Eilen oli keskustelua miten geneettinen muutos väestössä tapahtuu hitaasti.
Tuota tarkemmin mietittyäni kysyn miksi Suomessa tapahtuu nyt seuraavanlainen muutos PISA-tutkimuksissa.
Vuonna 2000 Suomi sijoittui lukemisessa ykköseksi, luonnontieteissä kolmanneksi ja matematiikassa neljänneksi.
Vuonna 2009 Suomi sijoittui lukemisessa kolmanneksi, luonnontieteissä toiseksi ja matematiikassa kuudenneksi.
Vuonna 2018 Suomi sijoittui lukemisessa sijalle 7, luonnontieteissä sijalle 6 ja matematiikassa sijalle 16.
PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Sen sijaan opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa ei tutkimuksessa suoranaisesti arvioida. PISA-tutkimuksessa tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.
Jos tämä muutos ei liity mitenkään genetiikkaan, mistä tällainen OSAAMISEN alamäki voisi johtua? Auttaisivatko ne Alfat vai tulisiko jo miettiä niitä tarunhohtoisia amatsoneja?
AV
Tuota tarkemmin mietittyäni kysyn miksi Suomessa tapahtuu nyt seuraavanlainen muutos PISA-tutkimuksissa.
Vuonna 2000 Suomi sijoittui lukemisessa ykköseksi, luonnontieteissä kolmanneksi ja matematiikassa neljänneksi.
Vuonna 2009 Suomi sijoittui lukemisessa kolmanneksi, luonnontieteissä toiseksi ja matematiikassa kuudenneksi.
Vuonna 2018 Suomi sijoittui lukemisessa sijalle 7, luonnontieteissä sijalle 6 ja matematiikassa sijalle 16.
PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Sen sijaan opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa ei tutkimuksessa suoranaisesti arvioida. PISA-tutkimuksessa tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.
Jos tämä muutos ei liity mitenkään genetiikkaan, mistä tällainen OSAAMISEN alamäki voisi johtua? Auttaisivatko ne Alfat vai tulisiko jo miettiä niitä tarunhohtoisia amatsoneja?
AV
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomen alakouluissa näkyy se muutos 56% on ulkolaisia. Mietetippä sitä
Mutta sua ei taida nykymaailma kiinnostaa vaan tietoutes perustuu suomi24
Johtuu opettajista. Kun ei se luokanopettaka voi kaikkee hallita. Mun ehdotus on, että jatkossa jokainen peruskoulun opettaja lukee itsensä luokanopettajaksi ja sivuaineena jonkun aineen. Siinä saadaan kaksi hyötyä. Ensinnäkin aineenopetusta voidaan aloittaa varhaisemmin ja toisaalta ylemmille luokille saadaan parempia opettajia. Nythän aineenopettajina on sellasia, jotka ei alalle sovi, vaikka hyvät paperit yliopistosta olisikin. Ei tähän mitään geeniteologiaa kannata sekottaa.