Olen seurustellut erään miehen kanssa nyt n. 10 kuukautta, mistä ajasta hän on ollut jonkin aikaa ulkomailla. Hän on siis edelleen siellä ulkomailla, ja palaa sieltä lopullisesti Suomeen jonkinajan kuluttua. Alussa (tai silloin kun hän oli Suomessa) kaikki oli aivan ihanaa, hän oli todella ihana, hellä, rakastava ja huomaavainen. Olemme kuitenkin tavallaan kuin yö ja päivä hänen kanssaan, niin erilaiset. Kummassakin meissä on omat vikamme ja tunnemme toisemme jo niin hyvin että tiedämme toistemme hyvät ja huonot puolet.
VÄhän aikaa sitten sain kuitenkin tietää, etä hän on siellä ulkomailla ollessaan ihastunut johonkin paikalliseen naiseen ja hänellä on suhde tämän kanssa. Minusta tuntui kuin olisi ilmat lyöty pihalle tai kuin olisi maailma hetkeksi pysähtynyt. Kai sitä itse kuitenkin on niin rakastunut ja elätteli niin ruusuisia unelmia, ettei voinut deds uskoa todeksi vaikka olinkin jo jonkin aikaa aavistanut että jotain tällaista on tekeillä.
Mies on sitä mieltä, että tämä ihastus on hänelle vain ohimenevää, seksuaalista ihastusta. Hän kuulemma silti rakastaa minua yli kaiken ja haluaa seurustella kanssani, muuttaa yhteen syksyllä yms. Hänen mielestään on ihan luonnollista että vaikka seurustelee niin voi kuitenkin ihastua myös muihin.
Kuitenkin tämä hänen ihastuksensa ja suhteensa saa minut miettimään todella paljon... Olen miettinyt että rakastanko todellakin niin paljon että jatkan hänen kanssaan. VÄkisinkin tulee mieleen että minun ja hänen käsityksensä (myös parisuhteesta ja uskollisuudesta) niinkuin muistakin asioista ovat niin erilaiset että kannattaako tätä enää jatkaa. Olen myös miettinyt sitä, miten syvät hänen tunteensa minua kohtaan sitten ihan oikeasti ovatkaan, jos hän pystyy noin helposti ihastumaan muihin. Itse olisin ollut valmis odottelemaan häntä täällä... Olisin ollut valmis jakamaan elämäni hänen kanssaan.
Lisäksi minulle on tullut mieleen, että ei kai tämä minun kultani vain ole sitä tyyppiä, joka haluaa kotiinsa uskollisen ja edustavan pikkuvaimon ja pitää kaikenaikaa muita naisia siinä ohessa. Minä taas olen enemmän kaikki tai ei mitään-tyyppiä, eli tunnen ja elän täysillä joka hetki, ja sitten kun rakastan jotakin, niin silloin ei kyllä mieleeni tulisi edes ihastua muihin.
En todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä... Rakastan häntä kuitenkin aivan valtavasti kaikesta huolimatta... En tiedä pitäisikö joustaa omista periaatteistaan ja vain jatkaa suhdetta. En kyllä tiedä pystyisinkö enää kunnioittamaan itseäni tai häntä enää sen jälkeen. Onneksi minulla on paljon hyviä ystäviä, erityisesti tämän miehen paras ystävä on ollut minun tukenani... Hänkin on kyllä sitä mieltä että ehkä minun kannattaisi unohtaa koko juttu.
Vaikeaa tehdä mitään oikeaa päätöstä kun kuitenkin sydämeen sattuu vaikka päättäisin mitä.
Jos joku on joskus ollut samankaltaisessa tilanteessa, tai osaisi sanoa jotain muuta viisasta (ja asiallista) tähän asiaan, niin ottaisin mielelläni kommentteja ja mielipiteitä vastaan. :o)
VÄhän aikaa sitten sain kuitenkin tietää, etä hän on siellä ulkomailla ollessaan ihastunut johonkin paikalliseen naiseen ja hänellä on suhde tämän kanssa. Minusta tuntui kuin olisi ilmat lyöty pihalle tai kuin olisi maailma hetkeksi pysähtynyt. Kai sitä itse kuitenkin on niin rakastunut ja elätteli niin ruusuisia unelmia, ettei voinut deds uskoa todeksi vaikka olinkin jo jonkin aikaa aavistanut että jotain tällaista on tekeillä.
Mies on sitä mieltä, että tämä ihastus on hänelle vain ohimenevää, seksuaalista ihastusta. Hän kuulemma silti rakastaa minua yli kaiken ja haluaa seurustella kanssani, muuttaa yhteen syksyllä yms. Hänen mielestään on ihan luonnollista että vaikka seurustelee niin voi kuitenkin ihastua myös muihin.
Kuitenkin tämä hänen ihastuksensa ja suhteensa saa minut miettimään todella paljon... Olen miettinyt että rakastanko todellakin niin paljon että jatkan hänen kanssaan. VÄkisinkin tulee mieleen että minun ja hänen käsityksensä (myös parisuhteesta ja uskollisuudesta) niinkuin muistakin asioista ovat niin erilaiset että kannattaako tätä enää jatkaa. Olen myös miettinyt sitä, miten syvät hänen tunteensa minua kohtaan sitten ihan oikeasti ovatkaan, jos hän pystyy noin helposti ihastumaan muihin. Itse olisin ollut valmis odottelemaan häntä täällä... Olisin ollut valmis jakamaan elämäni hänen kanssaan.
Lisäksi minulle on tullut mieleen, että ei kai tämä minun kultani vain ole sitä tyyppiä, joka haluaa kotiinsa uskollisen ja edustavan pikkuvaimon ja pitää kaikenaikaa muita naisia siinä ohessa. Minä taas olen enemmän kaikki tai ei mitään-tyyppiä, eli tunnen ja elän täysillä joka hetki, ja sitten kun rakastan jotakin, niin silloin ei kyllä mieleeni tulisi edes ihastua muihin.
En todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä... Rakastan häntä kuitenkin aivan valtavasti kaikesta huolimatta... En tiedä pitäisikö joustaa omista periaatteistaan ja vain jatkaa suhdetta. En kyllä tiedä pystyisinkö enää kunnioittamaan itseäni tai häntä enää sen jälkeen. Onneksi minulla on paljon hyviä ystäviä, erityisesti tämän miehen paras ystävä on ollut minun tukenani... Hänkin on kyllä sitä mieltä että ehkä minun kannattaisi unohtaa koko juttu.
Vaikeaa tehdä mitään oikeaa päätöstä kun kuitenkin sydämeen sattuu vaikka päättäisin mitä.
Jos joku on joskus ollut samankaltaisessa tilanteessa, tai osaisi sanoa jotain muuta viisasta (ja asiallista) tähän asiaan, niin ottaisin mielelläni kommentteja ja mielipiteitä vastaan. :o)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulempa että miehesi on normaali mies. Mielestäni miehet ja naiset vain ovat siinä erilaisia ( poikkeus vahvistaa säännön ) että miehet ovat moniavioisempia kuin naiset. Tunnistan itsessäni miehesi fiilikset, kun on ulkomailla ja pitkään ilman naista niin pettämisen kynnys on aika matala. Ja kun tilaisuus tulee niin ei paljon vaadita. Nykyään kun tunnen jo itseni paremmin, enkä halua niitä pettämisen jälkeisiä morkkiksia, niin koitan välttää tilanteita jossa voisi moka käydä. Vaikka minulla on vahinko joskus käynnyt en kuitenkaan pidä itseäni pahana ihmisenä. En tuomitsisi liian raskaasti varsinkin kun olosuhteet on ollut lipsahdukelle otolliset.
toi oli täyttä ********** toivon että naisesi, mikäli sellainen on saisi tietää ajatuksesi ja pettämisesi. sinulle en soisi koskaan naista..eläisit sitten yksin jos et kestä olla ilman vieraita.
Kun sinullekkin tulee vähän vuosia ja elämänkokemusta niin eiköhän se katse avarru.
Kun tulee vuosia ja elämänkokemusta niin on hyväksyttävämpää käydä vieraissa? Miksi miehille se oma nyrkkikyllikki ei riitä pahimpiin himoihin? Itselleni ei ole mikään ongelma olla hyppimättä vieraisiin sänkyihin vaikka olisi pitemmänkin ajan erossa kumppanista, pahimmat himot menevät oman käden kautta ohi ja taas jaksetaan mennä eteenpäin iloisin mielin. Eikä tarvinnut pettää...
älä kiusaa itseäsi. mies on todellinen *****!! sinun ei kuulu elää suhteessa jossa täytyisi miettiä, että "hetkinen,mitäköhän se nyt tällä hetkellä tekee ja kenen kanssa" sinun oma itsetuntosikin rapisee pois päältä. tämä mies ei voi rakastaa sinua jos hän heti ihastuu toisiin naisiin ja on sängystä sänkyyn. MITEN SELLAINEN ON RAKKAUTTA? jos rakastaa toista ei ole tarvetta katsella toisia isku mielellä. tottakai katsella saa ihmisiä, mutta se siitä sen ei rakkaus suhteessa pitäisi johtaa todellakaan ihastumisiin. minä en olisi kestänyt tuota hetkeäkään. mielestäni sinun pitäisi erota..se sattuu aluksi todella paljon ja kaipaat häntä varmasti, mutta oletko onnellinen kun tiedät miehesi ihastuvan jokaiseen naiseen ja olevan kaikkien kanssa sängyssä. mieti tulevaisuutta, sellainen isäkö olisi hyvä lapsille? maailma on täynnä myös hyviä miehiä. löydät varmasti uuden. itse elin mustasukkaisuus-väkivalta suhteessa..aluksi en uskaltanut lähteä, mutta olin lopuksi jo niin raunio, etten olisi kyennyt enää elämään. nyt elän rakastavassa suhteessa ja kaikki kääntyi parhainpäin. toivon sinulle hyvää jatkoa ja voimia. toivottavasti tämä edes vähän auttoi.
En kyllä taida osata neuvoa. Kiinnostaisi kyllä miten sait tietää asiasta. Kertoiko mies itse? Jos kertoi, niin se on ainakin merkki rehellisyydestä. Jos taas sait kuulla muualta, esim. hänen kaveriltaan, niin se ei kuulosta hyvältä. Kiinnitti vain huomion seuraava kohta:
"Onneksi minulla on paljon hyviä ystäviä, erityisesti tämän miehen paras ystävä on ollut minun tukenani... Hänkin on kyllä sitä mieltä että ehkä minun kannattaisi unohtaa koko juttu."
Oletko varma, ettei miehesi ystävällä ole oma lehmä ojassa? Joskus miehen ystävät voivat olla mustasukkaisia kaveristaan ja kylvävät eripuraa pariskunnan välille. Toisaalta hän voi olla itse kiinnostunut sinusta, mikä on HYVIN yleistä. Miehillä on usein kilpailua ja he tavoittelevat samoja asioita, usein myös samoja naisia.
Yritä pärjäillä ja kirjoita ajatuksiasi vaikka päiväkirjaan. Mulla se ainakin auttaa selvittämään päätä.
Miehesi kaveri jäi vaivaamaan..mikä on hänen osuutensa tässä?
Jos tämä olisi satua,toivoisin että miehesi saisi huutia ja löytäisit paremman,vaikkapa tästä kaverista.Noin ajatusleikkinä..