Asun Euroopassa eurooppalaisen mieheni kanssa.reilun vuoden verran olen täällä ollut mutta kieltä en ole oppinut johtuen mahdottomasta ääntämisestä ja kieliopista, ja tosiasiassa en niin hirveästi ole panostanutkaan. Olen ujo sinänsäkin puhumaan kieltä vaikka tosiasiassa ymmärrän n. puolet puhutusta,joskus enempi joskus vähempi. Mutta en vain saa sanaa suustani vaikka se voisi ehkä appivanhemmista olla mukavaakin he kun eivät englantia puhu. Tästä meillä on tullut monet riidat, kuinka en osaa kieltä ja kuinka blaa blaa vanhemmat haluisivat keskustella kanssani yms yms. Haluan oppia kielen pikkuhiljaa ja rauhassa, en pakottamalla itseäni siihen mutta tätä ei mies hyväksy.
minä ja kieli
euroopassa
6682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen opiskellut mieheni kieltä oma-aloitteisesti ja voi vain sanoa, että siinä vasta hankala ääntämys on etenkin kun kirjaimet ovat samankaltaiset kuin hindissä...
Onko miehesi mahdollisesti ranskalainen? kurkku-r voisi tuottaa jo ongelmia...
Ikävää, että teillä tulee tuosta sanaharkkaa... Oletko hakeutunut paikalliseen kielihuoltoon?
Ollessani vierailula mieheni siskon perheen luona pystyin puhumaan vain siskonlasten ja mieheni kanssa ja tästä syystä aika tuntui vähän pitkältä.
Mieheni on myös oppinut kohtalaisesti suomen kieltä, ehkä hänellä on sama tilanne kuin sinulla, että ymmärtää n. puolet mutta puhuu kolmasosan.
Sinun täytyy vain yrittää käyttää miehesi kieltä mahdollisimman paljon. Uskoisin, että ajankanssa myös miehesi hyväksyy pitkän oppimisajan. Jos vain vaikutat saavan aikaan tuloksia.
Tunnen erään pariskunnan, jossa mies on ulkomaalainen ja hänen vaimonsa ei osaa juuri yhtään englantia, silti he ovat olleet naimisissa jo 9 vuotta. Nainen yritti aluksi opiskella miehen kieltä mutta mistään ei löytynyt suomen kielistä oppimateriaalia. Lopulta he käyttivät vain suomea Nykyisin mies puhuu niin sujuvaa suomea, että sitä on melkein ilo kuunnella.
Toivottavasti saat tarpeeksi halua ja aikaa opetella miehesi kielen paremmin...
vinkki: appivanhemmat pitävät tankerommastakin ilmauksesta, se on merkki siitä, että on nähnyt vaivaa opetella toisen kielen. Samoin minä aina matkoille lähtiessäni pyrin opettelemaan kyseisen maan kieltä, joka paikassa saa parempaa palvelua ja kohtelua kun osaa asioida paikallis kielellä=)
Hyvää Kesää!
Kurkkuärrän oppii kyllä pienellä harjoittelulla. Itse opin parissa kk:ssa ranskan kurssilla.
Luulin, että olet mies. Mutta et taida olla se sama bidrali, koska hän tuntuu vihaavan mokupareja.
"Tuntuu vihaavan mokupareja" Täh?
Täytyy heti käydä katsomassa missä viestissä olen sanonnut vihaavani. En mielestäni vihaa ketään... en ainakaan koko rotua. somaleista olen voinut jotain sanoa mutta täytyy tunnustaa, että en tunne yhtään heistä on liian helppo yleistää, anteeksi. Mieheni on ulkomaalainen ja tunnen muitakin moku-pareja ja minun mielestäni heidän elämänsä ei poikkea juuri suomalaisten parien arjesta. Kyllä minun mielestäni silti suomeen tulleiden pitäisi sopeutua maan tavoille (Ei vaadi suurta identiteetin muutosta nähdäkseni) jo oman edun nimissä ei vain suomalaisten eduksi.
Ikävää, jos viesteistäni on välittynyt negatiivinen sanoma kaikkia mokupareja kohtaan.
Tietääkseni nikilläni ei pyöri muita joten täytyy vähän petrata omia kirjoituksiaan...
Kiitos huomiosta.
Aika hyvinhän sinä jo kirjoitat suomea.
Baabul
Suomi, Eurooppa
niin että pystyt luomaan edes jonkinlaisen suhteen miehesi sukulaisiin. He ilahtuvat varmaan vähästäkin ja auttavat mielellään.
Itselläni meni monta vuotta, ennen kuin opin puhumaan kieltä sujuvasti, ensi vuodet meni silleen osittain käsipelillä.
Hyvä vinkki: ala lukemaan paikallisia juorulehtiä, niistä kielen oppiminen on mielekkäämpää kuin joku kieliopin vääntäminen...