. tuulivoima ja aurinkovoima. Siis kun ne puuttuvat tuotannosta, tarvitaan paljon säätövoimaa. Sitä säätövoima tarkoittaa.

    << Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön. >>

    Ei. Mietis nyt uudelleen: jos ydinvoimaa olisi 10 000 MW, niin säätövoimaa ei tarvittaisi juuri ollenkaan, koska verkkoon tulisi koko ajan perusmäärä energiaa. Silloin vain suuren kulutuksen aikaan tarvittaisiin lisää voimaa. Sen sijaan kun tilanne on se, että ydinvoimaa on 4,4 GW, niin tuo ero siihen perustarpeeseen on vielä n. 6 GW. Jos tuo ero tuotetaan joissain tapauksissa tuulivoimalla, joissain vesivoimalla, niin silloinhan vesivoimaa tarvitaan (varalle tuulisina päivinä) tuon 6 GW. Tämän lisäksi tietysti tarvitaan, olipa tuotettu ydinvoimalla tai ydin + tuuli/aurinko, kulutushuippujen saavuttamiseksi vielä n. 4 GW säätövoimaa.

    Siis jos
    - ydinvoimaa on 10 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 4 GW
    - ydinvoimaa on 4 GW ja olosuhteiden mukaan tulevaa voimaa 6 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 10 GW

    Kumpi on enemmän ?

    Aivan. Vaikka kuinka kannattaisi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa (kuten myös minä teen), ei silti saa yrittää valehdella asian suhteen. Varalle tarvitaan hemmetisti tuotantoa (säätövoimaa) sitä varten, jos ei tuule ja paista - ja kulutus on tapissa.

    Juuri näin.

    Äänestä

  • Anonyymi00033 kirjoitti:

    << Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa. >>

    Öö tuota, siis säätövoimaa tarvitaan eniten siihen, että jotkut tuotantomuodot ovat riippuvaisia ulkoisista olosuhteista. Näitä on esim. tuulivoima ja aurinkovoima. Siis kun ne puuttuvat tuotannosta, tarvitaan paljon säätövoimaa. Sitä säätövoima tarkoittaa.

    << Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket säätövoimakäyttöön. >>

    Ei. Mietis nyt uudelleen: jos ydinvoimaa olisi 10 000 MW, niin säätövoimaa ei tarvittaisi juuri ollenkaan, koska verkkoon tulisi koko ajan perusmäärä energiaa. Silloin vain suuren kulutuksen aikaan tarvittaisiin lisää voimaa. Sen sijaan kun tilanne on se, että ydinvoimaa on 4,4 GW, niin tuo ero siihen perustarpeeseen on vielä n. 6 GW. Jos tuo ero tuotetaan joissain tapauksissa tuulivoimalla, joissain vesivoimalla, niin silloinhan vesivoimaa tarvitaan (varalle tuulisina päivinä) tuon 6 GW. Tämän lisäksi tietysti tarvitaan, olipa tuotettu ydinvoimalla tai ydin + tuuli/aurinko, kulutushuippujen saavuttamiseksi vielä n. 4 GW säätövoimaa.

    Siis jos
    - ydinvoimaa on 10 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 4 GW
    - ydinvoimaa on 4 GW ja olosuhteiden mukaan tulevaa voimaa 6 GW, niin vesivoimaa tarvitaan säätöön 10 GW

    Kumpi on enemmän ?

    Aivan. Vaikka kuinka kannattaisi tuulivoimaa ja aurinkovoimaa (kuten myös minä teen), ei silti saa yrittää valehdella asian suhteen. Varalle tarvitaan hemmetisti tuotantoa (säätövoimaa) sitä varten, jos ei tuule ja paista - ja kulutus on tapissa.

    Kaikki sähköntuotantotavat tarvitsevat varavoimaa. Ydinvoimaloitakin on joskus huollettava ja silloin tällöin laitoksia joudutaan myös ajamaan alas yllättävien vikojen takia.

    Äänestä

Vesivoiman ylivoimaisuus säätövoimana on tiedetty aina. Se on tietty niin kauan kun on ollut vesivoimaloita.
Säätövoimalla ei voida paikata tuulivoiman tehon vaihtelun tuottamia aukkoja. Pitää puhua perusvoimasta. Suomessa ei ole ikinä tuhansien Megawattien sätövoimaa.

Äänestä
  • tuulivoima on hyvä omakotitaloille. 1000-2000 litran varaaja ja sähkövastuksilla kuumaksi kun pörssisähkö on halpaa. Ei tarvitse tuulla kuin joka kolmas vuorokausi.

    Äänestä

  • Vieläkö haluatte vihreää sirtymää ja kylmässä värjöttelyä, kun kaikki järkevät hankkeet sähkön tuottamiseen tuhoaa nuo vihreät.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vieläkö haluatte vihreää sirtymää ja kylmässä värjöttelyä, kun kaikki järkevät hankkeet sähkön tuottamiseen tuhoaa nuo vihreät.

    Miksi värjöttelet kylmässä?

    Vaikutat olevan uusavuton, joka ei osaa tehdä itse mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vieläkö haluatte vihreää sirtymää ja kylmässä värjöttelyä, kun kaikki järkevät hankkeet sähkön tuottamiseen tuhoaa nuo vihreät.

    Ei meidän tietenkään ole järkevää ympäristöämmekään tuhota ikiajoiksi vain sen vuoksi, että sähkö olisi niin halpaa, että sitä voisi tuhlata mielin määrin.

    Äänestä

Toistaiseksi se on tärkein, mutta kyllä vedyn tuotantoa varmaan tulee jossain vaiheessa.

Äänestä
  • Hyvä että on monia eri tapoja tuottaa sähköä liiallinen yksipuolistaminen sähkön tuotannossa
    on vaarallista kaikkien kananmunien laittamista yhteen koriin.

    Äänestä

Minun vanha Peugeottini kulkee yhdellä litralla dieselöljyä jopa n. 230km.
Säätövoima on sitten ihmeellinen asia.

Äänestä
  • Minun Jaguar kulkee niin pitkälle kuin kiinnostaa, eikä tarvitse lainkaan fossiilisia polttoaineita.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Minun Jaguar kulkee niin pitkälle kuin kiinnostaa, eikä tarvitse lainkaan fossiilisia polttoaineita.

    Ketterästi polkee vaari, vaarilla on Jaguaari.

    Äänestä

Olkiluoto 3 on seis klo 19 tänään ja vesivoimaa tarvitaan.

Äänestä
  • Sattumavoimaa tuottavat propellit eivät pysähdy tänäänkään.

    Äänestä

Kun tulee padot kiinni ja altaat täyttyy. Tyynellä avataan sitten luukkuja tarpeen mukaan.

Äänestä

Pyhäsalmen kaivosta on vakavissaan suunniteltu pumppuvoimalaksi. Ei pilaisi luontoa lisää ja korkeusero on järkevä.
Mekaaniset energiavarastohimmelit voitte unohtaa jo huoltotarpeen takia.

Äänestä

Omenapuu voi olla ilopuu ilmankin. Voi mistä noitakin tulee.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Suomen tärkein säätövoima on vesivoima tasaamaan tuuli-, ja aurinkovoiman säästä johtuvia vaihteluita. TV1 klo 18:00 uutiset.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu