Perjantai Biisiä...

Tässä biiseissä joku kolahtaa, tosin en tiedä puhuuko Ylppö mennessä vai tulevasta, vai tietääkö itsekään.

randombypasser kirjoitti:

Hmmm, menneessä, biisi tehty päättyneen suhteen jälkeen, muistaakseni jokunen vuosi päättymisen jälkeen, mutta saatan olla väärässäkin.

Biisi on hyvä, loistava jopa, puhuttiin menneestä tai tulevasta, ihanan voimallinen ❤️

Voimallinen on, se läpi tuntevan tunteen kanssa tuossa kolahtaakin.

Päädyin just kuuntelemaan YouTubea. Olen vähän herkkä oikeanlaisen musiikin kanssa, se voimistaa tunteita ja tunnetiloja, myös niitä mitä joskus yrittää työntää maton alle. Vähän ryöppysi juuri. 😳 Täytyy 5min tasata oloa.

randombypasser kirjoitti:

Ne on välillä hankalia hallittavia, tunteet noiden biisien kanssa. Itsellä käy paljon samaa, että joutuu ottamaan happitaukoja. Toki viimeisimmän eron myötä tuli vähän tehtyä itselle siedätyshoitoa oppimismielessä ja siitä oli kyllä kantavaa hyötyä, ymmärrystä. Mutta aikansa kaikelle 😉

Kaksi ekaa eroa oli paljon sama, tietyt musiikit toi kaikenlaista pintaan. Tein myös samaa tietoisesti, lapset mene mummille yöksi ja sitten volat vaan täysille. 🙄

Viimeisin ero taas oli jo ennen eroa moneen kertaan prosessoitu ja toivo menetetty myös menetetty kokonaan, ettei samaa tarvetta koskaan tullut. Ero oli vain suuri helpotus.

Tässä kohtaa nyt pulpahti jotain muuta mitä en osannut odottaa tässä hetkessä. Ei mitään traagista eikä vaarallista.

randombypasser kirjoitti:

Kävisikö tuommoinen? Ei ole kosiobiisi nyt, mutta ehkä elävöittävä ja kohtalaisen leikillinen?
Itse pidän kovasti, vaikka Antti on kovin tuomittu monella taholla 😂

Antti Tuisku - Hyökyaalto
https://www.youtube.com/watch?v=ScCShsNFwgI

Olen ihan Antti-fani. En ollut silloin ihan alussa, mutta viime vuodet olen ollut. Nostan hattua uskallukselle olla oma itsensä! Stadion keikka jäi välistä, mutta TV:stä kyllä katsoin. Vähän saman ajatusmaailman kappaleita tuli aiemmin kuunneltua….Taitaa oma tarvitsevuus vähän rakoilla, vaikka sen kuinka yrittää kieltää ja kun se livahtaa ulos, sitten seuraa paljon muutakin perässä. En nyt niitä taida laittaa, mutta laitan toisen. 😉

Yleensä (oikeasti) en nuorista herroista kovin paljon perusta, mutta hänen ehkä vähän ujon ja erittäin karismaattinen persoonan sekoitus teki kyllä ison vaikutuksen flyygelin, tuon äänen ja tunteen kanssa. Koko kesän paras keikka oli (festari), vaikka alunperin en ollut kauhean innoissani.

https://m.youtube.com/watch?v=CQoObtJ4K8s

randombypasser kirjoitti:

En minäkään Antista paljon perustanut alkuun ja hyvin pitkälti levy-yhtiönsä tuotehan hän silloin olikin. En toki edelleenkään ole fanifani, mutta arvostan osaamista ja ammattitaitoa, sitkeyttä jahdata omia unelmiaan ja Antti on niiden osalta enemmän kuin esimerkillinen. Helvetin kova jätkä suomeksi sanottuna.

Ihan ei Odell uppoa minuun, olen liian rock-henkinen sinällään, ns. vihainen nuori mies 😂
Mutta taitava artisti on, kiva katsoa tuota tekemistä videolla 🤗

Itseenikin vaikutuksen teki vasta livekeikka. Ääni on ilman muokkausta paljon tunteellisempi, ja ehkä jollain tapaa alkukantaisempi. Ja meno oli aika improvisoitua välillä,

Monesti käy toisin päin, autotune toimii, mutta live on vähän sinne päin.

randombypasser kirjoitti:

Mä ehkä olen autotune-ihminen 😂

No ei ehkä ihan, mutta olen aina digannut viimeistellystä soundista kontrolloidussa ympäristössä eli periaatteessa siis "muovisesta" tuotteesta, vaikka nyt sitten levyltä kuultuna. Ja sikäli risoo keikoilla, kun soundimaailma on usein ihan mitä sattuu, bändi vetelee hirveässä krapulassa väsyneesti jotain sinnepäin ja kokeilee vielä improilla jotain skeidaa. Helvetti. Niillä on hyvä tuote jonka ne kusee lavalla. Niin sitten ei huvita hirveästi lähteä livesetteihin maksavana asiakkaana.

Olen kyllä iän kanssa opetellut olemaan ylimalkainen tuon perfektionistisen piirteen kanssa sekä antautumaan livekeikan ilmapiirille, mutta kyllä sen kanssa edelleen saa tehdä duunia, jos bändi vähänkään alkaa vetämään kuuden kaljan kännissä epämääräistä settiä.

Se on asiakkaan aliarvioimista, että vedetään keikkaa puolella teholla pikkuhiprakassa. Itselle on sattunut lähinnä hyviä keikkoja, tosin monet suosikeista on sellaisia, että osaavat laulaa ilman autotuneakin. Keikka- ja levyversio voi olla ihan vähän erilaiset, mutta silti kumpikin toimii.

randombypasser kirjoitti:

Itselle on osunut liiankin kanssa keikkoja tai festarisettejä joissa:
A) Ollaan heikossa suorituskunnossa
B) Ei kiinnosta
C) Vedetään jotain ufo-versioita liki kaikista setin biiseistä

Tämä siis sekä kotimaisten että ulkomaisten artistien osalta. On hyviäkin keikkoja plakkarissa, mutta edelleen paskat-hyvät -suhde on pakkasella, ehkä noin 60/40.
Ja myönnän, että asenne voi vaikuttaa, mutta on myös hitosti ihan uskomattomia puukäsi/kusipää -vetoja. Vaan suomalainen voi kitistä ja narista, mutta valittamaan se ei ala, eikä etenkään vaatimaan rahojaan takas 😂

Yksi tuttu kertoi keikasta, jossa rumpali jätti sujuvasti osan vain soittamatta. Onhan noita.

Olen ollut etupäässä keikoilla, missä yleisö on kovissa fiiliksissä ja vain kohtalaisesti päihtyneenä, ja artisti on myös leikeissä. Sitten kaksi keikkaa muistan nuorena räkälöissä, jossa 50% ei pysy suurinpiirtein tolpillaan, Kumpikin keikka oli huono, ja esiintyjä ei selkeästi nauttinut, vaan ilmeet oli koska tää loppuu-tyylisiä.

randombypasser kirjoitti:

Omalle kohdalle on osunut toistaiseksi kaksi bändiä, jotka eivät ole milloinkaan kusseet keikka. Eläkeläiset ja Apulanta. Tosin Eläkeläisten kohdalla joskus on ollut jo kyse tulkinnasta, herrat osasivat aiemmin olla aika pirun notkeessa lavalla, vaikka setti läpi menikin.

Kustuina on aika paljon, se ottaa otsalohkoon. On isojakin nimiä ja kun niiden liput maksaa hiukan enemmän, niin alkaa rytmihäiriöt. Toki on hiton hyviäkin kokemuksia, settejä joissa on naurettu puhtaasta ilosta, vaikka olisi kai pitänyt kuunnella biisiä/jä,

Keikan saa kuulla myös ilmaiseksi, jos visuaalisuutta ei kaipaa. Joskus on miettinyt lähtisikö picnic kamojen ja skumppa- tai viinipullon kanssa olympia stadionin viereiselle kallioille.

randombypasser kirjoitti:

No harvoin niillä keikoilla, joilla minä tykkään käydä, on itselleni silmäkarkkia (Metallica, Kotiteollisuus jne.) 😂
On joskus tuota kaverien kanssa tehtykin, saa ihan hyvän setin stadikan kallioilla ja juomat on pirusti halvemmat.

Ja ei tarvitse istua kummassa asennossa tuolissa tai tanssia ryysiksessä pari tuntia.