PuumaTesti (saa miehetkin tehdä tän...)

randombypasser kirjoitti:

No eihän ne vastausvaihehdot oikeen sopineet, mutta vetelin itse leveällä pensselillä vähän sinnepäin, jotta saadaan jokin lopputulema.
En minäkään työnnä pois jos parikymppinen neitokainen haluaa iholle, siinä vaan täytyy osata asennoitua hieman toisella tavalla tilanteeseen ja hyväksyä realiteetit.

No mä olen kyllä jo työntänyt pois muutamankin himpun päälle parikymppisen kollin, mutta syynä ei ole ollut pelkkä ikä. Rajansa silläkin, kuinka kakara voi olla. 🤣

randombypasser kirjoitti:

No hyvä että vientiä riittää, se kai on pääasia 😁
Olispa itellä vastaavia ongelmia naisten kanssa, mutta eihän se tietysti käy semmonen 😂

Kenelle on pääasia ja kenelle ei. Mä koen tuon lähinnä rasittavaksi, kun en ole ollut seuraa vailla. Vaan mistäpä kukaan ulkopuolinen voisi pääni sisälle nähdä, joten kohtelias kieltäytyminen.

randombypasser kirjoitti:

Niin, voinen ymmärtää, vaikkei itselläni koskaan ole ollut vastaavaa ongelmaa.
Välillä olisi toki ollut vientiä, mutta kun oli itse silloin parisuhteessa, niin se ei käynyt. Kai sitä sitten on jotenkin erilainen asenteeltaan parisuhteen aikana ja se näyttäytyy jollain tavoin houkuttelevampana ulospäin, mene ja tiedä...

No mulle on jopa ihan vakio, että kun olen ihastunut, niin yhtäkkiä niitä tarjokkaita onkin vaikka millä mitalla. En tiedä, mutta kai se sitten joku "ihastuneen hehku" on. Välillä voi olla vaikka kuinka kauan ilman yhtään kiinnostunutaa, mutta yks ja kaks niitä tunkisi melkein ovista ja ikkunoista ... no ehkä ihan vähän liiottelen 🤏.

Ja tosiaan kun tilanne on nyt se, että tyhmä sydän on ihan itse yksipuolisesti päättänyt, että hän ei ole vapaa, niin minkäs teet

randombypasser kirjoitti:

No tuon tilanteen tiedän ja tunnen. Tai ei ehkä ihan noin, mutta liki poikkeuksetta kun vihdoin päädyn parisuhteeseen, alkaa ympärillä vilisemään kiinnostuneita naisia. Missä ne oli muutama kuukausi aikaisemmin, missä? Kai sitä jotenkin tosiaan hehkuu, en tiedä. Ja tietty se pariutuneen itsevarmuus ja kohonnut itsetunto varmaan ainakin heijastuvat ulospäin, ehkä se on se juttu.

Yksipuolisesti päättänyt? Hmmm, mielenkiintoista.

Juu, minä ja sydämeni emme ole juuri nyt puheväleissä. 😉

Katsotaan asiaa uudestaan sitten kun se päättää päästää irti toivottomasta ajatuksesta.

randombypasser kirjoitti:

Aaa, ok, nyt ymmärrän. Harmillinen tilanne, olen kokenut tuon itsekin aikanaan.
Pirullinen elin kun sillä on oma tahtonsa ja se on vieläpä aikamoinen jääräpää.

Jääräpää se todellakin on. Edelleen vaan jättää pari lyöntiä väliin, kun toinen ilmaantuu paikalle, vaikka aivot ovat selittäneet sille jo moneen kertaan, että anna olla jo. Ei usko ei.

randombypasser kirjoitti:

Voi sinua ☹️
Vaan eipä siihen auta kuin aika ja elämä. Elämä sikäli, että kun mennä viuhtoo uusia kokemuksia ja tuttavuuksiakin, niin sydänkin alkaa heräämään siihen, että hitsi, maailmahan on täynnä mahtavia mahdollisuuksia, kato tuotakin kuinka komea, herttileijaa, saanko mä sen, saanhan, jooko, pliis! 😉

Toivon että saatte edes välirauhan sovittua kevään mittaan, niin voisit ehkä hyvillä mielin nauttia tulevan kesän riennoista. Ja kukaties sieltä löytyisi sydämellekin jotain saavutettavissa olevaa iloa...

Sitä tykästyy niin harvoin, että siksi kai tuo ei oikein osaa päästää irti. Enpä ole vielä aiemmin onnitunutkaan ihastumaan tällä tavalla yksipuolisesti. Tai joku voisi tietenkin kysyä, että onko se yksipuolista, kun ei ole kysytty. Oli miten oli, niin näin se nyt kuitenkin on.

Mä en ole ikinä ihastunut komistuksiin, että siksi ei pelkkä tuo kevään tulo ja vaateiden väheneminen riitä. Vaan kyllä se siitä jonain päivänä rauhottuu. Ei sillä muita mahdollisuuksia ole.

randombypasser kirjoitti:

Rauhottuu se joskus, aina aika on tehnyt tehtävänsä, tavalla tai toisella.
Mutta suosittelen omien mieltymysten ja mahdollisuuksien puitteissa voimallista elämistä ja myös uusien asioiden kokeilemista lähitulevassa. Vähintäänkin tulee elämään väriä, mutta voi myös löytyä yllättäviä ilon aiheita, ehkä uusia tuttavuuksiakin. Ja sydän saa väistämättä muuta ajateltavaa hänkin ❤️

Jokainen kokee ne voimat ja väritkin niin eri tavalla. Mä en ole koskaan kokenut noiden ihmissuhdekokeilujen olevan sen kummemmin voimallista elämistä. En vaan ole koskaan tajunnut rakkauden perässä juoksemista. Ihastuminen ja rakastuminen on minusta pikemmin aika rasittavaa ja rajoittavaa, vaikkakin rakastaminen onkin mukava tunne. Jos voisi jotenkin hypätä sen typerehtimisen ylitse ja suoraan vaan rakastaa, niin se olisi täydellistä.

randombypasser kirjoitti:

Enpä minä sitä tarkoittanutkaan, että tarvitsisi hakea suhdetta ja ehkä jopa kokeilla sellaista. Vaan vain sitä, että elää elämäänsä avoimin mielin ja kokeilee jotain itselleen uutta, oli se sitten kutomista tai vaikka laskuvarjohyppäämistä. Uuden kokeileminen avaa sisällä yllättäviä ovia ja se näkyy myös ulospäin.

En minäkään jaksa juosta rakkauden perässä, tiedän sen turhaksi. Rakkaus kyllä kävelee syliin kun vain viitsin elää ja olla avoimin mielin. Se on aina tehnyt minulle niin ja se tulee tekemään sen vastakin.

Olen jossain määrin samaa mieltä tuosta typerehtimisestä, vaikka toisaalta on ihanaa olla täysin sekaisin toisesta ihmisestä. Mutta se voisi kestää vain sen viikon tms., se riittäisi minulle, ei niin että se kestää kuukausia. Rakastamisen tunne on... No ei minulla siihen ole sanoja, mahdoton kuvailla. Se pitää kokea 🤗

"Olen jossain määrin samaa mieltä tuosta typerehtimisestä, vaikka toisaalta on ihanaa olla täysin sekaisin toisesta ihmisestä. Mutta se voisi kestää vain sen viikon tms., se riittäisi minulle, ei niin että se kestää kuukausia. Rakastamisen tunne on... No ei minulla siihen ole sanoja, mahdoton kuvailla. Se pitää kokea 🤗"

Mä jättäisin sen mielummin ihan kokonaan väliin. Se olisi täydellistä jos vois olla sekaisia, kun se toinen on siinä vieressä ja sitten muutoin olla täysissä järjissään. Se sopisi mulle ja se voisi kestää kauemminkin. Ei mua haittaa olla yhdessä sekaisin, mutta ei ole kiva kun se häiritsee kuuteoin elämää. On taas vaikeeta. 😂

randombypasser kirjoitti:

No ehkä se oli semmoinen Ellun koekeittiö, kävit testaamassa kuinka nuori kolli toimii 😁

Ei nyt mikään nuori kolli sentään, reilusti yli kolmenkymmenen oli. Siitä voit päätellä minun ikäni 😜

randombypasser kirjoitti:

Kolmekymppinen on nuori kolli, juuri vaipat tiputtanut. Parikymppinen vielä raahaa vaippoja mukanaan. Siis minun mielestäni, kun olen elämää katsellut omalta ja ystävieni osalta.

Sitä kautta olet siis suunnilleen minun ikäiseni, oikein hyvässä iässä nähdäkseni 😉

Tästä on jo aikaa, ikää on tullut lisää, eli enköhän ole sua vanhempi jo. Mutta kivat muistot jäi kyllä 🤗

randombypasser kirjoitti:

Ovela nainen, todellin superpuuma 😁
Tottakai pitää hakea nuorempaa, mitä sitä nyt vanhaa kääkkää ottamaan, sehän pentele vielä menee ja kuolee liian pian. Nuorempaa vaan niskalenkkiin, niin on sitten omaishoitaja itselle vanhoilla päivillä 😉

Niin. Ikäiseni vielä menee, mutta joku jo 55:kin pistäs miettimään. 😬😁🥕

randombypasser kirjoitti:

Huh, onneks mä oon vasta 50... 🤣

Rontti... 🤪😄

randombypasser kirjoitti:

Sitäkin, kieltämättä, ja edelleen ylpeä siitä ❤️

Hyvä niin. Mäpä loikkaan petiin ja käyn nukkumaan. Huomenna on taas lääkärin luona käytävä munuaisista. Jatkot selvii kivien suhteen...

Hyvvee yötä. 🙂😴

randombypasser kirjoitti:

Mikään muu olisi yllättänyt minut, kaikella kunnioituksella 😂

En tietenkään tunne sinua nimeksikään, mutta senkin vähän perusteella et todellakaan ole käsien päällä istuja, vaan aktiivinen toimija joka pyrkii ottamaan sen mitä haluaakin. Kuvaus voi kuulostaa kylmältä, mutta se on vain suuntaa antava kuvaus, se miten sain asian juuri nyt sanoitettua.

Elämme vain lyhyen hetken, niin siinä mielessä voisit ehkä harkita tarttuvasi nuoremman miehen saattotarjoukseen joskus? Mietin vain siten, että jos tilanne on turvallinen, niin miksipä sitä ei voisi välillä heittäytyä vapaalle ja vain nauttia? Sitä "oikeaa" ehtii kyllä jahdata niin pitkään että sellainen löytyy 😁

Mitenkäs tämän luonnehdinnan nyt oikein ottaisi vastaan (naama punoittaen)….

Ihan vakavasti: Ei nuori mies ole itsetarkoitus. Enkä mitään 23v kyllä kokeile! Nuorin mies mitä olen kokenut on 23v ja olin silloin itse 19v. 😁 En itse asiassa ole kokenut yhdenillan juttua ennen kuin ensimmäisen pitkän suhteen (4.5v) jälkeen yli 25v. Sitä ennen kaikki miehet oli vähintään 3kk seurusteluja. Tosin osa suhteista, jos en yritä esittää parempaa kuin olen, muuttui fyysiseksi aika vauhdilla. En edes kehtaa sanoa kuinka nopeasti. 😂

Ei nuoren miehen tapa ”rakastaa” ehkä ole se mitä haen edes hetkellisesti. Liian fyysistä ja liian omaan itseensä keskittyvää, liian vähän henkistä kohtaamista, liian vähän lämpöä ja liian vähän kosketusta ja liian hätäistä luultavasti, vaikka into ehkä korvaa osan puutteista, luulenpa. 😁

Ei minulla ole mitään yhden illanjuttuja vastaan, sinänsä! Ja ihan vakavissaan mietin FWB-suhteen etsimistäkin, koska kun suurimmat vajeet on poistettu, on helpompi etsiä rauhassa. Pelkään kuitenkin tunteiden syttyvän touhussa ja sitten voi sattua. Kuitenkin olen toistaiseksi päätynyt olemaan tietoisesti elämäni pisimmässä selibaatissa sitten ensirakkauden. En näe, että kahden toistaan pitävän ihmisen vapaaehtoisessa seksielämässä on mitään pahaa. Miksi olisi? Se mikä minua pidättelee se, että helmet on harvassa. Ja kuka p*skaa haluaa? Enkä puhu nyt mistään teknisestä yksityiskohdasta vaan enemmän asenteesta hommaan.

Jos tietäisin, että vastassa olisi muuta kuin itseään kurpalla tyydyttävä nuorenpi tai keski-ikäinen mies, olisi asia erilainen . Jos vastassa olisi mies joka haluaa samoja asioita mitä itse haluan, en usko että ihan hirveästi olisi syytä jarrutella alku-ujostelun jälkeen. Tietysti rajoitteitakin on: työpiireissä ei kannata sekoilla kuin aidosta rakkaudesta, varatut kannattaa jättää mielummin väliin ja samoin, jos intuitio huutaa varoitusmerkkejä syystä tai toisesta sitä kannattaa kuunnella.

Täällä ei ehkä pitäisi puhua näin avoimesti, saa vielä kuulla kunniansa, mutta en jaksa miellyttää ketään tai esittää roolia mihin en mahdu. Perästä kuuluvia Kurppa-lausuntoja odotellessa.😁

randombypasser kirjoitti:

Mikään muu olisi yllättänyt minut, kaikella kunnioituksella 😂

En tietenkään tunne sinua nimeksikään, mutta senkin vähän perusteella et todellakaan ole käsien päällä istuja, vaan aktiivinen toimija joka pyrkii ottamaan sen mitä haluaakin. Kuvaus voi kuulostaa kylmältä, mutta se on vain suuntaa antava kuvaus, se miten sain asian juuri nyt sanoitettua.

Elämme vain lyhyen hetken, niin siinä mielessä voisit ehkä harkita tarttuvasi nuoremman miehen saattotarjoukseen joskus? Mietin vain siten, että jos tilanne on turvallinen, niin miksipä sitä ei voisi välillä heittäytyä vapaalle ja vain nauttia? Sitä "oikeaa" ehtii kyllä jahdata niin pitkään että sellainen löytyy 😁

Niin ja vaikka puhun suoraan, ei ole tarkoitus olla päällekäyvä puuma. 😎Tänään ei vaan ole päivä, että jaksan olla sovinnainen ja korrekti. 😂 Syytän kiusaavaa ja vielä toimivaa hormonitoimintaa. Alan heti onnelliseksi ja säädylliseksi mummoksi, kun tämä kiusa loppuu!

Huomenna oma avoimuus luultavasti ärsyttää, mutta sellaista se elämä joskus on.

Citrinella kirjoitti:

Mitenkäs tämän luonnehdinnan nyt oikein ottaisi vastaan (naama punoittaen)….

Ihan vakavasti: Ei nuori mies ole itsetarkoitus. Enkä mitään 23v kyllä kokeile! Nuorin mies mitä olen kokenut on 23v ja olin silloin itse 19v. 😁 En itse asiassa ole kokenut yhdenillan juttua ennen kuin ensimmäisen pitkän suhteen (4.5v) jälkeen yli 25v. Sitä ennen kaikki miehet oli vähintään 3kk seurusteluja. Tosin osa suhteista, jos en yritä esittää parempaa kuin olen, muuttui fyysiseksi aika vauhdilla. En edes kehtaa sanoa kuinka nopeasti. 😂

Ei nuoren miehen tapa ”rakastaa” ehkä ole se mitä haen edes hetkellisesti. Liian fyysistä ja liian omaan itseensä keskittyvää, liian vähän henkistä kohtaamista, liian vähän lämpöä ja liian vähän kosketusta ja liian hätäistä luultavasti, vaikka into ehkä korvaa osan puutteista, luulenpa. 😁

Ei minulla ole mitään yhden illanjuttuja vastaan, sinänsä! Ja ihan vakavissaan mietin FWB-suhteen etsimistäkin, koska kun suurimmat vajeet on poistettu, on helpompi etsiä rauhassa. Pelkään kuitenkin tunteiden syttyvän touhussa ja sitten voi sattua. Kuitenkin olen toistaiseksi päätynyt olemaan tietoisesti elämäni pisimmässä selibaatissa sitten ensirakkauden. En näe, että kahden toistaan pitävän ihmisen vapaaehtoisessa seksielämässä on mitään pahaa. Miksi olisi? Se mikä minua pidättelee se, että helmet on harvassa. Ja kuka p*skaa haluaa? Enkä puhu nyt mistään teknisestä yksityiskohdasta vaan enemmän asenteesta hommaan.

Jos tietäisin, että vastassa olisi muuta kuin itseään kurpalla tyydyttävä nuorenpi tai keski-ikäinen mies, olisi asia erilainen . Jos vastassa olisi mies joka haluaa samoja asioita mitä itse haluan, en usko että ihan hirveästi olisi syytä jarrutella alku-ujostelun jälkeen. Tietysti rajoitteitakin on: työpiireissä ei kannata sekoilla kuin aidosta rakkaudesta, varatut kannattaa jättää mielummin väliin ja samoin, jos intuitio huutaa varoitusmerkkejä syystä tai toisesta sitä kannattaa kuunnella.

Täällä ei ehkä pitäisi puhua näin avoimesti, saa vielä kuulla kunniansa, mutta en jaksa miellyttää ketään tai esittää roolia mihin en mahdu. Perästä kuuluvia Kurppa-lausuntoja odotellessa.😁

Kurppaikäisen pitäisi kiltisti tyytyä palstaan kuten mm disse ja rande.

randombypasser kirjoitti:

Ei tietenkään nuori mies ole itsetarkoitus, mutta se voisi olla kivaa vaihtelua. Etenkin jos kohdalle osuu nuori mies joka osaa puhua, jolloin herran tolkullisuudesta saa käsityksen illan mittaan ja lopun hoitaa luonto.

Se mitä minulle on noista jutuista kerrottu, viittaa siihen että nuoret miehet ovat aika hyvin opastettavissa toiminnan aikana niin, että itsekin saa mitä haluaa, siten kuin haluaa. Ja kuulemma ovat kestäviä, joten ihan harkinnan arvoisia sikälikin. Toki yksilöissä on eroja, laatua ja laadutonta paskaa löytyy kaikista tuotteista.

Tottakai aina mahdollista, että tunteet syttyvät, oli kyse sitten oman ikäisestä tai 23 -vuotiaasta, mutta se on riski joka tulee ottaa, jos mielii säpinää. Vaihtoehtoisesti voi odotella rauhassa sitä oikeaa, vaikka se ehkä hieman tylsempää voikin olla.

Paskat täällä tarvitse mitään pelätä puheistaan kunhan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään. Varmasti joku äityy poimimaan jotain aiemmasta tekstistä ja piruilemaan, mutta se on kuin kusta sammuneen pultsarin housuissa, kuivuu huomiseksi eikä sitä enää sitten kukaan muista.

Rehellisesti sanoen, luulen että miesten kokemus yhdenillan jutuista on paljon hohdokkaampi kuin miesten. Miehelle riittää usein paljon vöhemmän… kirkkovene, jota saa vapaasti soutaa. 🙃

Ehkä pitäs etsiä tietoisesti FWB:stä H-versio (hug). Jos H johtaa itsestään ja luonnollisesti B, sitten se voisi toimiakin sillä tasolla mikä olisi antoisaa. Tosin taas ne tunteet... Joskus ystäväni (35v yhteistä vuotta) sanoi minulle, että voit kyllä unohtaa FWB:t, et sinä sellaista kestä vaan rakastut ja satutat itsesi.

Joskus olen sanonut palautteen: Ajattele vähemmän ja elä enemmän. Taidat yritä tarjota vähän samaa neuvoa…

randombypasser kirjoitti:

Hah, ei minua häiritse, olet sellainen kuin olet, joinain päivänä seesteisempi ja toisina ärhäkämpi. Se on elämää. En kyllä huomannut että olisit ollut päällekäyvä puuma, mielestäni olit virkistävän aloitteellinen ja härnäävä, nautin, kiitos siitä 😉

Eikä täällä kannata muutenkaan sievistellä ja varoa, vaan ihan reuhkasti ottaa oma tilansa ja potkia trolleja päähän. Tämä on kuin anarkistinen maailma pienoiskoossa, täällä pitää näyttää kyntensä sekä panssarinsa kestävyys, sitten saa olla itsensä melko rauhassa.

Ei kannata ryhtyä säädylliseksi mummoksi, vaan mieluummin alat hormonihäiriöiseksi puumaksi. Se on parempi, kaikille.

Enpä usko että avoimuutesi tulee sinua huomenna ärsyttämään, voi ehkä vähän mietityttää että pitikö taas, mutta kuten sanoit, elämä on sellaista. Ja sitten uusia avautumisia palstalle kun ei näistäkään syntynyt haloota 😂

Olen elänyt lapsuuden ja nuoruuden etelä-espoolaisesta kuplassa, jossa ollaan hyvin sovinnaisia eikä lapset näe eikä kuule mitään paha eikä mitään siveetöntä. Silti, vaikka ystävien kanssa puhutaan hyvinkin avoimesti pienellä luottamuksellisella porukalla, Ne jutut saattaisi pistää monen korvat punoittamaan täälläkin… En IRL lähtisi koskaan puhumaan suoraan ensimmäisenä tai jos luottamusta ei ole. Täällä voi sen sijaan, en jaksa välittää onko teksti aina käytössääntöjen mukaisia. 🙃

"Tulee hieman sellainen olo, että lähtisin jonkun ystäväni lapsen kanssa."

Tuosta ja puumailusta tuli mieleen erään ystäväni kommentti joidenkin vuosien takaa. Hän totesi silleen täysin puskista, että jos voisin sitten antaa hänen poikansa olla. Minä olin silloin 34 ja se poika oli 21 (ystäväni on mua kymmenisen vuotta vanhempi), enkä ollut kyseistä poikaa moneen vuoteen edes nähnyt ja olin ihan, että anteeksi mitähän v.ttua mahdat tarkoittaa. No siis herjahan se oli ja ihan kohteliaisuudeksi tarkoitettu, mutta todellakin tuntui, että mitä v.ttua.

randombypasser kirjoitti:

Näkökulma voi myöhemmin muuttua, iän kanssa, mutta ei välttämättä. Mutta niiltä osin kuin olen saanut haastatella puumia, ei kukaan haastatelluista ole hieman nuorempana voinut kuvitellakaan olevansa nuoren miehen kanssa intiimeissä tekemisissä, mutta kun ikää tulee enemmän, jokin muuttuu. Oletan, että ajattelun kautta käsitys elämästä laajenee tms.

Minun mielestäni 40v on oikein hyvän ikäinen nainen, ei enää tyttönen, vaan elämänsä rakentanut ja kokenut. Ja toki itseäni nuorempi, olenhan jo näppärästi 50v papparainen.

Mikähän siinä sitten muuttuu? 🤔 Parikymppiset miehet tottakai ovat usein ulkoisesti hyvännäköisiä ja he voivat olla mukavia, fiksuja, hauskaa seuraa jne mutta en saa mitään eroottista vibaa heistä noin yleisesti ottaen. Minua ei myöskään kiinnosta alkaa kenenkään opettajaksi eikä minua kiinnosta olla kenenkään puuma-fetissin toteuttaja, jolle jälkeenpäin sitten poikaporukalla nauretaan 🙄

Näköjään ei plussa-merkki tullut, mutta olen jo 43-vuotias eli vahvasti puumaikäinen kyllä 😄

Anonyymi00013 kirjoitti:

"Tulee hieman sellainen olo, että lähtisin jonkun ystäväni lapsen kanssa."

Tuosta ja puumailusta tuli mieleen erään ystäväni kommentti joidenkin vuosien takaa. Hän totesi silleen täysin puskista, että jos voisin sitten antaa hänen poikansa olla. Minä olin silloin 34 ja se poika oli 21 (ystäväni on mua kymmenisen vuotta vanhempi), enkä ollut kyseistä poikaa moneen vuoteen edes nähnyt ja olin ihan, että anteeksi mitähän v.ttua mahdat tarkoittaa. No siis herjahan se oli ja ihan kohteliaisuudeksi tarkoitettu, mutta todellakin tuntui, että mitä v.ttua.

Itsekin olen pojan äiti ja kieltämättä ajatus siitä, että joku ystävistäni alkaisi touhuamaan jotain poikani kanssa on vastenmielinen. Minulla ei tietenkään ole valtaa sanella kenen kanssa poikani sitten aikanaan ryhtyy seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta jo ajatuksen tasolla kaikki tuttavapiirin nuoret miehet ovat suljettu pois vaihtoehdoista eli ymmärrän täysin reaktiosi tuossa kohdin.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Itsekin olen pojan äiti ja kieltämättä ajatus siitä, että joku ystävistäni alkaisi touhuamaan jotain poikani kanssa on vastenmielinen. Minulla ei tietenkään ole valtaa sanella kenen kanssa poikani sitten aikanaan ryhtyy seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta jo ajatuksen tasolla kaikki tuttavapiirin nuoret miehet ovat suljettu pois vaihtoehdoista eli ymmärrän täysin reaktiosi tuossa kohdin.

Joo, mutta pointtihan oli se, että se edes tulee mieleen. Minähän en meinaan ollut mitään tehnyt, enkä koskaan edes yhtään itseäni nuorempaa katsellut. Eli se koko kommentti kertoi hänen omista ajatuksistaan. Siitä, että HÄN ITSE oli ajatellut poikaansa minun kanssani.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Joo, mutta pointtihan oli se, että se edes tulee mieleen. Minähän en meinaan ollut mitään tehnyt, enkä koskaan edes yhtään itseäni nuorempaa katsellut. Eli se koko kommentti kertoi hänen omista ajatuksistaan. Siitä, että HÄN ITSE oli ajatellut poikaansa minun kanssani.

Ymmärrän, ei tuntuisi tuollainen kivalta, vaikka varmaan oli tarkoittanut sen harmittomaksi heitoksi, mutta jostainhan se ajatus sinne päähän on tullut..

randombypasser kirjoitti:

No olihan siinä varmaan puolet tottakin. Ja sikäli tietysti pitää ehdottomasti ottaa kehuna, vaikka onhan tuo noin ystävien kesken aika rouhea statement nieltäväksi. Mutta ystäväsi varmaan tunsi poikansa ja hänen naismakunsa, niin saattoi olla aidosti aika huolissaankin.

Ja 34:hän on vielä nuori nainen, kovin kaukana puumasta vaikka 21:n kanssa vähän vehtailisikin 😉

Oman luonteeni tuntien ei kävisi edes mielessä. 21-vuotias poika on vielä ihan kakara ja minun luonteellani veisin "sellaista" kuin litran mittaa ... juu ei ei. Täytyy sitä nyt vastuunsa silti tuntea. 😛

randombypasser kirjoitti:

Nii'in, se on hyvä kysymys. Siihen en ole saanut vastausta enkä kyllä ole suoraan kysynytkään, mutta ikätoverini eivät voineet kuvitellakaan nuorta miestä intiimisti vielä jokunen vuosi takaperin, mutta nyt kun 50 alkaa kolkuttelemaan ovea, parikymppinen kolli onkin tosi hot. Paha sanoa miksi. Eikä siinä, nauttikoot kaikesta mitä laillisesti irti saavat, ilohan se vain on kaikille.

Olen melko varma, että pääosin puumille ei naureta poikaporukalla. Nimittäin luultavasti puuman saaliiksi jääneet poitsut saavat sellaisen yövuoron etteivät olisi ikinä uskoneet. Niin se ei paljon naurata, ei kun ei pysty nauramaan, se typerä virne ei vain katoa naamalta millään pariin päivään.

43 on todella hyvän ikäinen nainen, minun silmissäni likimain nuorikko eikä ole puumaa vielä nähnytkään. Palataan puuma-statukseen sitten 50 alkaa olemaan pelottavan lähellä 😁

Kunhan touhu on laillista ja kaikkien osapuolten suostumus saatu, niin onhan sitä ihmisellä oikeus nauttia seksuaalisuudestaan haluamallaan tavalla 😊 En tuomitse muiden tekemisiä, mutta olen itse ajatusmaailmaltani niin kaukana sellaisesta kuumaa seksiä janoavasta puumasta, joka yhden yön pyörittää nuorta kollia, että en vain saa ajatuksesta kiinni.

Taidan olla puumailuun liian herkkä. Liitän liian vahvasti seksin ja tunteet toisiinsa eli kokisin oloni kauheaksi, jos tuntisin jonkun vain käyttävän minua tyhjennysastiana ja päinvastoin eli en halua käyttää nuorta miestä vain tyydyttämään omat tarpeeni. Minun täytyy myös pystyä luottamaan kumppaniin, jotta ylipäätään pystyn nauttimaan seksistä. Baarista mukaan napattuun ventovieraaseen en pystyisi luottamaan. Ja lisäksi minua kiinnostaa eroottisessa mielessä enemmän aikuiset, henkisesti kypsät miehet. Sellaiset miehet, joilla on riittävästi elämänkokemusta ja ymmärrystä kohdata nainen sekä tunnetasolla että fyysisesti. Ei ikä toki mitään takaa, mutta keskimäärin todennäköisempää tuollainen olisi neli- tai viisikymppisen miehen kanssa kuin parikymppisen.

Mutta palataan aiheeseen, kun 50vee alkaa olla lähellä niin voin päivittää näkemykseni 😄

randombypasser kirjoitti:

Ja sitähän ne nuoret miehet haluavatkin, että kokeneempi nainen ottaa ja vie kuin litran mittaa. Ja antaa kaikkensa, mutta myös vaatii toiselta kaiken. Ja samalla tietämättään opettaa sitä nuorta miestä olemaan parempi rakastaja. Enkä todellakaan näe sitä mitenkään pahana, joskohta ystävän lapsi on vähän turhan lähellä.

Paha ja vastuunkanto eivät nyt varsinaisesti ole toistensa vastakohtia. Eivät ne nuoret miehetkään pääosin ole mitään tunteettomia koneita, vaan kyllä heilläkin tunteet on.

randombypasser kirjoitti:

Onpa kuin onkin, kukin tavallaan. Ja olen iloinen kaikkien niiden puolesta, jotka saavat puumailusta sisältöä elämäänsä, niin niiden puumien kuin nuorten miestenkin puolesta. Kiva että on elämää ja hulinaa.

No itselläkin yhden illan jutut jäävät väliin kun kaipaisi sitä sidettä toiseen. Kun se ei ole pelkkää panemista, vaan haluan tuntea sitä toista ja haluan että molemmilla on mahdollisuus nauttia seksistä, että kommunikaatio pelaa.

Ai? Aikuiset miehet, henkisesti kypsemmät, joilla on elämänkokemusta? Sellaiset neli/viiskymppiset? Krhmm, täytin juuri 50 ja nyt alkoi kiinnostamaan 😁

Jokaisella on oikeus elää elämänsä haluamallaan tavalla ja jollei ketään satuteta ja homma on kaikille ok, niin mikäs siinä. Ja jääpähän puumille enemmän metsästettävää, kun minun kaltaiset naiset eivät ole kilpailemassa nuorten miesten huomiosta 😄

Nuorempana kokeilin yhden yön juttuja muutaman kerran, mutta ne jäivät aina kesken, kun ei vaan tuntunut hyvältä ja totesin sitten, että parempi jättää kokonaan väliin, kun ei minusta sellaiseen kerran ole enkä halua enää tuottaa toiselle ihmiselle sellaista pettymystä. Kaipaan nimenomaan tuota sidettä toiseen ihmiseen.

Juuri sellaiset miehet kiinnostaa 😁 Lisään vielä sen, ettei kuitenkaan elämään kyllästyneet eli asenteeltaan "ukkoutuneet" ei niin sytytä.

randombypasser kirjoitti:

Ja sitähän ne nuoret miehet haluavatkin, että kokeneempi nainen ottaa ja vie kuin litran mittaa. Ja antaa kaikkensa, mutta myös vaatii toiselta kaiken. Ja samalla tietämättään opettaa sitä nuorta miestä olemaan parempi rakastaja. Enkä todellakaan näe sitä mitenkään pahana, joskohta ystävän lapsi on vähän turhan lähellä.

Itsellä on onni ja kirous viettää mm. työssäni aikaa sellaisessa porukassa, jossa noita nuoriakin miehiä riittää ja mun käsitykseni siitä millaisia tollaset reilut parikymppiset nuoret miehet ovat, on tässä vuosien varrella muuttunut. Yllättävän moni on yllättävän tunteellinen ja herkkäkin tapaus tai minulle se on ollut jonkinasteinen yllätys. Nuori mies menee rikki ihan siinä missä nuori nainenkin, tai itse olin jopa paljon noita kovapintaisempi tapaus jo alle parikymppisenä kasvuympäristöni takia.

Onhan siellä niitä pelkkiä kokemuksia ja hauskanpitoa etsiviä, mutta kun eivät sellaiset ole koskaan missään muussakaan ikäluokassa kiinnostaneet ja herkää en todellakaan halua lähteä rikkomaan.

randombypasser kirjoitti:

Näinpä niitä yhden illan hössötyksiä kokeilin nuorempana itsekin, mutta eivät olleet minun juttuni. Ja juu, pettymyksiäkin silloin tuli tuotettua, vaikka pyrinkin siihen että nainen saa nautintonsa. Kaikilla kerroilla kuitenkin erottiin sovussa ja ymmärryksessä, hyvä niin.

Niin, se side... Se on jotain toisenlaista silloin. Olen miettinyt, nyt siis ukkeli-iässä sinkkuna, että voisiko se side olla väljempi, ettei tarvitse olla parisuhde, vaan voisi olla ystäväsuhde tai jotain. En tiedä, ei ole kokemusta, mutta pohdin tuota juuri sen siteen näkökulmasta, kun sidehän se on sekin mikä ystävien välillä on. No sitä ehtii pohtia.

Mikä on asenteeltaan ukkoutunut? Semmonen joka lähinnä odottaa eläkepäiviä ja/tai kuolemaa? Semmonen kotona kahvia juova ja ristikoita täyttävä, telkusta kattoo vain urheilujutut ja sään?

No sen saat minusta selville kun höpötellään. Ja aina voit laitta meiliäkin. Sillä se ukkoutumisaste selviää 😂

Kumppanin nautinto on itselleni todella tärkeä asia ja yhden yön kokeilussa tuossa kohdin tunsin aiheuttaneeni pettymyksen, vaikka omalle kohdallekin sattui onneksi sellaisia miehiä, jotka suhtautuivat asiaan ymmärtäväisesti. Onneksi niin, toisenlaisiakin reaktioita olisi voinut olla..

Olen miettinyt ihan samaa, että voisiko jonkinlainen ystävyysside/luottamusside toimia, koska olen ollut sinkkuna todella pitkään ja läheisyyden kaipuu on ajoittain polttavan kova ja se tuntuu jopa fyysisenä kipuna. Usein ihmiset olettavat, että jollei harrasta yhden yön suhteita, ei ole niin seksuaalinen ihminen, mutta se on täysin väärä olettama. Pelkään tuossa vain sitä, että siinä särkyy jonkun sydän ennen pitkää.. Mutta voihan kaikenlaista pohtia 😊

Älä huoli, et ole ukkoontunut 😂 Sen verran olen täällä kanssasi jutellut tai lueskellut muita keskusteluita, että sen uskaltaa sanoa 😊 Ukkoontunut on hieman vaikea määritellä, koska se ei tarkoita vain yhtä asiaa minulle. Jotkut mieltävät sen ulkoiseksi olemukseksi ja osittain se on sitäkin ehkä, mutta itselleni se tarkoittaa enemmän asennetta, sellaista persumaista jatkuvaa valittamista, mikään uusi ei innosta, mihinkään ei halua lähteä eikä mitään tehdä, täyttelee tosiaan vain niitä ristikoita 😁

randombypasser kirjoitti:

Niin se on itsellenikin, toki nuorempana hieman vähemmän, mutta se olikin oppimisen aikaa. Mutta parisuhteiden myötä sen alkoi tosissaan ymmärtää kuinka suuri nautinto on toisen nautinto. Elämä on joskus ihmeellinen opettaja.

Se riski noissa väljemmissä suhteissa on, että jompikumpi kehittää syvempiä tunteita ja sitten tulee haastavia aikoja. Silti näkisin, että se on riski joka kannattaa ottaa, koska vaihtoehdon seuraukset ovat jo tiedossa. Ja toisaalta sekin on tiedossa, mitä seuraa kun itse rakastuu 😳

Ai... Höh... Voisin ihan hyvin jo ukkoontua niin eivät enää naisetkaan kiinnostaisi 😂

Kohta on varmaan pakko rekisteröidä se kinky korvapuusti nikki, kun en meinaa löytää näitä keskusteluja, jollei veti ehdikään vastata 😁

Toisen nautinto ruokii omaakin nautintoa. Silloin kun seksi on vastavuoroista ja tasapainoista, molemmat haluavat toiselle hyvää oloa, mutta osaavat terveellä tavalla myös itse "ottaa nautintonsa" niin vain taivas on rajana.. Heh, aivan liian kuuma aihe nyt enempää mietittäväksi pitkään sinkkuna olleelle 🙈😄

Tunteiden syventyminen on aina riskinä, kun lähtee intiimimpään kanssakäymiseen. Parhaassa tapauksessa tunteita kehittyisi tietenkin molemmille, mutta ehkä todennäköisempää on, että tuollaisissa fwb-suhteissa toiselle kehittyy enemmän tunteita kuin toiselle ainakin kuulemani perusteella. Hieman karsastan ajatusta senkin takia, kun nuorempana tulin satuttaneeksi muutamia miehiä, kun minä ajattelin olevani vain ystävä/kaveri, mutta miehillä olikin tunteita minua kohtaan. Ystävyys/kaveruus loppui siihen ja noista jäi todella paha olo itselle. Eihän sitä takuita koskaan ole mistään, etteikö kukaan tulisi satutetuksi, olipa suhdemuoto mikä tahansa. Se ainakin molempien pitäisi kyetä hyväksymään.

Älä nyt vielä ukkoontumaam rupea, sitä ehtii sitten myöhemminkin 😄

randombypasser kirjoitti:

Ehkä sun pitää aikaistaa aiemmin ajateltua hetkeä sen rekisteröitymisen osalta... Voidaanhan me silti paukutella raketteja ja shampanjoita vajaan vuoden päästä 😁

Naisen nautinnon seuraaminen on niin hienoa, ettei sitä oikein voi kuvailla. Se vaan on. Se että minä pieni miesoletettu kykenen tuottamaan toiselle nautintoa... Joo, menee vähän ylikierroksille kun asiaa mielessään makustelee 😳

Mikä tahansa ihmissuhde on pieni riski, niitä tunteita syntyy niin herkästii jommalle kummalle tai jopa molemmille, etenkin jos on tiiviisti ja/tai intensiivisesti tekemisissä keskenään. Se on yksi syy miksi töissä syntyy herkästi ihastumisia, kun pakerretaan yhdessä toisen kanssa jotain suoritetta hiki päässä valmiiksi. Ja ensi viikolla seuraava suorite... Se menee melko lähellä intiimiä kanssakäymistä tiiveimmillään, niin ei ihme että alkaa tunteet heräilemään.

No en sit. Mut voisin kyllä jo, niin ei naiset kiinnostais kuin vain ihmisinä, ystävinä 😂

Ehkä täytyy aikaistaa, vuoden odottelu tuntuu juuri nyt raskaalta ajatukselta 😁

Ajatus, että saa toisen nauttimaan on pyörryttävän ihana. Huikeaa, mitä me ihmiset voimmekaan toisillemme parhaimmillaan antaa.. Ei parane jatkaa aiheesta, että pysyy kierrokset kurissa 😄

Aina on tosiaan riski tunteille, se on osa ihmisyyttä ja elämää. Ei meistä kukaan pääsee karkuun tunteita, joskus ne johtaa johonkin kauniiseen ja hyvään, toisinaan taas kipuun ja pettymykseen. Ainoastaan kivettämällä itsensä täysin voi tuolta ehkä säästyä, mutta se olisi surullisin vaihtoehto. Ymmärrän, miksi työelämäasä herlästi ihastutaan, mutta itse pidän yllä hyvin ammatillista asennetta miespuolisia kollegoita ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Joskus aikoinaan oli tilanne, että miespuolisen kollegan kanssa oli jotain juttua ja se päättyi lopulta siihen, että mies jätti minut rauhaan vasta kun uhkasin hakea lähestymiskieltoa, joten työpaikat ovat itselleni "suhdevapaita" alueita.. Ihastun sitten jossain muualla 😊

Me naiset ollaan aivan liian ihania, jotta pystyisit tuosta vaan olemaan kiinnostumatta 😂

randombypasser kirjoitti:

No mutta sitten vähän aikaistat projektin (🙄) aloitusta ja luot itsellesi nikin. Sen Kinkypuustin tms 😂

Viihdyn liiankin hyvin... No siis suun ja käsieni kanssa töissä, niin välillä oma tunnelma... lakoaa, mutta se ei niin haittaa kun saa nauttia toisen nautinnosta. Mutta siinä on semmoinen pieni opin paikka itselle jossain tulevaisuudessa.

Olen noita työpaikkaihastumisia kokenut sekä nähnyt. Nykyään niille osaa hymistä tyytyväisenä, nuorempana ei ihan. Mutta se on elettyä elämää, kokemuksia ja oppia. Nyttemmin osaa olla rauhassa ja pitää kädet omissa taskuissa, jättää työasiat työpaikalle ja niin edelleen. Tai no toki nyt kun on totaalisen vapaa, voin kokeillakin asioita jos jotain kipinöintiä syntyy ja myös toinen on vapaa, mutta mieluummin vältän sitä ettei tule vahingossakaan mitään kitkaa missään työasiassa.

Ihania tai ei, niin kyllähän se luonto tikanpojan puuhun ajaa vaikkei ymmärtäisi miksi 🤣

Meillä kaikilla on jotain opittavaa. Ainahan esim uuden kumppanin kanssa on paljon juttuja, joita saa opetella. Itsellä on niin pitkä edellisestä kerrasta, että aloitan varmaan nollasta 😂

Ihastumiset ovat osa elämää ja joistain jää ihania muistoja, joistain ei niinkään, mutta ihminen tekee mitä sillä hetkellä parhaaksi näkee. Ei niitä liikaa harmitella kannata, mutta opikseni tosiaan otin niin, että olen sittemmin pitänyt työn erillään yksityiselämästä. En tuomitse muita enkö suhtaudu täysin kielteisesti eli jos nyt jostain syystä töiden merkeissä tutustuisikin siihen oikeaan, niin en periaatteesta laittaisi jarruja pohjaan, mutta harkiten kyllä etenisin.

Se tikanpoika on arkea tyyppi kiipeilemään puuhun 🤣

Anonyymi00037 kirjoitti:

Meillä kaikilla on jotain opittavaa. Ainahan esim uuden kumppanin kanssa on paljon juttuja, joita saa opetella. Itsellä on niin pitkä edellisestä kerrasta, että aloitan varmaan nollasta 😂

Ihastumiset ovat osa elämää ja joistain jää ihania muistoja, joistain ei niinkään, mutta ihminen tekee mitä sillä hetkellä parhaaksi näkee. Ei niitä liikaa harmitella kannata, mutta opikseni tosiaan otin niin, että olen sittemmin pitänyt työn erillään yksityiselämästä. En tuomitse muita enkö suhtaudu täysin kielteisesti eli jos nyt jostain syystä töiden merkeissä tutustuisikin siihen oikeaan, niin en periaatteesta laittaisi jarruja pohjaan, mutta harkiten kyllä etenisin.

Se tikanpoika on arkea tyyppi kiipeilemään puuhun 🤣

Siis ahkera tyyppi.. ihanaa tämä ennakoiva tekstinsyöttö 😄

randombypasser kirjoitti:

On, se on osaltaan uuden suhteen suola kun saa ja joutuu opiskelemaan uutta ihmistä, mutta myös itseään. Se ei ole ihan kevyttä hupia se osuus, mutta aina se on yhtä mielenkiintoista.

Kyllä se työelämässä on hyvä pitää jarruja päällä ja miettiä mitä siitä seuraisi, jos olisi jonkun työtutun kanssa sutinaa ja sitten sukset menisivät pahasti ristiin. Olisiko sillä vaikutusta töihin? Millaista? Olisiko se kierrettävissä järkevästi töissä? On se parempi miettiä etukäteen kuin siivoilla paikkoja jälkikäteen, aina kun siihen on mahdollisuus.

Voihan se olla arka kiipeämään, mutta aina se on koloon löytänyt 🤣

Uuden opettelu on kutkuttavaa, mutta tosiaan voi ajoittain olla myös kipuilevaakin. Tuo on mahdollisuus hitsautua entistä tiiviimmin yhteen, jos osataan yhdessä selvittää eteen tulevat ongelmat.

Juuri noin, työelämässä täytyy pitää ammattimaisuus mukana kaikessa ja pohtia tarkemmin mikä vaikuttaa mihinkin. Erityisen tarkkana saa olla, jos tilanteeseen liittyy jonkinlaisia valta-asetelmia. On sitä kuitenkin ihan aitojakin rakkasmustarinoita työpaikoilla syntynyt, mutta maltti on hyvä pitää mukana kuitenkin 😊

Harvoin se tikanpoika ainakaan paikoilleen jää, sen verran sitkeä ja taitava tapaus 😂

Uniaika mennyt ohi, aika ummistaa silmät.. Hyvää yötä sinne 😴

randombypasser kirjoitti:

No juuri näin tein itsekin! JA olin ihan ehta puuma, en ole yhtään ylllättynyt 😁

Näinhän siinä monesti käy. Jos nyt olisi naispuoleinen ihmispolo vieressä, enkä edelleen hiema ajattelisi niitä kimalaisia, niin olisin varmaan nukkumassa Ruususen unta.

>simiti<

Nyt annat heti puhelinnumerosi ja s-posti osoitteesi! Eihän tuollaisia naisia ole nykyisin.

>simiti<

randombypasser kirjoitti:

Ei kaikki ole syntyneitä puumiksi eikä pidä ollakaan 😉

Katsotaan josko huomenna jaksaisin taas roiskaista uusia visoja, tänään ei oikein irronnut.

Onneksi ei, muuten täällä olisi puumaviidakko. :D

Oolrait, kiitos varoituksesta. Täytyy henkisesti valmistautua visapläjäykseen. Tein juuri Ilta-Lehden 15 kysymystä, sain 12 oikein. Ei yhtään hassumpi tulos. Ne on joskus tosi vaikeita kysymyksiä.

randombypasser kirjoitti:

Niin siis eihän noi vuosiluvut sano mitään ilman että sun ikä on tiedossa. Itse olen -73:nen ja jos saisin jonkun -95:sen leidin, niin kyllä siinä saattais päät kääntyillä 😁

82 vuosi

randombypasser kirjoitti:

Ai noin nuori. Mutta joo, onhan tuossa eroa ysikyt-luvun poikiin. Vaan haitanneeko?

Sillon kun olin 34v viel jakso 19-vuotiasta mut nyt kun nelikymppinen niin en jaksa 27 vuotiasta niin hyvin. Onhan niiden aivot kehittymättömät vaikka muuten hyvät käytöstavat ja hyvä kroppa. Nyt aloin tapailla siis 27v. Kaikki sanoo aina et joo vanhemmat naiset kiinnostaa mut toiki ollu avioliitossa ja kysyin minkäikäsen kans niin 25v. Sit siinä se et mut on sterilisoitu ja 29v miesystävä sano et "emmä voi tietää haluako esim 5v päästä lapsia".

randombypasser kirjoitti:

No sellasta se on, ikä on vain numero paitsi ettei sit kuitenkaan ole. Ei ihan.

No se 29 saa nyt vaan tyytyä siihen että tiesi tai ei tiennyt, niin ei niitä lapsia tule, ei nyt eikä 5v päästä 😂

Joo mut nää nuoret miehet sit varmaan eroaa jos haluukin lapsia. Itse kyl olen jättänyt molemmat. Toinen oli vähän ahdistava ku ilmesty pihaan pyytämättä tuijottaa ikkunoista loppuaikoina, 2v seurusteltiin. Tää tuorein taas ei taida oikein tietää mitä haluaa, sil ihan18v aivot vaik ikä 29v. Halus erota ja haluis pitää mut haaremin jäsenenä mutten suostu sellaseen ja se on hänelle ongelma.

randombypasser kirjoitti:

Voi, ne on noita pieniä eksyneitä lampaita, ettivät paikkaansa ihmisinä ja paikkaansa laumassa, siis yhteiskunnassa. En nyt omaa omakohtaista kokemusta, mutta vierikokemusta kylläkin ja sen osalta on parempi pitää heidät etäällä, lähettää maailmalle kasvamaan.

Niimpä. Sit mietin tätä et onko netissä kaikki sinkkumiehet 100% mielenterveyspotilaita? Näistä 2 netistä ja 1 duunista mut kaikilla psyykeongelmia. Oon just nyt tilantees ettei vaan jaksa muiden ongelmia.

randombypasser kirjoitti:

Voi, ne on noita pieniä eksyneitä lampaita, ettivät paikkaansa ihmisinä ja paikkaansa laumassa, siis yhteiskunnassa. En nyt omaa omakohtaista kokemusta, mutta vierikokemusta kylläkin ja sen osalta on parempi pitää heidät etäällä, lähettää maailmalle kasvamaan.

Ja siis ei oo iästä kiinni, myös oikea puolisoni oli 34v netistä ja päässä heitti.

randombypasser kirjoitti:

Kaikilla vippaa latvasta, riippuu vain siitä keneltä kysytään. Koko kansa pitäisi diagnosoida ja kiesus millainen härdelli niistä tuloksista syntyisi 😂

Vaikka ohimenevän elämäntilanteeseen liittyvässä alakulossa tai lamaannuksessa tai mielenreagoinnista voi saada masennus- tai ahdistuslääkkeet, mutta harvoin kai sentään ICD koodia lätkäistään samantien. On aika tyypillistä, vaihe menee kohtalaisen nopeasti ohi ja elämä jatkuu. Sitten taas vaikealla ja toistuvalla masennuksella tai totaaliselta romahduksella tai psykoosilla on taipumus uusia ellei ihminen tajua pitää omista jaksamisen rajoista huolta. Helposti vaivasta tulee uusiutuva.

Sen sijaan vaikka maaninen tai hypomaaninen ei tunnista oireitaan. On aika tyypillistä, että sairas kokee olevansa elämänsä vedosssa. Miehiä tai naisia on haaremi, työssä tulee innovatiivisia onnistumisia, raha haisee ja sitä kuluu, päihteitä saattaa mennä, nukkua ei tarvitse ja ihminen kokee pahimmillaan itsensä lähes Jumalaksi, ainakin jumalaiseksi. Sairaus ei koskaan parannu, vaikka hoitotasapaino on mahdollinen. Keinu on läsnä koko loppuelämän. Sama koskee skitsofreniaa, persoonallisuushäiriöitä, Nepsy-piirteitä, autismia ja monta muuta mielenhäiriötilaa ja erityisyyttä.

Monella voi olla jotain piirteitä, mutta ei täytä silti diagnoosille asetettuja kriteereitä. On aika eri asia olla vaikka vähän vauhdissa kuin olla kliinisesti maaninen.

randombypasser kirjoitti:

Harmaa kettu, puuman vastine miehelle. Voi olla Sugar Daddykin, riippuu suhdemuodosta.

Aaa, eli itsevarma, osaava mies joka tienaa omat rahansa itse on harmaa kettu tai sugar daddy. Ymmärsin nämä puumat ja ketut vähän toisella tapaa.

Mä oon ollu kaikista onnellisin 17v nuoremman kanssa kun yhdessä Helsingin keskustassa ym ym julkisesti liikuttiin. Oli maailman romanttisin ja ihanin yksilö

-nainen