Miten eron tuskasta pääsee yli?
Eron tuska
neitiruusunen
82367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on vaan surtava. Suru laantuu ajan mittaan (toivottavasti) Itse käyn läpi juuri sitä prosessia ja helppoa tämä ei todellakaan ole. Nytkin parhaillaan kyyneleet valuu pitkin poskiani. Kuin veistä käännettäis sydämessä. Ja pahimmalta tässä tuntuu miehen kylmyys mua kohtaan ja se tunne että hän ei kerro minulle niin kuin asiat ovat. Kuinka ne tuntee noin vaan yhtäkkiä hävisivät. Jättö tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Meillä oli kaikki hyvin. Tai ainakin luulin niin. Itken ja suren niin kauan kuin siltä tuntuu ja sitten nostan pään pystyyn uusia haasteita elämääni etsien. Toivottavasti se seuraava on se oikea ja viimeinen sillä tätä surua en halua enää elämässäni surra. Tämä on hirveää ja tuskallista mutta ehkä jo puolen vuoden päästä voin asiasta ilman piston tunnetta sydämessäni puhua... Aika näyttää....
Kirjoitin tuonne Särkyneiden sydänten puolelle keskustelunavauksen asiasta, sillä olen itse pohtinut ihan samaa. Nyt taas tuntuu siltä, että olen löytänyt oikeat keinot, sillä kipu hellittää hiljalleen... Nyt jo 3 viikkoa erosta ja ajattelen exää enää illalla yksin ollessani, mutta pääosin olen tyytyväinen elämääni näinkin.
Kärsivällisyyttä ja aikaa siinä tarvitaan. Itkut on itkettävä, muuten kyyneleet jäävät sisällesi ja aiheuttavat vesivahingon...;)
Se mikä mua lohdutti paljon oli sen että joku sanoi: "se mikä ei tapa, sa vahvistaa". Toi piti paikkansa. Olen itsevarmempi ja oppinut paljon. Kyllä se suru pitää surra pois, ei siitä mihinkään pääse. 2 vuotta mennyt ja kaipaan silti ex:ääni ja sitä mitä meillä joskus oli, mutta en silti enää haluaisin palata takaisin vanhaan... Tsemppiä vaan ja jaksamisia...kyllä se elämä vielä hymyilee...tee vain sitä mitä itsestäsi tuntuu hyvältä...
eron tuska on oikeasti ihan kauheaa.. minut jätettiin lauantaina, kundi ajatuksissani koko ajan, kyyneleet poskilla. eli se on vain surtava, ei siitä muuten pääse yli... *kyynel*
"Itkut on itkettävä, muuten kyyneleet jäävät sisällesi ja aiheuttavat vesivahingon..."
Kiitos, tämä oli niin hienosti sanottu, että kirjoitan sen ylös ja muistiin... :)
Ajattele positiivisesti...
Teillä sentään ilmeisesti oli jotain juttua siinä suhteessa, koska sen jälkeen jäi sentään tuska!
Entä mikä on tilanne silloin, kun ero on pelkästään helpotus? Ei jää kuin v***tus, siitä että on haaskannut elämäänsä, mutta mikä positiivista, olo on helpottunut ja tuska poistunut!
Haluaisin tietää saman vastauken...Meiltä loppui juuri yli kolmen vuoden suhde..Tosi kipeää tekee ja nyt tuntuu siltä että siitä ei pääse koskaan yli..Asiaa kuitenkin auttaa, että en menettänyt häntä kokonaan, olemme kuitenkin hyvissä väleissä.3 vuotta on niin pitkä aika että tuntuu pahalta olla yksin..Toivottavasti tulee joskus se päivä kun tää ei tee enää kipeää...
Jos tämä yhtään lohduttaa, niin nyt reilun puolen vuoden päästä erosta on jo vähän helpompaa. Takana kahdeksan vuoden suhde, minkä lopuksi minut jätettiin. Vielä kaksi kuukautta sitten olo oli aika surkea, varsinkin sen jälkeen jos olin tavannut exäni. Oli pakko järjestää elämäni niin, etten tapaa exääni ollenkaan. Nyt ei ole ollut mitään yhteydenpitoa kahteen kuukauteen. Vasta nyt uskon sen, mitä kaverit varoittivat: ei kannata yrittää pitää yhteyttä heti eron jälkeen, se repii haavat auki yhä uudestaan. Kunhan tunteet ovat haalenneet, niin sitten voi taas yrittää ystävyyttä exän kanssa, jos siltä vielä tuntuu. Tämä on totta ainakin minun kohdallani.