rajasta.
https://yle.fi/a/74-20013073
Liekö oikein vaiko huuhaata. Minä kyllä uskon, että kyllä eri ruhtinaitten reviireille jotkut rajat määriteltiin jo verotuksenkin takia.
https://yle.fi/a/74-20013073
Liekö oikein vaiko huuhaata. Minä kyllä uskon, että kyllä eri ruhtinaitten reviireille jotkut rajat määriteltiin jo verotuksenkin takia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Selvitys vaikuttaa hyvin järkeenkäyvältä.
On huomattavaa, että valtioiden väliset rajat esimerkiksi vartiointeineen,tarkastuksineen, passeineen ja tulleineen alkoivat vakiintua vasta 1700-luvulla.
Ei Pähkinänsaaressa mitään rajaa määritetty. Se on itsestään selvä asia ollut aina, ainakin minulle. Muut tyhmemmät toki kuvittelee kaikenlaista.
Perusteleluja sinulla tuskin on mielipiteellesi. Kyllä vaan verotuksen takia jonkunlaiset rajat eli veronkantoalueet piti määritellä.
Verot kantoi kunkin alueen lääninherra tai muu käskyhaltija ja tilitti kuninkaalle.Ei siihen valtakunnan rajaa tarvittu. Riitti,kun vastaan tuli toinen veronkantaja.Siinä sovittiin raja,jos tarvetta.
Jos ei sovittu,kumpikin kantoi ne verot,jotka irti sai.
----Verot kantoi kunkin alueen lääninherra tai muu käskyhaltija ja tilitti kuninkaalle.Ei siihen valtakunnan rajaa tarvittu. Riitti,kun vastaan tuli toinen veronkantaja----
Horinaa taas. Jos mitään ruhtinaitten reviirien rajoja ei oltu sovittu niin toisen veronkantajan tullessa vastaan alkoi veri virrata ja heikompi jäi tantereelle. Juuri tällaisten kohtaamisten lopettamiseksi rauhansopimuksia solmittiin ja jotta sopimuksessa olisi jotain järkeä piti sopia alueet eli siis rajat.
Tottakai kahden eri valtion välille jonkunmoinen reviirien raja piti sopia jos haluttiin jonkunmoinen rauha taata.
Ruotsi ja Novgorod sotivat ensimmäisen kahakkansa vuonna 1142, sitä ennen verottivat sulassa sovussa suomalaisia, saamelaisia, karjalaisia ym.
Novgorod kuului vuoteen 1136 asti Kiovan Venäjään, millä oli läheiset yhteydet Ruotsiin, mitä ei yhtenäisenä valtakuntana vielä ollut olemassa.
Venäjän historian lähteistä vanhin, vuoden 1100 tietämillä kirjoitettu Nestorin kronikka, kertoo, että slaavilaisten ja suomalais-ugrilaisten heimojen jatkuvia taisteluja selvittämään kutsuttiin kolme varjagi- eli viikinkipäällikköä. Tarinan luotettavuus on kyseenalainen, mutta todistettavasti viikinkejä oli alkanut liikkua nykyisen Venäjän alueella 700-luvun lopulta lähtien.
Nestorin kronikan mukaan Rurik-niminen varjagi asettui Novgorodiin vuonna 862. Rurikin sukulainen, Novgorodin hallitsijana vuodesta 879 ollut Oleg Viisas otti vuonna 882 vallan Kiovassa, josta muodostui syntyvän valtakunnan keskus.[7] Varjagit alistivat valtaansa useita itäslaavilaisia heimoja ja keräsivät veroina hunajaa, humalaa ja turkiksia. Vastineeksi he tarjosivat suojelua.
Eli viikinkikuninkaiden aikana Novgorod ei sotinut ruotsalaisten viikinkien kanssa.
"Verot kantoi kunkin alueen lääninherra tai muu käskyhaltija ja tilitti kuninkaalle."
Eläinlaumoillakin on reviirirajat, miksei sitten muka ihmisillä.