Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen kertoo Twitter-viestissään olevansa huolestunut Suomen holtittomasta velkaantumisesta sekä siitä johtuvasta korkokulujen rajusta noususta.
Korkojen nousun myötä valtionvelan korkokulut nousevat kuluvana vuonna 2,6 miljardiin euroon. Luku on korkein sitten vuoden 2003. Vielä vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa valtionvelan korkokuluihin budjetoitiin 674 miljoonaa euroa.
– Holtittoman velkaantumisen hintalappu tulee päivä päivältä näkyvämmäksi. Nopeasti kasvavia korkomenoja maksetaan lisävelalla. Mikä voisi mennä pieleen, Pakarinen kysyy.
Valtiovarainministeriö esitti alkuvuodesta 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta valtaosa, noin 60 prosenttia, kuluisi kasvaneiden valtionvelan korkokulujen maksamiseen.
Suomesta julkisesta taloudesta onkin tullut Itämeren alueen velkaantunein.
Ja törpöt kommarit vielä selittelee, että ei tässä mitään ongelmaa ole.
Korkojen nousun myötä valtionvelan korkokulut nousevat kuluvana vuonna 2,6 miljardiin euroon. Luku on korkein sitten vuoden 2003. Vielä vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa valtionvelan korkokuluihin budjetoitiin 674 miljoonaa euroa.
– Holtittoman velkaantumisen hintalappu tulee päivä päivältä näkyvämmäksi. Nopeasti kasvavia korkomenoja maksetaan lisävelalla. Mikä voisi mennä pieleen, Pakarinen kysyy.
Valtiovarainministeriö esitti alkuvuodesta 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta valtaosa, noin 60 prosenttia, kuluisi kasvaneiden valtionvelan korkokulujen maksamiseen.
Suomesta julkisesta taloudesta onkin tullut Itämeren alueen velkaantunein.
Ja törpöt kommarit vielä selittelee, että ei tässä mitään ongelmaa ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näin se Sanna hoitaa...
NO, EIKÖ SITÄ SANNA MARINIA VOIDA LAITTAA VASTUUSEEN, JO AJOISSA, ENNENKUIN TULEE VASTAAN SE AIKA, ETTEI VELOISTAAN SUOMI TULE SELVIÄMÄÄN.
JA SIITÄ, ETTÄ KAIKKI SUOMALAISET OVAT HUOLESTUNEITA TULEVASTA TOIMENTULOSTAAN, ENNEN KUIN LOPULLISESTI KANSALAISTENKIN TALOUDET ROMAHTAVAT.